Työtehoseura ry on satavuotisen historiansa aikana vaikuttanut metsätyön muutosten käännekohdissa. Metsätyö on vuosikymmenissä muuttunut erikoisosaajien ammatiksi, jossa käsin tekeminen on vaihtunut huipputeknologiaan ja hevostyö harvestereihin.
Aimo harppaukset metsätyön työtehoon ovat tuoneet työvälineet, teknologia ja osaaminen. Kun Työtehoseuran metsäosasto vakiinnutti toimintansa vuonna 1942, Suomi kärsi sodanaikaisesta armottomasta työvoimapulasta.
– Metsäosasto ratkaisi elämän ja kuoleman kysymyksiä, sekä ihmisten arjen että kansakunnan kannalta. Parhaat metsätyömiehet olivat Vienan ja Aunuksen korvessa tai pakersivat korsuja Kannaksella. Ukkojen, poikasten ja akkojen piti savotoida tehokkaammin kuin ennen. Metsäteollisuus oli, jos mahdollista, vielä tärkeämpää kuin rauhanaikana. Suomi maksoi viljantuontinsa ja aseostoksensa Suur-Saksalle paljolti puutavaralla, taustoittaa ajankuvaa historioitsija
Teemu Keskisarja
Ensiaskel sodanjälkeiseen parempaan tuottavuuteen olivat kunnon työkalut. Savottoihin levisivät hakkuu- ja halkaisukirveet sekä petkeleet ja kaato- ja halkaisukiilat, joita Työtehoseura kehitti mm. Billnäs Oy:n kanssa.
Moottorisahasta tuottavuusloikka
Työtehoseuran metsäosasto kurssitti niin aputyönjohtajia kuin tavallisia työmiehiä. ”Mottimestarit” kiersivät tukkikämpillä opettamassa sahojen ja kirveiden kunnostusta. Aiheeksi vaihtui 1950-luvulla moottorisaha.
– Uusi teknologia vei työpaikan kymmeniltätuhansilta metsäläisiltä. Mutta jäljelle jääneet olivat tehokkaampia ja myös tienasivat paremmin. Ilman moottorisahan tuottavuusloikkaa ei voi kuvitella hyvinvointivaltiota. Moottorisaha oli ostajalleen, siis yksittäiselle metsurillekin, kelpo investointi, jatkaa
Teemu Keskisarja
Ennen kuin 1950-luvulla traktorit vähitellen möyrivät metsiin, jylläsi metsämaastossa ehta hevosvoima. Umpihangen aukaisu oli raskasta ja peräkkäisillä tukinajureilla oli kullakin oma jalasleveytensä. Yksi vaikuttavimmista oivalluksista oli hevosreen jalasten standardointi.
– Vanha kansa oli viisasta – muttei erehtymätöntä. ”Kukin taaplaa tyylillään” -ajattelussa reet ja jalakset olivat erilaisia kullakin ajokalupajalla ja maasepällä. Leveyden standardisointi oli todella hyvä idea. Vaikutusta sopii kokeilla tänään vaikkapa siten, että yhdellä hiihtäjällä on allaan latu ja toisella sohjoista ja sattumanvaraista uraa, vertaa
Teemu Keskisarja
Hatunnosto metsäalan ammattilaisille Maailman metsäpäivänä
Työtehoseuran henkeen on aina kuulunut reagoida nopeasti yhteiskunnan muutoksiin. Oli kyseessä sodanjälkeinen metsätyö, Lähi-idästä lähtenyt öljykriisi 1970-luvulla tai nykyhetken suunta kestävästä metsänkäytöstä, on Työtehoseura vastannut tarpeisiin tutkimuksella, koulutuksella ja kehittämisellä. Siinä missä ennen kurssitettiin miehiä savottakämpillä, koulutetaan nykyisin metsäkoneenkuljettajia ja metsäalan esihenkilöitä sekä johtajia vaativiin tehtäviinsä.
Työpaikkana metsä on monelle mitä mieluisin. Työtehoseuran 100-vuotisjuhlavuotena ja Maailman metsäpäivänä 21.3., nostamme hattua menneen ajan metsureille ja tämän päivän ammattilaisille.
Työtehoseura ry, valtakunnallinen koulutus- ja tutkimusorganisaatio, täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Jo sadan vuoden ajan olemme tutkineet ja kehittäneet suomalaista työelämää ja kouluttaneet satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia.
Kuvat: Työtehoseuran arkisto
Kuva Kirveenvarsi:
Entisajan opastuksena oli, että ”Jokainen tekomies valmistaa itse kirvesvartensa, jolloin hän saa siitä sopivan pitkän, muodoiltaan ja mitoiltaan sopivan ja käteen käyvän.”
Kuva Moottorisaha:
Moottorisahan yleistyminen 1950-luvulta alkaen toi tuottavuusloikan metsätyöhön.
Saat koulutuksessa perustiedot ja -taidot omakotitalo-, mökki- ja pihatalkkarin tehtävistä ja itsenäisenä yrittäjänä toimimisesta. Koulutuksessa vahvistetaan opiskelijan ammatillista osaamista pihaan, puutarhaan ja kiinteistöjen pienimuotoiseen kunnostukseen ja ylläpitoon liittyvistä tehtävistä sekä rakennetaan omaa liikeideaa ohjatusti.
Koulutuksen aikana suoritetaan alaan liittyvät korttikoulutukset mm.
kasvinsuojelututkinto
työturvallisuuskortti
ensiapukortti
BE-ajokortti (ns. pikku-e). BE-kortti mahdollistaa työkoneiden ja pihajätteiden kuljetukset mm. perävaunulla.
TalkkariYrittäjä -koulutuksen toteutus
Koulutus toteutetaan 45 päivän lähi- ja verkko-opintoina ja 30 päivän yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjaksona. Lähi- ja verkko-opetuspäivät rytmitetään koko koulutuksen keston ajalle, joten lähiopetus ei tapahdu yhdenjaksoisesti. Tarkemmat lähiopetuspäivien ajankohdat varmistuvat ennen koulutuksen alkua.
Koulutuksen sisältö on:
Piha- ja puutarhatyöt (20 pv) mm.:
pihan kevät- ja syyshuolto, nurmikon kunnossapito, kasvien istutus ja hoito
pensaiden hoito ja leikkaus, hyötypuutarhan hoito ja sadonkorjuu
helppojen pihapuiden kaato
työkoneiden ja työvälineiden käyttö ja huolto
Ylläpito- ja kunnostustyöt (10 pv) mm.:
ulkorakennusten pesu, maalaus ja kunnostus,
terassin pesu ja öljyäminen, piha-aitojen pesu, maalaus ja kunnostus
peli- ja leikkialueiden huolto ja kunnostus
työkoneiden ja työvälineiden käyttö ja huolto
Yrittäjyys ja luvat (15 pv) mm.:
alaan liittyvä lainsäädäntö, BE-kortti (ns. pikku e), kasvinsuojelututkinto
palveluiden tuotteistaminen, hinnoittelu ja laskelmat
asiakkaat, myynti ja markkinointi, verkostot
talous, vakuutukset, hallinto
Yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjakso (30 pv)
liiketoimintasuunnitelma
yrityksen käynnistämistoimenpiteet
Koulutukseen sisältyvän yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjakson aikana opiskelija laatii ohjatusti:
liiketoimintasuunnitelman
talouslaskelmat
myynti- ja markkinointisuunnitelmat
tarvittavat investointilaskelmat
yrityksen perustamisdokumentit
Koulutukseen sisältyy henkilökohtaista ohjausta. Tavoitteena on saada yritystoiminta joustavasti käyntiin ammattilaisten osaavassa ohjauksessa.
Mikäli tunnet paloa piha- ja puutarha-alan tehtäviä ja kiinteistöjen ylläpitoa kohtaan ja yrittäjyys on haaveissa, nyt on mahdollisuus laittaa suunnitelmiin vauhtia!
Olet etsimämme tuleva TalkkariYrittäjä, jos
olet työtön tai työttömyysuhan alainen, ja olet kiinnostunut omakotitalo-, mökki- ja pihatalkkarin tehtävistä ja siihen liittyvän yritystoiminnan käynnistämisestä.
Koulutukseen valittavalta edellytetään:
vahvaa kiinnostusta piha-, puutarha- ja kiinteistöjen ylläpito- ja kunnostustöihin
riittävää taustaa ja työkokemusta esimerkiksi puutarha-alalta, kiinteistönhoidosta, rakennusalalta, maataloudesta, kodinhoidosta tai näihin rinnasteisilta aloilta
kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan
sitoutumista yrittäjäkoulutuksen suorittamiseen
sujuvaa suomen kielen taitoa (taitotaso vähintään B 2.1)
B-ajokorttia
riittäävää fyysistä kuntoa alan työtehtävien luonteen vuoksi
asiakirjojen laatimiskykyä (mm. liiketoimintasuunnitelma, talouslaskelmat)
sähköisten ympäristöjen käyttötaitoa (Teams)
Valintahaastattelussa kartoitetaan edellämainittujen kriteerien lisäksi realistisia mahdollisuuksia aloittaa oma yritystoiminta koulutuksen päätyttyä sekä mahdollisuutta tehdä liikkuvaa työtä. Omakohtainen kokemus vastaavista tehtävistä edesauttaa työssä ja yritystoiminnassa menestymistä.
Koulutus toteutetaan ajalla 28.8. – 11.12.2024. Koulutuksen kokonaiskesto on 75 pv, joka sisältää 45 päivän teoria- ja lähiopetusjakson ja 30 päivän yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjakson suunnitteilla olevassa yrityksessä. Koulutukseen valitaan 10 henkilöä.
Koulutuspaikkana toimii TTS Työtehoseuran toimipisteet osoitteessa:
ELO – Elinvoimaista työtä ja yrittäjyyttä Kymenlaaksossa
Hanke on tarkoitettu kymenlaaksolaisille kaikkien alojen mikro- ja pk-yrittäjille. Myös yritystoimintaa suunnittelevat ovat tervetulleita. Osallistuminen on yrityksille maksutonta, ja samasta yrityksestä voi tulla mukaan useampi henkilö. Mukaan mahtuu 22 yritystä.
Kohderyhminä ovat myös paikalliset nuoret (18–29 v) sukupuolesta riippumatta, joiden työllistyminen on kenties haastavaa, sekä etenkin turvetuotannon alasajon vuoksi työttömyysuhan alla olevat tai uutta suuntaa työelämässä etsivät miehet.
Hankkeen aikataulu:
3/2024-6/2026
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
EU:n Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelman Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF)
ELO-hankkeessa vahvistetaan alueellista yrittäjyyttä, edistetään jatkuvaa oppimista työelämässä ja tuetaan yrittäjien pärjäämistä ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämistä. ELO parantaa työssä jaksamista muuttuvassa työelämässä ja tarjoaa myös tilaa verkostoitumiselle ja yhteisöllisyydelle. Nuorten ja työttömyysuhan alla olevien miesten työllistymismahdollisuuksia parannetaan omilla toimenpiteillään.
Yrittäjille
Mukaan tulevien yritysten nykytila ja haasteet kartoitetaan ja toteutetaan riihivalmennuksien sarja. Riihet ovat tehokkaita lähipäiviä Kymenlaaksossa noin kahden kuukauden välein. Riihiaiheita ovat:
Ennakointi ja suunnittelu 19.6.2024
Oman osaamisen tunnistaminen 13.8.2024
Digitaalisuus 10/2024
Markkinointi 12/2024
Talous 2/2025
Kestävä kehitys 4/2025
Biotalous ja uusi yritystoiminta 6/2025
Tuotteistaminen ja johtaminen 8/2025
Työssä jaksaminen 10/2025
Tulevaisuuden yhteistyö 12/2025
Lisäksi voidaan toteuttaa joitain lyhyempiä Teams-tapaamisia tarvittavista teemoista. Valmennuspäivien välissä yrittäjien etenemistä tuetaan ja sparrataan. Mukaan voi tulla missä tahansa vaiheessa hanketta, mutta parhaan tuen ja edun saa, jos tulee mukaan heti alussa.
Nuorille:
Hankkeessa törmäytetään yrittäjiä nuorten kanssa valittujen riihien yhteydessä – tavoitteena auttaa nuoria löytämään oma ala tai työllistymään lyhyt- tai pitkäaikaisesti ja toisaalta yrittäjiä löytämään hyviä apukäsiä. Ensimmäinen yhteinen tapaaminen nuorten kanssa on lokakuussa 2024.
Miehille:
Hankkeessa kutsutaan miehiä mukaan joihinkin yrittäjille järjestettäviin riihitapaamisiin ja myös pyritään innostamaan uuden oppimisen pariin omien tapaamisten kautta. Tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuvat miehet luottavat omiin kykyihinsä ja tunnistavat paremmin oman osaamisensa sekä mahdollisuutensa tulevaisuudessa.
Työtehoseura ry ja Suomalaisen työn liitto järjestävät valtakunnallisen Työtehoteko -kilpailun, joka on avoin niin pienille kuin suurille yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille.
Osallistu ja jaa hyvä käytäntö!
Mitkä pienet suuret arjen oivallukset ovat tuoneet työpaikoille ja yrityksiin parempaa työn tuottavuutta?
Kilpailussa haetaan käytännön tekoja, jotka ovat tuoneet tehoa ja hyvinvointia suomalaiseen työelämään. Työtehoteot voivat olla niin teknologian tuomia ratkaisuja kuin uusia toimintatapoja – yksinkertaisiakin huomioita, joilla työaikaan on saatu säästöä, tekemiseen tehokkuutta ja prosesseihin sujuvuutta, työhyvinvointia unohtamatta.
Työtehoteko-kilpailu on avoinna 30.8.2024 saakka ja siihen voi osallistua 17.4. alkaen sähköisellä Työtehoteko-lomakkeella.
Vuoden paras Työtehoteko palkitaan 5000 euron arvoisella rahapalkinnolla. Kilpailun voittaja ja Työtehoteko-kunniamaininnat julkistetaan syksyllä järjestettävässä tapahtumassa. Kilpailuraati arvioi ehdotuksia kriteereinään innovatiivisuus, sovellettavuus käytäntöön, konkreettiset vaikutukset työn tuottavuuteen sekä työhyvinvoinnin parantumiseen. Raadissa on mukana arvostettuja alan asiantuntijoita eri toimialoilta: Heli Anttila, Vice President R&D, Fazer Group; Kalle Isotalo, toimitusjohtaja, Antti-Teollisuus; Marko Miettinen, toimittaja, Yle; Sami Pakarinen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto; Kirsi Tossavainen, Head of Agri & Forestry, Nordea; Katri Viippola, toimitusjohtaja, Suomalaisen työn liitto ja Juha Ojala, toimitusjohtaja, Työtehoseura ry.
Työtehoteko-kilpailun tavoitteena on tuoda esille myönteisellä tavalla suomalaisen työelämän muutosta ja kehittymistä. Ehdotetut Työtehoteot saavat näkyvyyttä Työtehoseuran ja Suomalaisen työn liiton kanavilla syksyn 2024 aikana.
Työtehoseura ry on yksi Suomen vanhimmista itsenäisesti toimivista koulutus- ja tutkimusorganisaatioista. Työtehoseura perustettiin sata vuotta sitten työn ja tuottavuuden kehittämiseksi.
Suomalaisen työn liitto on vuonna 1912 perustettu puolueeton yhdistys, jonka tehtävänä on toimia sen eteen, että suomalainen työ voi hyvin ja että työ menestyy Suomessa.
Ruoka Akatemia 2024
Suomalaisen ruokajärjestelmän huoltovarmuus eri näkökulmista, alkutuottajalta kuluttajalle saakka, on Ruoka Akatemian aamiaistilaisuuden aiheena 22.3.2024. Millaisiin häiriötilanteisiin on tarpeen varautua ja mitkä ovat kriittisiä kohtia ketjun toimivuudelle?
Helsingin Musiikkitalolla ja verkkolähetyksenä järjestettävän tilaisuuden teemaan johdattaa kansanedustaja, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll (kok.). Uutisankkuri Jesse Kamraksen johdolla keskustelua käyvät eri näkökulmista Juha Mantila, Huoltovarmuuskeskus; Arto Tiitinen, Raisio Oyj; Pontus Stenberg, KiitoSimeon; Mika Kari, kansanedustaja (SDP), puolustusvaliokunnan jäsen sekä Jenna Simula, kansanedustaja (PS), maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja. Huoltovarmuus aiheena kiinnostaa, sillä paikan päälle on osallistumassa yleisöä noin 70 henkilön verran.
Huoltovarmuudesta huolta pitämiseen kuuluu ketterä ja tiivis yhteistyö läpi ruokajärjestelmän. Keskusteluissa ruoditaan ajankohtaisia puhuttavia aiheita alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, logistiikan ja kaupan alan näkökulmista. Erikoisaiheena on ruokajärjestelmän kyberturvallisuus, joka vaatii yhä tarkempaa varautumista.
TTS Työtehoseuran toteuttama Ruoka Akatemia on keskustelu- ja kohtaamispaikka, joka kokoaa yhteen eritaustaisia päättäjiä, poliitikkoja ja vaikuttajia. Ruoka Akatemia-hankkeen päärahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö. Työtehoseura ry:llä on pitkät perinteet suomalaisen maa- ja metsätalouden kehittäjänä, sillä yhdistys täyttää tänä vuonna 100 vuotta.
Ruoka Akatemia-aamiaistilaisuus
Pe 22.3.2024, verkkolähetys klo 9-10:30 osoitteessa https://vimeo.com/event/4143217 Videotallenne tulossa jälkikäteen Ruoka Akatemia-YouTube-kanavalle.
Parempaa hallintaa maatalouden sukupolvenvaihdosneuvontaa kehittämällä
Hallitulla sukupolvenvaihdoksella kannattavuutta ja kilpailukykyä -hanke pureutuu maatilojen sukupolvenvaihdosprosessien (SPV) neuvonnan kehittämiseen. Maatalousyrityksen SPV-prosessi on keskimäärin viidestä kymmeneen vuoteen kestävä liiketoiminnan kannalta kriittinen vaihe, jossa yrittäjä luovuttaa yrityksen jatkavalle sukupolvelle. SPV-prosessin hallinta vaikuttaa yrityksen tuottavuuteen, kannattavuuteen, kilpailukykyyn ja jatkuvuuteen.
SPV-prosessin hallinnan tunnettuja riskejä ovat esimerkiksi yrityksen jatkajan löytyminen, perintö- ja lahjaverotus sekä arvon määritys. Yrittäjän oma tietämys, pelot ja epävarmuus tulevasta sekä SPV-prosessin osapuolten kohtaamattomuus tuottavat prosessiin omat haasteensa. Osapuolten ristiriitaiset näkemykset, erimielisyydet ja riskien hallinnan kannalta oleellisten asioiden sivuuttaminen voivat halvaannuttaa yritystoiminnan pitkäksi aikaa.
Hankkeen aikataulu:
2020 – 31.12.2021
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura, ProAgrian Keskusten liitto, SFF
Hankkeen rahoittajat:
Maa- ja metsätalousministeriö
Hanke
selvittää yhdessä SPV-prosessin tuntevien maatalousyrittäjien, SPV-neuvojien ja -asiantuntijoiden kanssa maatalousyritysten keskeiset SPV-prosessissa ilmenevät, osapuolten toimintaedellytyksiä heikentävät epäselvyydet, ristiriidat, erimielisyydet ja konfliktit, jotka tuottavat keskeisiä liiketoiminnallisia riskejä.
yhdessä Suomen Sovittelufoorumin (tai sovittelun) asiantuntijoiden kanssa etsii ja soveltaa sovinnollisia menettelytapoja eli restoratiivisia käytänteitä hankalaksi koettujen asioiden ja tilanteiden käsittelyyn tavoitteena parantaa prosessin hallintaa ja lopputulosta
Hankkeen tuloksena luodaan maatalousneuvonnan SPV-asiantuntijoille täydennyskoulutus, joka lisää heidän valmiuksiaan käsitellä neuvonnassa maatalousyrityksen johtajuuteen, yrityksen ja perheen muuttuviin suhteisiin ja rooleihin liittyviä asioita sekä käyttää niiden käsittelyssä korjaavia restoratiivisia menettelytapoja.
Tapahtumat
Työpaja syksyllä 2021:
Hanke järjesti syksyllä 2021 työpajan SPV-neuvonnan asiantuntijoille. Työpajassa käytiin läpi hankkeen tuloksia sekä keskusteltiin restoratiivisuuden käsitteestä ja miten sitä voitaisiin hyödyntää SPV-neuvonnassa.
Hanke järjesti syksyllä 2020 neljä työpajaa Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Työpajoissa tarkasteltiin maatalousyritysten sukupolvenvaihdosprosessia ja jäljitettiin siihen liittyviä ristiriitatilanteita.
Työpajoissa kerätyn tiedon perusteella laadittiin kysely, joka lähetettiin SPV-prosessin läpikäyneille maatalousyrittäjille sekä SPV:n asiantuntijoille. Kyselyn tavoitteena on laajentaa ja syventää ymmärrystä SPV-prosessia hankaloittavista tilanteista, jotta niihin päästään etsimään toimivia ratkaisuja. Linkki kyselyyn ja esitteeseen
Kysely toteutettiin joulukuussa 2020. Siihen vastasi 37 maatalousyrittäjää ja 24 ProAgrian kokenutta neuvonnan asiantuntijaa. Kyselyn tulokset
ProAgrian neuvonnan ja hankkeen asiantuntijat kokoontuivat maaliskuun 2021 lopulla yhteiseen työpajaan pohtimaan tarkemmin täydennyskoulutuksen tarpeita, kohderyhmiä ja rakennetta (linkki ohjelmaan) ja tarkastelemaan hankkeessa tehdyn selvityksen tuloksia ProAgrian SPV-neuvonnan asiantuntijoiden ja hanketoimijoiden kesken. Tulokset valottavat tutkimuksen katvealueella jääneitä inhimillisiä ristiriitoja. Karkeasti luokiteltuna inhimilliset ristiriidat liittyvät oletusten ja luulojen varassa toimimiseen, asioiden arvottamiseen liittyviin erimielisyyksiin ja osattomuuden kokemuksiin neuvontaprosessissa.
Työpajassa pohdimme restoratiivisen lähestymistavan käyttökelpoisuutta SPV-neuvonnassa ilmenevien inhimillisten ristiriitojen käsittelyssä. Hanke esitteli neuvonnan asiantuntijoille alustavan suunnitelman täydennyskoulutuksen elementeistä, jotka liittyvät SPV-neuvontaprosessiin liittyvien inhimillisten ristiriitojen tunnistamiseen, osallisuutta rakentaviin ratkaisuihin ja sovinnollisiin menettelyihin.
Työpaja 15.11.2021: Hankkeen viimeisin työpaja toteutettiin virtuaalisesti.Kiitos kaikille osallistuneille!
Työpajan tuloksena todettiin, että inhimillisten ristiriitojen käsittely ja inhimillisten riskien hallinta osana SPV-prosessin kokonaishallintaa on tärkeää. SPV-neuvonnan asiantuntijat ovat kiinnostuneita tietämään lisää inhimillisten ristiriitojen puheeksi ottamisesta ja käsittelystä. Suunniteltava täydennyskoulutus tulee mitoittaa siten, että siihen on käytännön työelämässä edellytykset myös osallistua.
Koska SPV-neuvonnan asiantuntijat ovat pitkälle erikoistuneita talousasiantuntijoita, tukea SPV-neuvonnassa ilmenevien inhimillisten ristiriitojen käsittelyyn kaivataan. Erityisesti pohditaan sitä, miten yrittäjien auttaminen inhimillisissä ristiriidoissa tapahtuisi ammatillisena asiantuntijayhteistyönä.
”Puhumattomuus pilaa maatilan sukupolvenvaihdoksen” uutisoi Maaseudun Tulevaisuus. Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Maija Ala-Siurua kävi haastattelemassa hankkeen projektipäällikköä Minna Mattila-Aaltoa ja TTS Työtehoseuran yksikön johtaja Henna Hurttalaa, joka on maatilan emäntä ja jolle sukupolvenvaihdos on myös henkilökohtainen asia. Haastattelusta syntyi kaksi sukupolvenvaihdoksia koskevaa artikkelia Maaseudun Tulevaisuuteen. Ensimmäinen niistä julkaistiin 7. kesäkuuta 2021.
”Sanoittamattomista asioista voi lopulta tulla kompastuskivi, joka ravisuttaa maatilan kannattavuuden perusteita ja perheen hyvinvointia”, kiteyttää toimittaja Ala-Siurua. Kun puhutaan rahasta, on hyvä pohtia myös sitä, minkälainen ”hintalappu” annetaan ihmissuhteille. Mitä hiertävät tai kariutuneet ihmissuhteet maksavat inhimillisesti ja taloudellisesti? Mitä kustannuksia ne aiheuttavat yritykselle, perheelle ja yhteiskunnalle?
Hallittu SPV-hanke osallistui SPV- ja omistajavaihdoksia käsitteleviin paneelikeskusteluihin Sukupolven- ja omistajanvaihdokset herättävät keskustelua. Hankkeemme projektipäällikkö Minna Mattila-Aalto sai kutsun mukaan keskusteluun ja osallistui syksyn 2021 aikana kahteen sukupolven- ja omistajanvaihdoksia käsittelevään paneeliin. Toinen keskustelu käytiin syyskuussa Maaseutuparlamentin päälavalla Kurikassa ja toinen lokakuussa KoneAgria-messujen päälavalla Tampereen messukeskuksessa. Seuraavista linkeistä pääset seuraamaan näitä keskusteluja.
Uusista maaseutuyrittäjistä on pulaa. Maatalousyritysten omistajanvaihdoksista Suomessa noin 90 % on sukupolvenvaihdoksia, jossa yritys siirtyy perheen ja suvun sisällä. Sukupolvenvaihdos (SPV) on sekä liiketoiminnan, sujuvien sosiaalisten suhteiden että inhimillisen hyvinvoinnin kannalta keskeinen elämäntapahtuma, jonka onnistumisella on kauaskantoiset seuraukset muun muassa työllisyyteen, suomalaiseen ruoantuotantoon ja ruokahuoltoon. Sen arvoa ei pidä vähätellä.
Mukaan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen on syytä ottaa ihmiset, joita sukupolvenvaihdos koskettaa. Esimerkiksi jatkajan sisarukset tai yrittäjien puolisot saattavat jäädä prosessin ulkopuolelle, vaikka liittyvät kiinteästi perheeseen ja vaikuttavat usein oleellisesti yritystoimintaan.
Emme ole ajatustenlukijoita. Puhuminen ja kuunteleminen ovat avaimia muiden ihmisten ymmärtämiseen ja epäselvyyksistä johtuvien karrikojen kiertämiseen.
Rahasta, kiinteistöistä, koneista ja laitteista puhuminen voi olla helpompaa kuin puhua ihmissuhteista ja siitä, miltä asiat tuntuvat. Ihmissuhteet ja tunteet vaikuttavat oleellisesti siihen, kuinka kestäviä ja onnistuneita ratkaisuja ja päätöksiä pystymme tekemään – yhdessä!
Ihmiselle on luontaista vältellä hankalia puheenaiheita. Saatamme toivoa, että ristiriitoja ei ole, kun niistä ei puhuta. Voimme myös pelätä, että puhuminen pahentaa tilannetta tai ajatella, että asiat kuuluu hoitaa sinnikkäästi hammasta purren ja perheen kesken. Asiantuntija-apua on kuitenkin saatavilla, sitä kannattaa hakea ja ottaa vastaan, jo SPV-prosessia käynnisteltäessä.
Edellä kuvatut asiat ovat tekoja, jotka auttavat meitä tunnistamaan SPVeen liittyviä inhimillisiä riskejä, jotka vaarantavat SPVn onnistumisen. Inhimillisten riskien tunnistaminen on välttämätöntä, jotta voimme torjua niitä entistä paremman tulevaisuuden rakentamiseksi
Tunnistamme kyllä SPVta uhkaavat henkilöriskit, kuten sairastumisen, avioeron, kuoleman ja tapaturman ja olemme valmiit varautumaan niihin juridisilla sopimuksilla ja vakuutuksilla. Se on jopa suhteellisen helppoa. Jatkossa pitäisi ottaa yhtä vakavissaan ja helpottaa myös inhimilliseen kanssakäymiseen ja päätöksentekoon liittyvien riskien systemaattista tunnistamista ja torjuntaa. Siihen tarvitsemme niin yrittäjien kuin monialaisen asiantuntijaverkoston panosta.
Hankkeen toteutti tammikuussa 2023 kyselyn sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä, sitä paraikaa toteuttaville ja sen vasta toteuttaneille maatalousyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Kyselyn tavoitteena oli kerätä tieto siitä, mitkä inhimilliset riskit yrittäjät ja heidän perheenjäsenensä kokevat suurimpina uhkina SPVn onnistumiselle.
Tulosten mukaan tärkein SPVta ohjaava tekijä on perhesuhteiden säilyminen. Suurimmaksi riskiksi yrittäjät kokevat jaksamisen. Toiseksi suurimmaksi riskiksi arvioitiin yrittäjäperheiden juridisen osaamisen puutteet. Suuriksi riskeiksi arvioitiin myös perheen kyky SPV-prosessin läpivientiin, kaikkien osallisten mukaan ottaminen ja pääseminen sekä kyky keskustella niin, että kaikkien osallisten näkemykset tulevat kuulluiksi ja huomioon otetuiksi. Tarkempaa tietoa tuloksista voit lukea artikkelistamme ”Keskustelemalla ja yhteistyöllä sujuvampia sukupolvenvaihdoksia” (Teho 2/2023).
Maaseudun Tulevaisuus nosti pääkirjoituksessaan inhimilliset riskit maatalousyritysten kannattavuuskysymysten rinnalle
Maatilojen SPVt ovat suomalaisen ruoantuotannon ja sen omavaraisuuden säilyttämisen kannalta kriittinen yhteiskunnallinen asia. Yli 90 % maatilojen omistajanvaihdoksista tapahtuu sukupolvenvaihdoksina.
Kehitystyön kohteena on maatalousyritysten valtakunnallinen sukupolvenvaihdos- eli SPV-neuvonta, jossa on havaittu ilmenevän SPV-prosessin käynnistämiseen, inhimillisten riskien hallintaan ja jälkiseurantaan liittyviä puutteita. SPVsten onnistuminen vaikuttaa voimakkaasti niin maatalousyritysten kannattavuuteen ja kilpailukykyyn kuin maatalousyrittäjien ja heidän perheidensä hyvinvointiin sekä uusien jatkavien yrittäjien löytymiseen.
Miten maatalousyritysten SPViin liittyvät inhimilliset riskit voidaan tunnistaa ja ennakoida?
Maatalousyritysten SPViin liittyy huomattavia taloudellisia ja inhimillisiä investointeja sekä sen myötä niihin liittyviä riskejä ja suuria tunteita. SPVta tekevät yritykset ovat perheyrityksiä, jotka ovat ensisijaisesti tunnesysteemejä. Riippumatta siitä, kuinka vakaat yritykset loogiset rakenteet ovat, emotionaalinen systeemi voi horjuttaa niiden logiikan, tehokkuuden ja aiemman päätöksenteon.
Yrittäjien inhimillisten tarpeiden, perhesuhteiden ja tulevaisuuden käsittely tuottaa SPVlle inhimillisen riskin, jonka ennakointiin ja käsittelyyn osana SPV-neuvontaprosessia ei ole olemassa rakennetta tai systemaattista ohjausta. Tavoitteenamme on tuottaa yhteiskehittämisen keinoin SPV-neuvontaprosessiin inhimillisten riskien hallintaan soveltuvat toimenpiteet systemaattiseksi ja rakenteelliseksi osaksi SPV-neuvontaprosessia.
Inhimillisten riskien hallinta edellyttää:
1) SPV-prosessin käynnistämisen ja edistämisen vaatiman prosessin osapuoliin, käsiteltäviin tietosisältöihin ja etenemisvaiheisiin liittyvää systemaattista, ymmärrettävää ja läpinäkyvää informaatiota, joka on yrittäjien saavutettavissa. Pirstaleinen tieto on koottava yhteen ja kehitettävä ohjausvälineitä maatalousyritysten SPVsten inhimillisten riskien ennakointiin ja hallintaan maatalousyrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittämiseksi ja erityisesti jatkavien yrittäjien liiketoimintaedellytysten varmistamiseksi.
2) Neuvonnan asiantuntijuuden uudelleenneuvottelua huomioiden yksilölähtöisen asiaankuuluvan tietämyksen ohella asiantuntijan tilannesidonnaisen kyvyn toimia ja hyödyntää palveluverkoston yhteistyötä asiakastarpeisiin vastaamiseksi ja neuvonnan asiakaslähtöisyyden edistämiseksi.
3) SPVeen liittyvien henkisten ja relationaalisten (eli suhteisiin liittyvien) asioiden käsittelyn, inhimillisten riskien ennakoinnin ja neuvonnan asiantuntijoiden yhteistoiminnan valtakunnallista ohjausta.
Maatalousyritysten SPVsten inhimillisten riskien tunnistamisen ja ennakoinnin tavoitteena on turvata SPVn taloudellisen kestävyyden lisäksi sen inhimillinen kestävyys. Taloudellinen ja inhimillinen kestävyys kytkeytyvät toisiinsa.
Vuosina 2020-2021 maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella toteutetussa Hallittu SPV -hankkeessa todettiin, että SPV-neuvontaprosessin alkupää on hämärä. Etenkin SPV-prosessin käynnistämiseen liittyvä eri neuvontaorganisaatioiden tuottama tieto on pirstaleista ja taloudellis-teknis-juridisiin asioihin painottuvaa. Keskeiset inhimillisiä ristiriitoja tuottavat asiat, kuten perhesuhteet ja osapuolten tulevaisuus jäävät vähälle huomiolle ja tulevat mainituiksi lähinnä (esim. asumis- ja eläköitymis)teknisinä ratkaisuina
Neljä asiantuntijatyöpajaa neuvonnan asiantuntijoille
Ilmoittaudu mukaan!
Järjestämme vuoden 2023 aikana neljä työpajaa neuvonnan asiantuntijoille tavoitteena tutkia yhdessä, miten neuvontapalvelujärjestelmä voi ennakoida maatalousyrittäjien SPViin liittyviin inhimillisiä riskejä, ja kehittää yrittäjäperheiden tarpeisiin vastaavia palveluratkaisuja.
Neljäs, sarjassaan viimeinen moniammatillinen työpajatyöskentely toteutettiin ke 11.10.2023. Alla olevan ohjelman mukaiseen työskentelyyn osallistui kolmisenkymmentä asiantuntijaa. Hanke kiittää kaikkia osaamisensa maatalousyritysten SPV-neuvontaprosessin kehittämiseen antaneita!
Kolmas työpaja järjestettiin to 14.9. klo 13-16. Tuolloin paneuduttiin neuvonnan asiantuntijoiden jaettuun osaamiseen verkostoissa. Ohjelma löytyy alta ja ilmoittautumislinkin täältä https://link.webropolsurveys.com/S/FF170BB09A97BF6E. (Työpajasarjan päättää ke 11.10.2023 järjestettävä työpaja, jolloin kokoonnumme koostamaan työskentelyn tulokset yhteen.)
Toinen työpaja toteutettiin 27.4.2023 Teamsissa 17 asiantuntijan voimin pureutuen seuraavan työpajaohjelman mukaisiin teemoihin:
Ensimmäinen työpaja järjestettiin 9.3.2023 Teamsissa. Työpajan kutsu/ohjelma oli seuraava. Työpajatyöskentelyyn osallistui 24 asiantuntijaa lukuisista organisaatioista.
Promenadi kutsuu kävelyretkelle maatilayritysten sukupolvenvaihdosten maailmaan. Promenadi on blogi, verkkosivu, johon sisältöä tuottavat sukupolvenvaihdospalvelujen kehittämisestä kiinnostuneet ihmiset. Promenadilla on tarjolla ajattelua ruokkivaa seuraa sekä näköaloja maatilojen sukupolvenvaihdoksiin. Antoisaa retkeä!
Millainen on maatalousyrityksen sukupolvenvaihdosneuvonta? Julkaistu 21.9.2022 (muokattu 9.11.2022)
Tunteet ohjaavat omistajanvaihdoksia – ohjaa sinä tunteita. Julkaistu 8.3.2023
Millainen on maatalousyrityksen sukupolvenvaihdosneuvonta?
Oletko kuullut tarinan kuudesta sokeasta miehestä, jotka eivät tienneet, millainen eläin norsu on? Kohdatessaan norsun ensi kertaa sokeat miehet tutkivat norsua tunnustellen sitä eri puolilta muodostaen jokainen oman mielikuvansa siitä. Norsun korvia koskettanut mies kuvaili eläimen muistuttavan viuhkaa. Jalkoja tunnustellut mies vertasi sitä puuhun. Hännän käsiinsä saanut mies oli sitä mieltä, että norsu on kuin köysi. Syöksyhammasta koskettanut mies kuvasi eläimen olevan kuin keihäs. Kärsään tutustunut mies esitti norsun olevan kuin käärme. Norsun kylkeä koskettanut mies oli varma siitä, että se on kuin korkea muuri. Syntyi kiihkeä väittely siitä, kuka on oikeassa, eikä sopua syntynyt.
SPV-neuvonnasta on monenlaisia käsityksiä
Norsun tavoin maatalousyrityksen sukupolvenvaihdos- eli SPV-prosessi ja siihen kohdistuva neuvonta näyttävät eri suunnista varsin erilaisilta. Kiistelykään ei ole vallan tavatonta.
SPV-prosessin vaiheet ja kesto näyttäytyvät yrittäjälle ja asiantuntijoille eri tavoin. Neuvonnan asiantuntijatkaan eivät ole yksimielisiä siitä, millä ehdoilla SPV-neuvontaprosessin voi käynnistää ja milloin neuvontaprosessi alkaa. Samoja, prosessiin osallistuvia ihmisiä kutsutaan monilla nimillä. Toiselle sama ihminen on emäntä, toiselle myyjä tai kenties puoliso. Prosessiin liitetään eri ihmisten toimesta erilaisia asioita korostaen jotakin ja sivuuttaen jotakin muuta. Sitä, ketkä kulloinkin kuuluvat mukaan ja mitkä asiat ovat tärkeitä, saattaakin olla yllättävän hankala hahmottaa. Asioista, asiantuntemuksesta ja osallisista voi syntyä eripuraa.
Kysymys ”millainen on maatalousyrityksen SPV-neuvonta” ei olekaan yksinkertainen tai toisarvoinen. Neuvontapalvelujen yrityslähtöisen kehittämisen kannalta se on kuitenkin kovaa ydintä.
Tuskin koskaan kahden kauppa
SPV voidaan nähdä kahden kauppana: maatalousyrityksen omistajan ja ostajan välisenä asiana. Siitä huolimatta SPVeen liittyy huomattava joukko muita ihmisiä. Kahden kauppa tuskin onnistuu ilman asiantuntijoita. Lisäksi se koskettaa myös perheenjäseniä, yrityksen sidosryhmiä ja työntekijöitä.
SPVssa myyjä ja ostaja ovat sukua toisilleen, usein vanhempi/vanhemmat ja hänen/heidän kasvattamansa lapsi, jolla on (kenties) paikkansa sisaruskatraassa. Yrityskaupan näkökulmasta korostuu esimerkiksi kauppahinta, omistajien ja perillisten oikeudet materiaan ja sen hallintaan sekä yrittäjän muodolliset edellytykset harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa. Perheen näkökulmasta tärkeäksi nousevat muun muassa kasvatusta ohjaavat arvot ja suhteet muihin perheenjäseniin, kenties parisuhde tai lastenhoito. Suvun vuosikymmeniä, ehkä vuosisatoja viitoittama tie ja SPVta tekevien vanhempien ja jatkajaksi aikovan ”hyvään yrittäjyyteen” lataamat arvot ja käsitykset astuvat mukaan kuvaan ja saattavat joutua törmäyskurssille.
Maatalousyritysten SPV-neuvonnan prosessin toteutumista tutkineessa Hallittu SPV-hankkeessa tunnistettiin maatalousyritysten SPViin liittyvän ainakin seuraavat toimijat (kuva 1): perhe, yritys, maatalousneuvonta, veroneuvonta, tuki- ja eläkeneuvonta, perheneuvonta ja vertaisneuvonta sekä yritysneuvonta, jonka osana SPV-neuvonta toteutuu. SPV-neuvontaa tarjoavat myös rahoitus- ja vakuutuslaitokset sekä asianajajat.
MOP-hankkeen maaseutuyritysten omistajanvaihdoksiin kohdistuvassa ekosysteemitarkastelussa yrittäjistä puhutaan ostajina ja myyjinä. Asianajajien lisäksi muina tahoina mainitaan yrityksen kirjanpitäjä, tilitoimisto ja tilintarkastaja, jotka voivat herätellä yrittäjiä omistajanvaihdokseen. Myös uusyrityskeskuksilla, kehittämisyhtiöillä, kunnan elinkeinotoimella ja yrittäjien aluejärjestöillä on lusikkansa omistajanvaihdossopassa.
Hallittu SPV -hankkeessa todettiin oman lusikkansa soppaan laittavan myös useiden epämuodollisten tahojen, kuten ystävien, naapurien, tuttavien ja kylänmiesten. (Mielipide)vaikuttajia riittää, ja mielikuvaa SPVsta rakennetaan useamman ihmisen voimin.
SPV-neuvontaprosessin näkökulmasta SPV kestää noin puolesta vuodesta muutamaan vuoteen. Perheiden näkökulmasta SPV näyttäytyy elämänmittaisena prosessina. Neuvonta on siihen kuin lääkeruiske, injektio. Se on varsin lyhytkestoinen, mutta sen vaikutukset perheeseen ja yritykseen voivat olla voimakkaat. Siksi sillä, minkälaisia neuvontapalveluja tuotetaan ja miten niitä käytetään, on väliä.
Neuvonnan asiantuntijatyö perustuu pitkälle erikoistuneeseen asiantuntijuuteen. Asiantuntija on osaaja omalla erikoistumisalueellaan. Asiantuntijuuteen kuuluu se, että asiantuntija tunnistaa niin oman erikoistumisensa tuottamat ”linssit”, joilla SPVta katsoo, kuin oman asiantuntijuutensa rajat.
Heikkoa asiantuntijuutta on aina ollut ja sitä tulee aina olemaan. Sen seurauksena syntyy ”mikä asian tuntija”-tyyppisiä Kummeli-sketsejä. Naurulla ei asiantuntijapalvelun laatua kuitenkaan paranneta. Se vaatii yhteistoimintaa.
Yhteistyötä
Palataanpa takaisin tarinaan kuudesta sokeasta miehestä ja norsusta. Tarinassa miehet eivät kiinnittäneet huomiota muiden tekemiseen, vaan uskoivat omin käsin tunnustelemalla saavansa riittävän hyvän kuvan tarkasteltavasta kohteesta, norsusta.
Työelämän kiire ja pitkälle erikoistunut asiantuntijuus saattavat johtaa asiantuntijan vastaavanlaiseen sudenkuoppaan, johon tarinan miehet kapsahtivat. Siinä missä asiantuntija, kuka tahansa meistä, myös yrittäjä voi kompastua samaan ansaan. Nojatessamme aikojen saatossa arjessa muotoutuneisiin käsityksiimme esimerkiksi siitä, millaisia perheenjäsenemme ovat, mitä kukin osaa tai haluaa ja miten asiat parhaiten hoituvat, voimme olla kuin tarinan sokeat miehet. Suvun perinteellä, luotetun tuttavan mielipiteellä ja kokemuksella tai naapurin arvioivalla katseella voi olla yllättävästi tiedostamatonta merkitystä siinä, miltä onnistunut SPV yrittäjän omaan silmään näyttää. Tällaista kutsutaan sosiaalisesti tuotetuksi ajattelun vinoumaksi.
Tarina sokeista miehistä kärjistää sen tosiseikan, että jokaisen ihmisen käsitys kokonaisuudesta on rajallinen. Epäilemättä jokainen SPVeen tavalla tai toisella osallistuvista ihmisistä on oikeassa omassa käsityksessään. Yhden näkökulman tai toisistaan irrallisten käsitysten varassa tuskin kannattaa tehdä ratkaisuja SPVn kaltaisissa, elämän suurissa kauaskantoisissa kysymyksissä.
Tarinan opetus on se, että tarvitsemme toisiamme kyetäksemme hahmottamaan asioita laajemmin ja muodostamaan SPVsta entistä täydellisemmän kuvan. Yhdessä toimien voimme välttää astumasta harhaan.
Jaettua asiantuntijuutta
Nykypäivän asiantuntijuuteen liitetään toimintaympäristön ja verkostojen hallinta. Asiantuntija tuntee ekosysteemin, jossa toimii ja osaa hyödyntää sitä. Tällöin puhumme työelämän tulevaisuuden metataidoista. Ne ovat taitoja, jotka aktivoivat ja mahdollistavat muiden taitojen, kuten yksilön hallitseman asiaosaamisen tehokkaan ja tuottavan käytön.
Metataito sananalku ”meta” kertoo paljon, koska se tarkoittaa ”kanssa” ja ”liittyen”. Sekä jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön hallinta että verkostoissa toimiminen edellyttävät yhdessä tekemistä ja muiden kanssa toimimista. Oman alueensa taitavien asiantuntijoiden ja yrittäjien resurssien jakaminen edellyttää rakentavaa yhteistyötä ja tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä, jaettua asiantuntijuutta.
Neuvonnan palvelujärjestelmää tulee parantaa siten, että siinä toimiville, erilaisiin SPViin liittyviin asiasisältöihin pitkälle erikoistuneille asiantuntijoille rakentuu edellytykset yhdessä tarjota yrittäjäperheille ja perheyrityksille sellainen SPV-neuvontapalvelu, joka auttaa niitä kestävän omistajanvaihdosratkaisun löytämisessä ja toteuttamisessa. Asiantuntijaverkosto voi taata sen, että yrittäjä ei jää yksin.
Sukupolvenvaihdoksia tehdään erilaisissa tilanteissa. Perheet ja perheyritykset ovat erilaisia. Neuvonnan asiantuntijuuden pitää kyetä vastaamaan riittävästi tähän erilaisuuteen. Erilaisuuteen pystymme vastaamaan jaetulla asiantuntijuudella, jossa oman alansa erityiskysymyksiin perehtyneet asiantuntijat, kuten yritysneuvojat, asianajajat, rahoitusasiantuntijat ja perheneuvojat yhdessä ja tarkoituksenmukaisella palveluyhdistelmällä auttavat yrittäjää ja hänen perhettään löytämään ja toteuttamaan heitä parhaiten palvelevan omistajanvaihdosratkaisun. Parhaimmat ja kestävimmät ratkaisut lienevät sellaisia, jotka vastaavat sekä yrittäjäperheenjäsenten omiin inhimillisiin kehitys- ja kehittymistarpeisiin että maatalouden ja yrityskehittämisen strategisiin tavoitteisiin.
Kirjoittaja on Minna Mattila-Aalto, VTT, toimijuustutkija-systeemikehittäjä ja Hallittu SPV- ja ProSPV-hankkeiden vastuullinen johtaja
Tunteet ohjaavat omistajanvaihdoksia – ohjaa sinä tunteita
Yrityskaupoissa ja sukupolvenvaihdoksissa sanotaan olevan 80 % kyse tunteista ja 20 % taloudellisista, ”kylmistä” luvuista. Kun siis käsittelemme omistajanvaihdoksia, käsittelemme tunteita.
Tunteet ja intuitio on otettu liiketoiminnassa huomioon jo iät ja ajat. Useat menestyvät yrittäjät ovat paljastaneet menestyksensä takana olleen intuition. Suuret johtajat kertovat tunteiden olevan mukana päätöksen teossa. Asiasta on paljon tutkimustietoa, oppaita, kirjallisuutta, kursseja.
Omistajanvaihdoksissa tunteet voivat näyttäytyä myyjän tai luopujan kannalta esimerkiksi pelkona, epävarmuutena, arkuutena, turvattomuutena, helpotuksena, iloisuutena, suruna, häpeänä, toiveikkuutena, kateutena, kaipautena tai minä tahansa ihmisen 104 tunnistetusta tunteesta. Jatkajan tai ostajan kannalta tunnemyrskyssä voi pyöriä odotusta, toiveikkuutta, arkuutta, pelkoa, turvattomuutta, epävarmuutta, iloa, toivoa, uskallusta, jännitystä tai myöskin mitä vain tunteita. Tunteita on valtavasti!
Pienten yritysten omistajanvaihdoksissa onkin keskeistä huomata, kuinka suuresta muutoksesta ja arkielämään vaikuttavasta asiasta on kyse. Vain sillä tavoin ymmärtää, miten tärkeää on ottaa huomioon inhimilliset tekijät. Hommaa helpottaa, kun hyväksyy tunteet ja harjoittelee niistä puhumista. Esimerkiksi samassa tilanteessa oleva kollega, yrityskummi tai yritysneuvoja voivat olla ensikäden apuja. Tärkeintä on muistaa, että mikään tunne ei ole väärä.
Kannustan tuomaan tunteet avoimesti esiin omistajanvaihdostilanteissa. Rohkeutta yrityskauppoihin!
Kirjoittaja on Anneli Komi projektipäällikkö, Suomen Yrittäjät ProSPV-hankkeen ohjausryhmän jäsen
Yrittäjälähtöinen kehittäminen perustuu yrittäjätietoon
Sukupolvenvaihdos (SPV)- ja omistajanvaihdospalveluissa on perinteisesti ennakoitu yrityksen kriittisiä liiketoiminnallisia, tuotannollisia riskejä. Riskejä tunnistamalla ja analysoimalla voidaan varautua riskeihin ja tehdä toimenpiteitä niiden ehkäisemiseksi.
SPV-neuvontaprosessiin liittyy inhimillisiä riskejä, joita ei vielä tunneta. Tavoitteenamme on selvittää, mitä maatalousyrityksen SPV-prosessiin liittyvät kriittiset inhimilliset riskit ovat. Inhimillisillä riskeillä viitataan ihmisestä lähtöisin oleviin ja ihmissuhteissa syntyviin tekijöihin, jotka vaikuttavat SPVn toteuttamiseen.
Hallittu SPV -hankkeessa (2020-2021) selvitimme, millaisia inhimillisiä ristiriitoja ja hankaluuksia maatalousyritysten SPV-neuvontaprosessissa nousee esiin. Selvityksen tuloksena todettiin, että SPV-neuvontaprosessi nähdään yleensä taloudellisena toimena, johon liittyy ennen kaikkea verotusratkaisujen, rahoitusmahdollisuuksien ja erilaisten tukimuotojen tekninen selvittäminen sekä toteuttavan omistajanvaihdoksen lainmukaisuus ja taloudellisen kannattavuuden arviointi. Näin ollen SPV-prosessissa mukana olevien ihmisten kokemukset ja prosessiin liittyvät emotionaaliset ja käytännön asiat sekä osapuolten tulevaisuus rajautuvat usein tarkastelun ulkopuolelle, vaikka niiden mainitaan olevan uhka SPVn onnistumiselle.
Maatalousyritysten SPV-neuvonnassa ilmenevät inhimilliset hankaluudet ja ristiriidat koskevat ensisijaisesti perhesuhteita, perheen ja yrityksen tulevaisuutta sekä jatkajan valintaa. SPV-neuvontaprosessin ulkopuolelle jääminen, osapuolten (ml. SPV-neuvonnan asiantuntija) keskenään ristiriitaiset tiedot, jonkun prosessiin osallistuvan dominoivuus ja osapuolten neuvontaprosessin aikana keskenään tekemien sopimusten rikkominen tuottavat hankaluuksia, epäselvyyksiä sekä vaikeuksia ennakoida prosessin etenemistä ja tulevia tapahtumia. Puhumattomuus on keskeinen edellä kuvattuihin hankaluuksiin liittyvä ongelma.
Tarkoituksemme on hankkia lisää tietoa maatalousyritysten SPV-neuvontaprosessin ja -palvelujen kehittämiseksi. Tässä vaiheessa tiedonkeruuta pureudumme maatilayritysten SPV-neuvontaprosessissa ilmeneviin inhimillisiin riskeihin. Tieto inhimillisistä riskeistä luo edellytykset niiden tunnistamiseen ja ennakointiin taloudellisten ja materiaalisten riskien rinnalla. SPVn kynnyksellä olevien ja sen toteuttaneiden yrittäjien kokemustieto on oleellisen tärkeää palvelujen kehittämiseksi. Keräämme yrittäjätietoa haastatteluin, kyselyllä ja työpajoissa. Erityisesti olemme kiinnostuneita siitä, mitkä asiat jäävät SPV-neuvontaprosessissa puhumatta ja sopimatta.
Kyselyllä tietoa yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä arviosta SPV:ta uhkaavista inhimillisistä riskeistä
SPVn toteuttanut tai toteuttamisen kynnyksellä oleva maatilayrityksen jatkaja, osallistu työpajaan!
Järjestämme 1.12.2022 klo 17-18.30 työpajan, jonka tarkoituksena on tehdä SPV-neuvontaprosessiin liittyvä, inhimillisiä riskejä koskeva yrittäjätieto näkyväksi. Siinä onnistumme vain sinun kanssasi!
Sen lisäksi, että keräämme työpajatyöskentelyn avulla tietoa inhimillisistä riskeistä, työpaja tarjoaa työskentelyyn osallistuville mahdollisuuden tavata muita samojen asioiden äärellä olevia ja rakentaa tuki- ja vertaisverkostoa. Nimenomaan tuki- ja vertaisverkostoa yrittäjät ovat kertoneet kaipaavansa. Osallistumalla työpajatyöskentelyyn pääset myös suoraan vaikuttamaan SPV-neuvontapalvelujen kehittämiseen.
Voit myös olla suoraan yhteydessä asiasta hankkeen vastuulliseen johtajaan Minna Mattila-Aaltoon, jonka tavoitat s-postiosoitteesta minna.mattila-aalto@tts.fi.
Vertaiskokemuksilla ja pienryhmillä uutta teknologiaa maatiloille
Käytännönläheistä tietoa maatalousyrittäjille, -opettajille, -opiskelijoille, -neuvojille ja -tutkijoille sekä muille maatalousasiantuntijoille.
Hankkeen aikataulu:
1/2024-12/2025
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura yhteistyössä Savonia-AMK, HAMK, YSAO, SeAmk, Kpedu, Centria, Oamk ja Lapin amk:n kanssa.
Hankkeen rahoittajat:
EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus, Hämeen ELY-keskus
Vuosina 2024–2025 toteutettavassa valtakunnallisessa maatilojen kehittämisen yhteistyöhankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Lisäksi hankkeen aikana kerätään hyviä käytäntöjä, mahdollisia haasteita ja erityisesti niiden ratkaisuita. Hanke mahdollistaa yrittäjille vertaiskokemuksista oppimisen lisäksi omakohtaisten kokemusten kerryttämisen uuden teknologian parissa. Viestinnässä pyritään monikanavaisuuteen, havainnollisuuteen ja laajaan vastaanottajakuntaan valtakunnallisella tasolla.
Hankkeen toiminta ja tiedon keruu muodostuu pienryhmätapaamisista, valtakunnallisesta kyselystä sekä pienryhmähaastatteluista. Ympäri Suomen kokoontuvat pienryhmät valitsevat heitä kiinnostavat uudet peltoviljely- ja kotieläinteknologiat, jonka jälkeen he testaavat laitteita sekä dokumentoivat testauksessa kerätyn tiedon. Pienryhmiin osallistuneita tullaan myös lopuksi haastattelemaan mielenkiintoisimmista tuloksista. Lisäksi hankkeen aikana toteutetaan laajamittainen yrittäjäkysely, jossa kartoitetaan Manner-Suomen alueen viljelijöiden uusien teknologioiden käyttöönottoa ja kiinnostusta.
Tulokset ja yhteenveto kun hanke on päättynyt
Hankkeessa kerättävä ja julkistettava tieto muokataan helposti saavutettavaan ja käyttäjäystävälliseen muotoon: sähköinen, tiivis, käytännönläheinen, sisältää havainnollisia kuvia ja videoita. Kyselytulokset julkaistaan TTS:n verkkojulkaisusarjan lisäksi muun muassa havainnollisina diaesityksinä ja ammattilehtikirjoituksina. Tärkeimmistä tuloksista tullaan koostamaan sähköinen julkaisu.
Hankkeessa tullaan toteuttamaan muutamia webinaareja, joissa esitellään kulloinkin ajankohtaisia asioita, testauksia ja tuloksia. Webinaarien ajankohdista tullaan kertomaan Facebookissa (Uudet Teknologiat & Maatalous).
Toteuttajat, kumppanit
Hankkeen päätoteuttaja TTS Työtehoseura. Osatoteuttajina mukana Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Ylä-Savon ammattiopisto YSAO, Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedu, Centria ammattikorkeakoulu Centria, Oulun ammattikorkeakoulu Oamk ja Lapin ammattikorkeakoulu Lapin AMK.
Kuusi metsäkonekoulutuksen järjestäjää ja kahdeksan metsäkonekoulua valmisteli ja pilotoi vuonna 2023 metsäkoneenkuljettajakoulutuksen yhteisen soveltuvuuskokeen saadakseen opiskelijoiksi alalle paremmin soveltuvia hakijoita.
Pilottikoe perustuu syvälliseen pureutumiseen metsäkoneenkuljettajan työn vaatimuksiin ja edellyttämään hakijan kyvykkyyteen. Koe muodostuu viidestä osasta. Esitietolomakkeella kartoitetaan hakijan alan tuntemusta ja kykyä noudattaa ohjeita. Haastattelulla mitataan hakijan motivaatiota sekä taustoitetaan edellytyksiä menestyä opinnoissa. Matematiikkatestissä arvioidaan loogista päättelykykyä ja matemaattista perusosaamista. Hahmottamisen ja tarkkaavaisuuden tehtävissä tarkastellaan havaintomotorisia kykyjä sekä työmuistia ja tarkkaavaisuutta. Motoriikkatestissä taas mitataan hakijan hienomotorisia kykyjä.
Kokeen toimivuus ja mittaustulosten luotettavuus todennettiin 48 jatkuvan haun opiskelijan ja 386 yhteisvalinnan hakijan valinnassa 2023. Saaduissa mittaustuloksista on havaittavissa, että hyvät matemaattiset päättelytaidot ovat yhteydessä sekä hyviin havainto- että hienomotorisiin taitoihin. Yhteisvalinnan hakijoista 35 % sai matematiikan testistä 0 pistettä. Heikot matemaattiset taidot näkyivät kömpelyytenä ja hitautena soveltuvuuskokeen pilotinnin motoriikkatestissä sekä heikkoina tuloksina myös havainnoinnin ja tarkkaa-vaisuuden testissä.
Soveltuvuuskokeen tehneet yhteisvalinnan hakijat saavuttivat keskiarvona 7,3/10 valintapistettä lisää. Heitä, joilla on heikko peruskoulun päättötodistus, mutta korkea motivaatio ja metsäkoneenkuljettajan ammattiin tarvittavat kyvyt, tulos edistää saavuttamaan halutun opiskelupaikan. Soveltuvuuskokeeseen osallistuneet, valituksi tulleet hakijat ottivat 98,83 % varmuudella opiskelupaikan vastaan ja aloittivat opinnot. Soveltuvuuskokeella on siis mahdollista ohjata metsäkoneenkuljettajakoulutukseen enemmän alasta kiinnostuneita ja ammattiin soveltuvia, motivoituneita hakijoita. Opiskelijamääriin kokeella ei vuoden 2023 yhteisvalinnassa ollut vaikutusta.
Maa – ja metsätalousministeriön rahoittamassa tutkimus- ja kehittämiskokonaisuudessa TTS Työtehoseuran metsäkoulutuksen tutkimus toteuttaa yhteistyössä kaikkien mukaan haluavien metsäkonekoulutuksen järjestäjien kanssa Kansallisen metsästrategian 2035 kärkihanketta 3. ”Metsäalan uudistumista ja kilpailu -kykyä edistävät toimenpiteet: otetaan käyttöön metsäkoneenkuljettajakoulutuksen valtakunnalliset soveltuvuuskokeet.” Työ jatkuu laajentamalla pilotoijien joukkoa ja kerryttämällä monipuolista tulosdataa. Lue vuoden 2023 pilotoinnin tuloksista laajemmin täältä.
