Do you want to study in English to become a bus driver and work in a well-paid customer service job?
We are looking for people interested in working as a bus driver for our English-language RekryKoulutus, in which we train new bus drivers for our depots in Helsinki (Roihupelto), Vantaa (Köysikuja) and Espoo (Klovi).
3 good reasons to become a bus driver for Nobina
Competitive salary
Independent work, with the support of supervisors always at hand
You are unemployed or under threat of unemployment (e.g. laid off or in a temporary job)
You are at least 23 years old
You have at least a class B driver’s license
You have a Finnish or EU driver’s license
Your health meets the criteria defined in the driver’s license regulations
You are ready to do customer service work and shift work
We offer you:
Flexible RekryKoulutus English-language education and a job after the education (starting salary in the capital region 17.19 €/h, i.e. approx. 2800 €/month + benefits)
A permanent job in a financially stable company when you have completed your education
A thorough introduction to the driver’s work and guidance on the routes
Occupational health care and lunch vouchers (part of employment after RekryKoulutus training).
If you don’t speak Finnish yet, you should be motivated to learn the language skills required in your profession while working, because Nobina’s company language is Finnish and the operating instructions are written in Finnish. We will initially hire you for a fixed-term employment relationship and a permanent employment relationship when your language skills are at the required level.
The training includes class D driver’s licence training, professional qualification in passenger transport, and other studies related to the work of a bus driver.
Driving instruction and theory studies are carried out at the TTS training facility in Vantaa (90 days). Orientation and on-the-job training are carried out on Nobina’s routes in the capital region (30 days).
Following training, the participant has the opportunity to work for Nobina.
The training is free of charge for the participant (excluding official fees related to the training, totalling around €400).
The student is not paid a salary during the RekryKoulutus training.
The training is conducted in English, but Finnish language instruction is also included.
Timetable:
You can apply for the training until 27.3.2024
Preselection based on applications on 9.4.2024
Interviews 17 – 18.4.2024
The training starts with an assessment stage 29.4. – 3.4.2024, for which 18 people will be chosen. Following the assessment stage, 12 people will continue with the RekryKoulutus 6.5 – 22.10.2024.
When part-time layoffs in the restaurant industry hit Lea Hinnosaar started to think about what profession would always have work to offer. A friend suggested to Lea that she should become a bus driver.
Taitaja Mästare -kilpailukausi on jälleen täydessä vauhdissa, ja ensi viikolla käydään odotetut semifinaalit. TTS Työtehoseurasta on valittu kahdeksan taitavaa kilpailijaa, jotka ottavat mittaa omissa lajeissaan Taitaja 2024 -semifinaaleissa. Kilpailut käydään perinteiseen tapaan tammikuun lopulla.
Seuraavat kilpailijat edustavat TS Työtehoseuraa eri lajeissa:
Infrarakentaminen:
Aaro Ojala
Onni Manninen
Eelis Kosunen
Metsäkoneenkäyttö:
Miska Aaltonen
Jere Syrjälä
Floristiikka:
Veera Liljasoja
Mari Turunen
Nina Liukko
Semifinaaleissa yli 1900 ammatillista opiskelijaa kilpailee paikasta toukokuun finaalissa. Kilpailulajeja on kaikkiaan viitisenkymmentä , jotka asettavat kilpailijat koetukselle omilla aloillaan.
Taitaja on vuosittainen ammattitaidon Suomen mestaruuskilpailu alle 22-vuotiaille ammattiin opiskeleville. Taitaja2024-tapahtuma, joka painottaa kestävää tulevaisuutta, huipentuu Kuopiossa toukokuussa järjestettävään finaaliin. Tulevaisuuden osaajat näyttävät taitonsa, ja voittajat kruunataan Suomen parhaiksi ammattilaisiksi. Kaikki kiinnostuneet voivat osallistua tapahtuman seurantaan joko paikan päällä tai sosiaalisen median kanavissa. Tämän vuoden teemana on #YlpeästiAmmattilainen.
Onnea ja menestystä kisoihin TTS Työtehoseuran kisaajat!
Millaista oli aika ennen Työtehoseuraa ja millaiseen maaperään yhdistys syntyi? Historioitsija Teemu Keskisarjan katsaus johdattaa työtehon alkujuurille, aikaan, jolloin kirves oli elämäntaistelun arvokkaimpia työvälineitä ja kannustimena jokapäiväinen elanto.
Työteho on sanana nuori mutta aatteena ylimuistoinen. Yhtä lailla kuin 1900-luvun rationalisoijat olivat lukutaidottomat muinaissuomalaiset kiinnostuneita töiden tehosta – elämän ja kuoleman kysymyksestä.
Ruotsin aikana sotien Molokin kita nieli reippaat rengit ja uutterat uudisraivaajat. Armoton työvoimapula näivetti maanviljelystä vuosisadasta toiseen. Mikään pitäjä, kylä tai erämaan kaskiyhteisö ei haaskannut panoksiaan pilanpäiten. Perimätiedon pohjalta väki valmisti niin tehokkaita työkaluja kuin ikinä osasi. Kun kirves oli elämäntaistelussa arvokkaampi kuin miekka ja rauta kallis raaka-aine, maaseppä takoi kalsoa kunnioituksella. Hyvässä haravassa oli kolmea puulajia, koska syyskesän työajan säästöstä riippui ihmisten ja elikoiden selviäminen talven yli.
Jokamiehen valistusta
Suomenkielinen kansanvalistus oli vähäistä ennen 1800-lukua, mutta kansa valisti itse itseään. Tiedonvälitykseen oli kanavia. Keksinnöt levisivät kuulopuheissa, talvi-iltain tarinoissa, kaskuissa, lauluissa tai kansanrunoudessa. ”Itse tieän rauan synnyn, arvoan alun teräksen”, virkkoi Väinämöinen. Rahvaanomaiset työtehoseurat kokoustivat nuotiopiireissä, kievareissa, saunoissa ja talkoiden jälkeisissä juomingeissa.
Konstit ja keinot kehittyivät käytännön työssä: huonot unholaan ja paremmat jatkokehitykseen, oppipojan tai seuraavan sukupolven pähkäiltäviksi. Vaikkei tiede mitenkään autellut, keksinnöissä tapahtui evoluutiota ja luonnonvalintaa. Se vain oli erittäin hidasta. Jos hämäläinen isäntä ja emäntä olisivat tempautuneet 1200-luvulta aikakoneella 1700-luvulle, he olisivat suoriutuneet useimmista askareista ilman ihmeempää uudelleenkoulutusta.
Muutosvastarinta kuului asiaan. Tietäjät iäinikuiset tiesivät mielestään paremmin. Esivalta tyrkytti ideoita, joita oli syytäkin kyseenalaistaa. Suurmiehet syyttivät suomalaisia laiskottelusta talvisin eivätkä käsittäneet, että avantojen hakkaaminen kalastusta varten vei voimia enemmän kuin toi ravintoa. Eräs Turun Akatemian professori vaati Suomeen saunomiskieltoa polttopuun säästämiseksi ja savutupien asukkien ahkeroittamiseksi.
Ammoisten työtehojen laskijan kannattaa huomata, että työ ei aina kiittänyt tekijäänsä. Runebergin raatajaihanne Saarijärven Paavo perkasi ja hoiti ahkerasti maataan, mutta sai siitä vain kristillisen palkinnon.
Mullistava elinkeinovapaus
Yksityisyrittäjät olivat ani harvinaisia. Laivanveistossa saattoi syntyä yhtiön oloisia rahvaan työyhteisöjä. Käsityöläiset eivät kilpailleet vapaasti vaan tukalissa killoissa ja pitäjäkohtaisissa kiintiöissä. Räätäli, suutari, salpietarinkeittäjä tai satulaseppä ei voinut perustaa startup-manufaktuuria ilman viranomaisten kyykytystä. Elinkeinovapaus koitti vasta vuonna 1879.
Maanviljely oli yhteistä, ei kenenkään ikiomaa. Peltojen sarkajako ei kannustanut ylisuorittamiseen, kokeiluihin, riskeihin ja itsenäiseen ideoimiseen. Talonpojan yksityisomaisuuden suoja oli heikohko. Miksi rehkiä lihaksilla ja aivoilla yli voimien, jos maa kuului pohjimmiltaan naapureille, kruunulle tai aateliskartanolle? Tilaton väestö ei helpolla voinut luoda raivioita. Taksvärkki eli dagsverk oli päivätyötä, jossa torppari tuskin hihkui työnilosta.
Kohti vakautta ja vaurautta
Maaomistuksen ongelmat nujersivat kekseliäisyyden ja tehokkuuden maailman sivu. Totaalinen työtehottomuus vallitsi Venäjän maaorjuudessa ja myös Virossa, jossa uskonto, rotu ja kansanluonne olivat vertailukelpoiset Suomeen. Virolaisilla oli huomattavasti viljavampi maaperä, suhteessa väkilukuun isommat pellot ja monta viikkoa pidempi kasvukausi. Silti maarahvas oli 1800-luvulla käsittämättömän köyhää jopa nälkä-Suomeen nähden. Saksalaiset paronit olivat imeneet virolaisten verta keskiajasta saakka. Maan omistaminen oli aatelin yksinoikeus sen jälkeenkin kun varsinainen maaorjuus lakkasi Virossa 1810-luvulla. Kansa kituutti ikkunattomissa läävissä, joissa oli vain maalattia, koska uuden mökin laittaja sai luultavasti osakseen vain vuokrankorotuksen ja häädön. Jopa viinankeitto ja -myynti oli Virossa aatelin etuoikeus.
Suomalainen oli sittenkin pontevammassa asemassa. Yläluokka ei Suomessa heiluttanut ruoskaa. Ruotsinkieliset ja suomenkieliset olivat eroineenkin suunnilleen samaa kansallisuutta. Talonpoikaisella maaomistuksella ja perintötiloilla oli juurensa. Vakauden ja vaurastumisen perimmäiset esteet – sodat ja pula miestyövoimasta – helpottivat Venäjän aikana Pax Russicaan.
Työ tekijäänsä opettaa
Pohjanmaan lakeuksien raivaaminen alkoi toden teolla 1800-luvulla. Savolaiset vaihtoivat vähitellen kaskista peltoihin. Pienviljelijöiden ja torppareiden kannustimet kohenivat tai ainakin nousivat puheenaiheeksi. Väestönkasvu pakotti maatalouden laajenemisen. Tärkeät tehostukset riippuivat ja johtuivat toisistaan. Meijerin perustaminen ja karjan parantaminen vaativat luonnonniittyjen sijaan heinäpeltoja, joiden kyntö puolestaan kysyi puisen sahran tilalle rautaista kääntöauraa tai aatraa ja niin edelleen.
Sääty-yhteiskunta säröili. Rengit ja piiat vapautuivat palveluspakosta isäntiensä luona ja hiukkasen kilpailuttivat työpanostaan. Teollistuminen tapahtui äkkipäätä. Ensimmäisen aallon industrialistit perustivat osakeyhtiöitä ja tehtaita sekä opettelivat kudonnan ja sellunkeiton saloja. Luonnonkansa totutteli koneisiin, kelloon ja vuorotyöhön.
Metsäteollisuus usutti suomalaiset ankaraan talvityöhön. Puunkadon, tukinlaskun, pinotavaran teon tai pöllinparkkuun pohjaksi oli tuskin mitään tieteellistä tutkimusta, varsinkaan suomen kielellä. Eihän mikään korkeakoulu 1800-luvulla tuottanut väitöskirjoja arktisesta metsätyöstä. Työ kuitenkin opetti tekijöitään kädestä pitäen. Savotat olivat aina urakkapalkkaisia. Kannustin oli nälkä. Lukutaidottomat työläiset kehittivät niin tehokkaita tyylejä kuin ikinä kykenivät. He pyysivät uusia työkaluja. Niinkin yksinkertainen vehje kuin pokasaha ilmaantui vasta savotoimisen tarpeeseen. Kaskeajat olivat parituhatta vuotta pärjänneet kirveellä. Sahan teroittamisesta kehittyi pian taiteenlaji. Konkarit neuvoivat aloittelijoita kämpillä tuikun valossa.
Työtehoseura nappasi kopin – valistus alkaa
Moninaisessa murroksessa työn tehostamiseen kasautui totisesti taloudellista ja sosiaalista painetta! Oltiinpa kaupungissa, maaseudulla tai korvessa, kapitalisti ei voinut repiä tehoja työläisen selkänahasta. Työpäivä lyheni 1900-luvun alussa sosialistien mieliksi. Monen tunnin vähennys ei kaatanut kansantaloutta eikä edes maataloutta. Yllättäen työn orjat aikaansaivat kahdeksassa tunnissa saman kuin kahdessatoista. Jaksaminen riippui paremminvoinnista ja rationalisoinnista. Tiede, tutkimus ja painettu sana kiirehtivät työnantajien avuksi. Tähän kehityspolkuun liittyi Työtehoseuran perustaminen vuonna 1924.
Työtehoseuran tarina alkaa vuonna 1924. Miten ovat yhteiskunta, työ ja koulutus muuttuneet vuosikymmenten saatossa? Tutustu Työn muutokseen kuvina – otteita Työtehoseuran vuosikymmeniltä.
Työn muutos kuvina
Otteita Työtehoseuran vuosikymmeniltä
Työtehoseura on täynnä tarinoita, arvokasta historiaa ja kiinnostavaa tulevaisuutta. Juhlavuoden aikana kerromme Työtehoseuran tarinaa valokuvien kautta. Miten ovat yhteiskunta, työ ja koulutus muuttuneet vuosikymmenten saatossa?
Alkusysäyksenä yhdistyksen perustamiselle oli, että työtehoaate levisi teollisuudesta maatalouteen, joka työllisti ja elätti valtaosan suomalaisista. Huhtikuussa 1924 perustettu Maatalouden Työtehoseura ryhtyi viljelijöiden, tutkijoiden sekä yhdistysten ja yritysten yhdyssiteeksi.
Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi – jonka avuksi syntyi Työtehoseura
Torpparivapautus ja Lex Kallio itsenäistivät kymmeniätuhansia uusia pientiloja. Niiden pärjääminen oli nuorelle tasavallalle poliittinenkin kohtalonkysymys. Työtehoseuran piti sarallaan esitellä koneita sekä kohtuuhintaisia tai ilmaisia parannuksia menetelmiin. ”Työn hyödytön käyttö, työn tuhlaaminen, on pahinta tuhlausta, sillä se kohdistuu kallisarvoisimpaan kansallisomaisuuteen. Ihmistyön asettaminen sille kuuluvalle arvopaikalle, työntekijäin oikean kohtelun ja oikeudenmukaisten palkkaustapojen käytäntöön saattaminen, on työteho-asiain ajajain tarkoitus,” totesi Työtehoseuran johtokunnan jäsen, maatalousneuvos Kaarlo Johannes Ellilä vuonna 1924.
Ei askelmittareita vaan keventämisen välineitä
Ensimmäiset kotitalouden tutkimukset ovat jo vuodelta 1927. Perheenemännän työpäivä oli niiden mukaan ”järkyttävä”. Pientilan askareissa kertyi kävelyäkin 20 kilometriä päivittäin. Työtehoseuran kotitaloustutkimus helpotti arkea uusilla laitteilla ja tiedon levityksellä.
Ajokalustoa sodan ja rauhan töihin
Työtehoseura valmisti vuonna 1939 – otollisella hetkellä – hevosvetoisen yleiskärryn, joka soveltui armeijalle. Kärry kulki kumipyörillä, jotka olivat jo todistaneet tehonsa maatöissä. Sotavuosina kumin maahantuonnin katkeaminen pakotti kehittämään esimerkiksi katajaisia polkupyörärenkaita. Suomen sotatalouden pahimpia pullonkauloja oli öljypula. Työtehoseura tutki ja paranteli puukaasuttimia sekä välitti ja asensi niitä autoilijoille. Maan 6 000 traktorista joka toinen vaihtoi puupolttoaineeseen. Kun miehet ja hevoset olivat rintamalla, hukkatyö oli entistäkin pahempi vihollinen.
Kohti pyykinpesukonetta
Nykyihminen ei voi käsittää, kuinka vaivalloista pyykkääminen oli ennen koneita! Veden kanto ja lämmitys, vaatteiden veivaaminen ja hinkkaaminen, likavedestä eroon hankkiutuminen, kuivaus kylmässä, seisovassa ja kosteassa ilmassa. Kerrostalossa muija joutui jopa kovemmille kuin maalla avannon vieressä. Työtehoseuran kotitalousosasto organisoi sotavuosina pyykkäreille yhteisiä vesijohtoja. Työtehoseura on kehittänyt pesukoneen prototyypin tai esiasteen. Sähköttömässä puupytyssä mäntä ja vipu. Yksi työvaihe sentään sujui kuivin käsin.
Kirveenvarresta harvestereihin
Työtehoseuran metsäosasto aloitti toimintansa vuonna 1942 kotirintaman armottoman työvoimapulan hoputtamana. Sotien jälkeen Suomen tunnuslause oli: ”Puulla parempiin päiviin!” Työtehoseura kehitti ja standardisoi työkaluja mm. Billnäs Oy:n kanssa. Savottoihin levisivät hakkuu- ja halkaisukirveet sekä petkeleet ja kaato- ja halkaisukiilat.
“Maalaisnuorukaiset” konekursseille
Yhteiskunnan ja ihmisten aika ei riittänyt 1940–50-luvulla ammatinvalinnan pohdiskeluun ja monivuotisiin opintoihin. Sodasta toipujat ja jälleenrakentajat kävivät heti käsiksi töihin, niin tehokkaasti kuin osasivat. Läheskään kaikkia taitoja eivät vanhemmat ja isovanhemmat osanneet opettaa. Työtehoseura kurssitti nuorukaisia traktorien ja muiden tärkeimpien maatalouskoneiden käyttäjiksi. Varaosien ja uuden kaluston ostaminen ulkomailta pätki pitkään valuuttapulan vuoksi. Ikäloppujen rakkineiden korjaaminen kehittyi melkein tieteenalaksi.
Kotitalouden työn ja tehokkuuden suurnainen
Kotitalousosaston johtaja Maiju Gebhard oli valtaisa asennevaikuttaja 1940-luvulta alkaen. Lakkaamatta Gebhard puhui ja kirjoitti emännille, isännille, poliitikoille ja virkamiehille. Hän suomi vanhoillisuutta ja ennakkoluuloja kodinhoidossa. Maiju Gebhard oli myös keksijä. Hänen yksinkertainen, mutta mullistava ideansa oli astiankuivauskaappi.
Arvovaltaisia vieraita ja vetonauloja Työtehon suurnäyttelyissä
Työnäytökset ja suurnäyttelyt olivat merkittäviä tiedonvälityksen paikkoja. Suurnäyttely Helsingin Messuhallissa 1948 houkutti 150 000 kävijää. Näytteilleasettajia tuli 15 maasta yhteensä 370. Uutuusesineistä kauaskantoisin oli moottorisaha. Vuonna 1953 toisen Työtehoseuran Suurnäyttelyn yksi ihme olivat vesiurut. Tapahtumissa usein nähty arvovieras oli presidentti Urho Kekkonen.
Maalta kaupunkiin ja uusinta uutta
Työtehoseurassa maarakennus- ja rakennusalalla on syvät juuret jo 1950-luvulta. Rakennemuutos toi väestöä maatiloilta kaupunkiin ja tarvittiin tiestön ja infran rakentamiseen ammattilaisia. Kuvassa traktorikaivurin käyttöä vuodelta 1952 (vasemmalla), sekä asbesti-sementtilevykurssi vuodelta 1959.
Kauramoottoreista traktoreihin
Työtehoseura työskenteli tarmolla hevostyön kehittämiseksi, mutta kauramoottorit vähenivät nopeasti. Siirtymä traktoreihin ei toki tapahtunut yhdellä harppauksella. Hevosia oli enimmillä vuonna 1950 miltei 410 000. Kun metsätalouskin koneellistui, oli 1970-luvun alussa jäljellä enää 100 000.
Epämukava työ, mukavat vaatteet
Työtehoseura suunnitteli vaatetusta ”metsätyön ergonomiaan”, jossa haasteita riitti pihkasta mäkäräisiin ja rankkasateista hirmupakkasiin.
Tarvitsetko todella kotitalouskonetta?
Työtehoseura vastasi 1960–70-luvuilla kuluttajien kirjeisiin ja puhelinsoittoihin. Neuvojat kehottivat puntaroimaan koneiden hankintaa suuntaan ja toiseen: vastaavatko kustannusta oikeasti ajan ja vaivojen säästöt.
Keksintönä Metsä-äes
Metsätyöt muuttuivat ja vaativat uusia keksintöjä. Työtehoseura kehitti lisälaitteita, jotka 1960-luvulla laajensivat traktoreiden liikkuvuutta. Myös varsinaisten metsäkoneiden kehittely käynnistyi. Työtehoseuran metsäkoeasemalla syntyi 1970-luvulla metsä-äes, joka soveltui kasvualan muokkaukseen. Muita sovelluksia olivat piennaraura, piennaräes, Palleaura-äes ja Mätäs-Jussi.
Ammatillinen kurssikeskus
Työtehoseurassa ollaan ylpeästi kädet savessa ja ammatteihin opitaan käytännön työtä tekemällä. Nurmijärven Rajamäen ammatillisessa kurssikeskuksesta 1970-luvulla valmistui mm. koneistajia, hitsaajia, maatalouskoneasentajia, maanrakennuskoneiden käyttäjiä, kuorma-auton kuljettajia ja konepuuseppiä. Uudesta ammatista oltiin aidosti ylpeitä.
Linjuriauto on maantien ässä
Linja-autokuljettajien koulutus alkoi 1970-luvulla. Sittemmin siitä on tullut yksi tärkeimmistä maahanmuuttajakoulutuksista.
Turvallisempi ja mukavampi työ
Tehossa on tietenkin tärkeää, että työntekijä välttyy tapaturmilta ja jaksaa eläkeikään asti. Työtehoseura teki ja tekee edelleen tutkimusta työturvallisuudesta ja ergonomiasta. Navetoissa muuttuivat 1900-luvun mittaan satojentuhansien suomalaisnaisten työasennot. Työtehoseura oli mukana lypsykoneiden tutkimisessa.
Ketterästi kriiseissä
Työtehoseura reagoi äkisti sellaisiin vastoinkäymisiin, jotka ennustamattomasti tipahtivat taivaalta. Lähi-idästä lähtenyt öljykriisi nosti 1970-luvulla arvoonsa kotimaan energialähteet, vanhan kunnon puunkin. Työtehoseura tutki pienpuun korjuuta sekä hakkeen valmistusta, kattiloita ja tulipesiä
Atk tulee!
Tietokoneet tekivät 1980-luvulla tuloaan maatiloille. Työtehoseura järjesti puolueettomia testauksia ja kokeita, jotka puntaroivat mainostajien lupausten toteutumista ohjelmistojen hyödyistä. Nämä olivat ensiaskeleita maatalouden digiloikkaan.
Toimiiko kone luvatusti?
Kodinkoneet yleistyivät, kun elintaso nousi. Ne eivät merkinneet kerskakulutusta vaan arjen ihmistyön säästöä. Sähkölaskulla oli väliä. Työtehoseura teki 1980-1990-luvuilla paljon testejä kodinkoneille ja antoi puhelinpalvelulla ”ensiapua” niiden käyttäjille.
Huoltovarmuuden puolesta
Tavara kulkee, kalusto on kunnossa, pyörät pyörivät ja varastot toimivat. Työtehoseura koulutukset edistävät osaltaan huoltovarmuutta. Ammattilaisia koulutetaan kuljetusalalle, varastologistiikkaan ja raskaan kaluston korjaajiksi.
Monessa ensimmäinen
Työtehoseura otti vuonna 2004 ensimmäisenä Euroopassa käyttöön linja-autokoulutuksen ajosimulaattorin. Simulaattorit levisivät pian hakkuukoneisiin, nostureihin ja maanrakennukseen. Uudet avaukset ovat ketteryyttä ja yhteiskunnan muutoksissa mukana elämistä. Perinteisten alojen ohessa rohjetaan tehdä uutta, kuten kouluttaa aurinkopaneelien asentajia, sähköpyörien huoltajia ja viherkattojen rakentajia.
Kestävää kehitystä
Työtehoseurassa kestävä kehitys on käytännön tekoja. Esimerkkeinä kestävän kehityksen tiestä ovat vuonna 2022 hankitut ympäristöystävälliset ja tekniikaltaan nykyaikaiset ajoneuvokalustot, mukaan lukien sähkölinja-auto, joka opetuskäytössä on maan ensimmäinen. Kestävä kehitys näkyy niin koulutusohjelmien sisällöissä kuin tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Aina yhdessä muiden kanssa
Työtehoseurassa tärkeänä arvona on tehdä tutkimusta ja kehittämistyötä yhdessä kumppaneiden kanssa. Kesällä 2023 testattiin peltorobottia Luonnonvarakeskus Luken, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen ja Apetitin kanssa. Fyysisen työn keventämiseen tarkoitettuja ulkoisia tukirankoja eli eksoskeletoneja on testattu maatilaympäristöissä, navetoissa ja kalastustyössä.
Taivas rajana
Korkealle tulevaisuuteen katsoo koko Työtehoseura, jonka uusi tyyssija nousee lähivuosina Vantaan Keimolaan. Uudessa toimipaikassa yhdistyvät Sarkatien ja Nuolikujan toiminnot. Kuvat Sarkatien toimipisteestä, jossa koulutetaan rakennusalan ja kiinteistönhoidon ammattilaisia.
Alamies
Tutkinto:
Pätevyydet, asiantuntijakoulutukset
Koulutusala:
Nostotyö
Opetusmuoto:
Päiväopetus
Paikkakunta:
Vantaa
Vahvaa osaamista nostotyöhön
Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia tämän päivän ohjeiden ja määräysten mukaisesti alamiehenä nostotöissä. Koulutus on suunnattu rakennusalalla työskenteleville henkilöille, joilla ei ole kokemusta alamiehenä toimimisesta. Koulutuksen kielitaitovaatimus on B1.1 – tasoinen suomen kielen taito.
Sisältö
Teoriakoulutuksen sisältö (4h):
Turvallisen alamiestyöskentelyn perusteet
Nostoapuvälineiden tarkastukset ja hylkäysperusteet
Perehdytys torninosturiin alamiehen näkökulmasta
Torninosturin rakenne ja viikkotarkastukset
Viestintävälineet ja käsimerkit
Taakkojen sitominen
Betoni- ja puuelementtien turvallinen asennus
Käytännön harjoitusten sisältö (4h):
Perehdytys torninosturiin viikkotarkastusten avulla
Nostoköyden ja nostoapuvälineiden tarkastus
Viestintävälineet ja käsimerkit
Taakan kiinnittäminen, siirto, asennus ja irrotus
Turvallisen alamiestyöskentelyn harjoittelu eri nostojen avulla
Alkavat opinnot
Etsitkö päivitystä nykyiseen osaamiseesi? Tarjoamme laajan valikoiman ammatillisia koulutuksia. Saat tarkempia tietoja kunkin koulutuksen aikataulusta, hakeutumisesta ja hakuprosessista niiden yksilöidyistä tiedoista. Katso alkavia koulutuksia:
Kauha
Ammattikeittiöiden parhaat käytännöt ja hiljainen tieto tuottamaan
Pohjois-Pohjanmaan ravitsemis- ja matkailualan mikro- ja pk-yrityksille
Hankkeen aikataulu:
1/2020 – 31.12/2022
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura toteuttajana, MARA ry yhteistyökumppanina.
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 / Suomen rakennerahasto-ohjelma
KAUHA-hankkeessa kehitettiin Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevien ravitsemisalan yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia pilottiyritysten henkilöstöä osallistaen. Toimenpiteiden tavoitteena oli vahvistaa työn sujuvuutta, tuloksellisuutta ja työhyvinvointia, tarjota vertaistukea ja rakentaa hyvää työnantajaimagoa.
Tulokset ja yhteenveto
Hankkeessa kehitettiin yhdessä yritysten kanssa välineitä sujuvaan rekrytointiin, tuottavuuteen ja työhyvinvointiin, mestari-kisälli-toimintamalliin ja hiljaisen tiedon siirtoon työyhteisössä.
Yritysten kehittämistarpeet kartoitettiin nykytila-analyysillä. Alan oppilaitoksista valmistumassa olevilta henkilöiltä kerättiin tietoa heidän työelämäodotuksistaan. Nykytilakartoituksista ilmeni, että kehittämistoimia vaativat teemat liittyvät usein henkilöstön perehdyttämiseen, työnjakoon ja toimenkuviin, töiden organisointiin, tiedonkulun parantamiseen ja palautekäytäntöihin. Yrityksissä valittiin kehittämiskohteet ja kehittäminen tehtiin koko henkilöstöä osallistaen. Tavoitteena oli, että kehittämistyöstä tulee osa arkitoimintaa.
Hankkeessa järjestettiin myös verkkovalmennuksia, webinaareja ja verkostoitumistilaisuuksia ja annettiin yrityssparrausta. Yritykset kokivat saaneensa paljon vertaistukea yhteisistä tapaamisista.
KAUHA-hankkeen yhtenä tuloksena valmistuneelle toimivaravintola.fi -sivustolle koottiin ohjeita, tietoa, toimintamalleja, työkaluja ja linkkejä avuksi ravintola-alan liiketoiminnan pyörittämiseen. Sivuston toivotaan rohkaisevan ravitsemisalan yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa työn tuottavuutta ja työhyvinvointia tukevalla tavalla ja sisällyttämään kehittämistyön osaksi arkitoimintaa.
Toimivaravintola.fi -sivustolta löytyy kattavasti tietoa yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen ja toiminnan sujuvoittamiseen. Sivustoa voivat hyödyntää myös muilla aloilla toimivat yritykset ja oppilaitokset. http://toimivaravintola.fi
Asiakkaiden tarpeisiin kohdennetut johtamis-, esimiestyö- ja työnjohtokoulutukset
TTS Työtehoseura on erikoistunut työn tuottavuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden edistämiseen. Koulutamme osaajia johtamiseen ja yritysjohtamiseen sekä esimiestyöskentelyyn. Tutkintokoulutusten lisäksi voit vahvistaa osaamistasi erilaisilla lyhyemmillä valmennuksilla. Tuottavuusjohtamisen ja työhyvinvoinnin valmennukset käsittelevät aiheita käytännönläheisesti ja ratkaisukeskeisesti.
Esimiestyö ja johtamiskoulutukset joustavasti työelämän tarpeisiin
Koulutusohjelmat on suunniteltu joustaviksi ja oman työn tai yritystoiminnan ohella suoritettaviksi. Koulutuksen aikana rakennetaan hyödyllisiä verkostoja muiden osallistujien kanssa. Johtamiskoulutukset valmentavat sekä yksilöitä että koko työyhteisöä. Tutkintoina ovat Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto ja Lähiesimiestyön ammattitutkinto.
Työnjohtokoulutuksella toteutat urahaaveesi!
Oletko siirtymässä esimiestehtäviin? Toteutamme työnjohtokoulutuksia rakentamisen, kuljetus- ja varastoalan, ajoneuvoalan sekä viherrakentamisen aloilla. Koulutuksemme on tarkoitus suorittaa työn ohessa ja ne räätälöidään sinun tarpeesi huomioiden. Työnjohtokoulutukset ovat jatkokoulutuksia ja ne on mahdollista suorittaa myös oppisopimuksena. Lue lisää oppisopimuksesta täältä.
Auto -tai ajoneuvomyyjäksi nopean kehityksen alalle
Etsitkö uramahdollisuutta myynnin ja asiakaspalvelun parissa? Ajoneuvoalan myyjän koulutus luo mahdollisuuden erikoistua autojen ja ajoneuvojen myyntiin ja työllistyä ajoneuvokaupan parissa toimiviin yrityksiin. Koulutus avaa ovet kiinnostavaan ja monipuoliseen alaan, eikä se edellytä aiempaa kokemusta ajoneuvoalalta.
Ajoneuvoala kasvaa ja muuttuu nopeasti tekniikan kehittymisen myötä. Ajoneuvoalalla uudet teknologiat ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen tarjoavat myös myyjälle jatkuvasti uusia mahdollisuuksia ja mielekkäitä haasteita.
Millaista ajoneuvomyyjän työ on ja millaisia työpaikkoja alalta löytyy?
Ajoneuvomyyjänä voit työllistyä hyvin erilaisiin tehtäviin ja työpaikkoihin. Tällaisia ovat muun muassa:
Autoliikkeet, jotka ovat erikoistuneita tietyntyyppisiin ajoneuvoihin, kuten henkilöautoihin, kuorma-autoihin, moottoripyöriin tai maatalouskoneisiin, tai ne voivat myydä useita eri ajoneuvoluokkia.
Vaihtoautoihin erikoistuneet myymälät.
Verkkokaupat, jotka erikoistuvat ajoneuvojen myyntiin, voivat myös palkata myyjiä, jotka hoitavat myyntiä ja asiakaspalvelua verkkoympäristössä.
Työ ajoneuvomyyjänä on vaihtelevaa eikä päivät ole ennustettavia etukäteen. Jokainen päivä tuo uusia asiakkaita, erilaisia ajoneuvoja ja erityyppisiä kauppoja, mikä pitää myyjän työn mielenkiintoisena. Ajoeneuvomyyjän työ edellyttää myös oma-aloitteisuutta ja itsenäistä työotetta. Voit hallita omaa aikatauluasi ja pystyt myös panostamaan omaan menestykseesi ja useimmiten myös tulotasoosi.
Alkavat opinnot
Haluaisitko startata uudelle uralle tai päivittää osaamistasi?
Onpa lähtötilanteesi mikä tahansa, koulutuspolku löytyy varmasti.
Jos olet työttömänä tai työttömyysuhan alainen voit hakeutua koulutukseen TE-Palvelun kautta (työvoimakoulutus).
Jos olet työelämässä tai haluat vaihtaa alaa, hakeudu suoraan TTS:lle omaehtoiseen koulutkseen (jatkuva haku)
Jos toimit jo ajoneuvomyyjän tehtävissä ja haluat saada tutkinnon ja edetä työtehtävissä eteenpäin voit päästä tavoitteeseesi oppisopimuksella. Katso tästä lisää oppisopimuskoulutuksesta.
Tutustu tarkempiin koulutuskohtaisiin tietoihin koulutuksen sisällöstä, toteutuksesta, hakeutumisesta ja valintakriteereistä alla olevista avoimista koulutuksista.
asiakaspalvelu@tts.fi Rajamäen asiakaspalvelun aukioloaika on ma-to 8-16 ja pe 8-14
Henkilökunnan sähköpostit
etunimi.sukunimi@tts.fi
TTS Työtehoseuran toimipisteet
Rajamäki PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki
Vantaa Nuolikuja 6, 01740 Vantaa
Vantaa Sarkatie 1, 01720 Vantaa
Turku Rautatehtaankatu 3, 20200 Turku
Ravintolat hanke
Ravitsemisalan yrityksille suunnattua koulutusta liiketoiminnan kehittämiseen, suunnitteluun, ennakointiin ja varautumiseen. Kohdealueina Pohjois-Pohjanmaa, Uusimaa, Keski-Suomi ja Satakunta
Hankkeen aikataulu:
10/2020 – 8/2023
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura toteuttajana, MARA ry yhteistyökumppanina.
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 / Suomen rakennerahasto-ohjelma
Hankkeiden päätavoitteena on ollut turvata neljän maakunnan alueella ravitsemisalalla toimivien, elinkelpoisten yritysten ja työpaikkojen säilyminen myös koronaviruksen aiheuttaman akuutin kriisin aikana ja sen jälkeen. Hankkeissa on valmennettu yrityksiä omaksumaan uusia toimintatapoja siten, että niillä on myös jatkossa edellytykset selvitä mahdollisen uuden poikkeustilan yli ja käynnistää kriisinjälkeinen liiketoiminta uusin voimin. Hankkeiden kohderyhmänä ovat ravitsemisalan mikro- ja pk-yritykset; yrittäjät, esimiehet ja henkilöstö. Samalla on tuettu alueellisia tavoitteita, kuten työllisyyden kehittymistä sekä uusia innovaatioita ja kokeiluja.
Tulokset ja yhteenveto
Ravintoloiden toimintaedellytykset ovat parantuneet ja uusia toimintamalleja on otettu käyttöön. Henkilöstöhaasteisiin on löydetty uusia ratkaisuja ja yhteistyö yritysten välillä on säilynyt.
Polttopuiden käyttäjille (asukkaille), polttopuuyrittäjille, kuntien viranhaltijoille
Hankkeen aikataulu:
2018-2020
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura (koordinointi), Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja Turun kaupunki
Hankkeen rahoittajat:
EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto)
Kuivaa asiaa -hankkeessa kehitettiin asukkaille uusia polttopuupalveluita ja annettiin vinkkejä oikeaoppiseen polttopuun säilytykseen ja polttoon.
Tavoitteena oli lisätä polttopuun käyttäjien osaamista, vähentää poltosta aiheutuvia hiukkaspäästöjä ja parantaa siten pientaloalueiden ilmanlaatua. Uudet hankkeessa kehitetyt palvelut yksinkertaistivat polttopuun matkaa tuottajilta asukkaille, tukivat nuohoojia ja muita neuvonta-alan yrittäjiä. Samalla polttopuutoimittajien liiketoiminnan edellytykset paranevat.
Tulokset ja yhteenveto
Kuivaa asiaa -hankkeessa koottiin neuvontamateriaalia, mikä löytyy www.poltapuhtaasti.fi -sivuilta, pilotoitiin Klapitrainer-nuohoojapalvelu, polttopuiden kuljetuspalveluita ja järjestettiin tapahtumia. Polttopuupalveluita kokeiltiin Turun seudulla ja yrittäjät jatkavat niitä omana toimintanaan.
Linkit ja julkaisut
Polta puhtaasti: Tietoa ja vinkkejä polttopuun hankintaan ja varastointiin, tulisijan käyttöön sekä puusaunan lämmitykseen. www.poltapuhtaasti.fi
Monipuolinen kuljetusala tarjoaa lukemattomia erilaisia työtehtäviä. Alan tärkeimpänä tehtävänä on huolehtia yhteiskuntamme eri osa-alueiden toimivuus; tavaroiden riittävyys kaupoissa, raaka-aineiden saatavuus teollisuudelle, polttoaineen huoltoasemilla, jätehuollon varmistaminen, vienti ja tuonti toimii ja ihmiset pääsevät työpaikoilleen – tänään ja myös tulevaisuudessa. – Alan merkitys Suomen joka päiväiselle toimivuudelle ja huoltovarmuudelle on suuri.
Mitä sinä haluaisit kuljettaa? Tai kiinnostaako työnjohtotehtävät? Tutustu laajaan kuljetusalan koulutustarjontaamme.
Katso tällä hetkellä avoinna olevia kuljetusalan koulutuksia:
Olipa kyseessä sitten palvelukuljetukset, tavarakuljetukset, metsäteollisuuden kuljetukset, henkilökuljetukset tai kuljetusalan työnjohto, jokaisessa tehtävässä olet merkittävä lenkki yhteiskunnan toimivuuden takaamisessa.
Kuljettajana työsi on itsenäistä, mutta asiakaspalvelu on oleellinen osa työtä. Hyvän ajotaidon lisäksi kuljettajalta odotetaan vastuullisuutta, tuoteosaamista omalta alaltasi ja auton erilaisten lisälaitteiden ja lastin käsittelytaitoa ja teknisten ohjelmien käyttöä.
TTS on uusinut 2023 aikana koko opetuskäytössä olevan kuljetuskalustonsa, joten pääset tutustumaan uusimpaan tekniikkaan jo harjoitellessa. Käytössämme on myös Suomen ensimmäinen opetuskäyttöön hankittu sähköbussi.
Kuljetusala tarjoaa lukemattoman paljon erilaisia työmahdollisuuksia.
Kuljetusalalla voi työllistyä useisiin erilaisiin työtehtäviin
Kuljetusalan koulutus tarjoaa sinulle valtavan paljon mahdollisuuksia työllistyä erilaisiin tehtäviin kuljettajana tai kuljetusalan työnjohtajana. Opiskelun voi aloittaa, vaikka pakettiautonkuljettajasta. B-kortilla pääset sujuvasti opiskelemaan myös linja-autonkuljettajaksi, kuorma-autonkuljettajaksi tai yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi. Kuljetusalalla mahdollisuudet ei lopu ja töitä riittää!
asennuskuljetukset
muuttokuljetukset
tienkunnossapito
kaupan ja teollisuuden tavarakuljetukset
maa-aineskuljetukset
säiliökuljetukset
ympäristöhuollonkuljetukset
erikoiskuljetukset
metsäteollisuuden puukuljetukset
metsäteollisuuden energiakuljetukset
metsäteollisuuden jalostekuljetukset
aikataulun mukainen säännöllinen reittiliikenne
tilausliikenne
palveluliikenne
kuljetusalan työnjohto
Jos olet siirtymässä kuljetusalalle, ammatillisessa perustutkinnossa saat perusosaamista alan eri tehtäviin. Työssäoppimisen jaksoilla pääset tutustumaan alan työnantajiin ja etsimään itsellesi kiinnostavaa työpaikkaa. Opinnot vie yleensä noin kolme vuotta, mutta aiemmin kertynyt osaaminen voi hyvin lyhentää aikaa.
Ammattitutkinto tarjoaa syvällisempää osaamista kuljetusalan työhön. Siihen voi hakeutua muutaman vuoden työkokemuksen tai alan perustutkinnon jälkeen. Usein kuljetusalalla ammattitutkinnot suoritetaan työn ohessa oppisopimuskoulutuksena. Ammattitutkinnon voi suorittaa kuljettajan tehtäviin mutta myös työnjohtajan tehtäviin.
Erikoisammattitutkinto tarjoaa vaativampaa ja monialaista osaamista. Työtehoseurassa voit opiskella kuljetusalalle johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon.
Perustutkinnon suoritettuasi saat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin, esimerkiksi tekniikan ja liikenteen alan ammattikorkeakoulututkintoihin (insinööri).
Tutustu alta kuljetusalan koulutuksiin
Koulutuksia toteutetaan Nurmijärvellä, Vantaalla sekä Turussa. Onpa lähtötilanteesi mikä tahansa, koulutuspolku kuljetusalalle löytyy varmasti. Kaikki kuljetusalan opinnot voi suorittaa myös oppisopimuksella.
