Työtehoseura ja Suomalaisen työn liitto järjestävät valtakunnallisen Työtehoteko-kilpailun, joka on avoin niin pienille kuin suurille yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille. Kilpailussa haetaan ja jaetaan käytännön tekoja, jotka ovat tuoneet tehoa ja hyvinvointia suomalaiseen työelämään.
– Työtehoteot voivat olla niin teknologian tuomia ratkaisuja kuin uusia toimintatapoja, yksinkertaisiakin huomioita, joilla työaikaan on saatu säästöä, tekemiseen tehokkuutta ja prosesseihin sujuvuutta, työhyvinvointia unohtamatta, taustoittaa Työtehoseuran toimitusjohtaja Juha Ojala kilpailun tavoitteita.
Vuoden paras Työtehoteko palkitaan 5000 euron arvoisella rahapalkinnolla
Työtehoteko-kilpailu on avoinna 30.8.2024 saakka. Vuoden paras Työtehoteko palkitaan 5000 euron arvoisella rahapalkinnolla. Kilpailun voittaja ja Työtehoteko-kunniamaininnat julkistetaan syksyllä järjestettävässä tapahtumassa. Kilpailuraati arvioi ehdotuksia kriteereinään innovatiivisuus, sovellettavuus käytäntöön, konkreettiset vaikutukset työn tuottavuuteen sekä työhyvinvoinnin parantumiseen.
Raadissa asiantuntijoita eri toimialoilta
Raadissa on mukana arvostettuja alan asiantuntijoita eri toimialoilta: Heli Anttila, Vice President R&D, Fazer Group; Kalle Isotalo, toimitusjohtaja, Antti-Teollisuus; Marko Miettinen, toimittaja, Yle; Sami Pakarinen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto; Kirsi Tossavainen, Head of Agri & Forestry, Nordea; Katri Viippola, toimitusjohtaja, Suomalaisen työn liitto ja Juha Ojala, toimitusjohtaja, Työtehoseura ry.
Työtehoteko-kilpailun tavoitteena on tuoda esille myönteiselle tavalla suomalaisen työelämän muutosta ja kehittymistä. Ehdotetut Työtehoteot saavat näkyvyyttä Työtehoseuran ja Suomalaisen työn liiton kanavilla syksyn 2024 aikana.
Työtehoseura ry on yksi Suomen vanhimmista itsenäisesti toimivista koulutus- ja tutkimusorganisaatioista. Työtehoseura perustettiin sata vuotta sitten työn ja tuottavuuden kehittämiseksi.
Suomalaisen työn liitto on vuonna 1912 perustettu puolueeton yhdistys, jonka tehtävänä on toimia sen eteen, että suomalainen työ voi hyvin ja että työ menestyy Suomessa.
KASVUUN – Kestävää kasvua maaseudulle
Hankkeen kohderyhmänä ovat Pirkanmaan ja Keski-Suomen maaseutualueiden luonto- ja elämysmatkailuyrittäjät sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävät hyvinvointialan yrittäjät, maaseudun ruokapalvelu- ja elintarvikealanyrittäjät sekä toimintaansa aloille laajentavat mikro- ja pk-yrittäjät.
Hankkeen aikataulu:
1.1.2024 – 31.12.2025
Hankkeen toteuttajat:
Hankkeen päätoteuttaja on TTS Työtehoseura ja osatoteuttajina ovat ProAgriat/maa- ja kotitalousnaiset Etelä- ja Keski-Suomi.
Hankkeen rahoittajat:
EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus, Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskukset.
KASVUUN – hankkeen tavoitteena on parantaa maaseudun elinvoimaa yrittäjyyttä vahvistamalla sekä tukea yritysten kilpailukykyä ja kasvua. Hanke uudistaa ja monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa ja vahvistaa yritysten ja alan yhteistyökulttuuria sekä luo uusia verkostoja ja kumppanuuksia.
Hankkeessa tehdään yrityskohtaisia tarvekartoituksia ja järjestetään webinaareja sekä info- ja yrittäjätilaisuuksia. Lisäksi toteutetaan pienryhmätoimintaa, benchmarkkausvierailuja yrityksiin sekä opintomatkoja. Hankkeen toimenpiteet koostuvat kolmesta työpaketista: Yritysten kilpailukyky ja kasvu, Vertaissparraukset – Yritystoiminnan kehittäminen ja osaamisen lisääminen sekä Verkostojen rakentaminen ja kumppanuuksien vahvistaminen.
Tilaisuudet ja tapahtumat
Hankkeen toiminta käynnistyy tuotteistamiseen perehtymällä. Aihepiiriin tutustutaan Palvelumuotoilutoimisto Palvelupolkuja Oy:n johtavan palvelumuotoilijan Raisa Maijalan johdolla. Kevään aikana järjestetään webinaari ja aloitetaan pienryhmätoiminta.
Webinaari: Asiakaslähtöinen palvelujen ja tuotteiden kehittäminen Aika: ti 7.5.2024, klo 13.00-15.00 Paikka: Teams
Ilmoittautuminen viimeistään 5.5.2024 oheisen lomakkeen kautta
Webinaarissa tutustutaan asiakaslähtöiseen kehittämiseen ja käydään läpi mm. seuraavia teemoja:
Asiakaslähtöinen kehittäminen, tuotteistaminen. Miksi ja miten?
Palvelumuotoilun mahdollisuudet tuotteistamisessa
Tuotteistukseen sopivat työkalut
Käytännön esimerkkejä
Pienryhmätapaaminen: Palvelumuotoiluprosessin aloittaminen. Aika: ke 29.5.2024, klo 9.00-11.00 Paikka: Teams
Pienryhmätapaaminen sisältää palvelumuotoiluprosessin teoriaa, palvelumuotoilumenetelmien kokeilua käytännössä ja vertaisoppimista. Tapaamisessa käydään läpi myös webinaarissa annettu tehtävä ja kokemuksia siitä. Tehtävissä käytetyt menetelmät ovat sellaisia, joita osallistujat voivat käyttää itsenäisesti myös myöhemmin.
Ilmoittautuminen viimeistään 27.5.2024 oheisen lomakkeen kautta
Työtehoseura ry ja Suomalaisen työn liitto järjestävät valtakunnallisen Työtehoteko -kilpailun, joka on avoin niin pienille kuin suurille yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille.
Osallistu ja jaa hyvä käytäntö!
Mitkä pienet suuret arjen oivallukset ovat tuoneet työpaikoille ja yrityksiin parempaa työn tuottavuutta?
Kilpailussa haetaan käytännön tekoja, jotka ovat tuoneet tehoa ja hyvinvointia suomalaiseen työelämään. Työtehoteot voivat olla niin teknologian tuomia ratkaisuja kuin uusia toimintatapoja – yksinkertaisiakin huomioita, joilla työaikaan on saatu säästöä, tekemiseen tehokkuutta ja prosesseihin sujuvuutta, työhyvinvointia unohtamatta.
Työtehoteko-kilpailu on avoinna 30.8.2024 saakka ja siihen voi osallistua 17.4. alkaen sähköisellä Työtehoteko-lomakkeella.
Vuoden paras Työtehoteko palkitaan 5000 euron arvoisella rahapalkinnolla. Kilpailun voittaja ja Työtehoteko-kunniamaininnat julkistetaan syksyllä järjestettävässä tapahtumassa. Kilpailuraati arvioi ehdotuksia kriteereinään innovatiivisuus, sovellettavuus käytäntöön, konkreettiset vaikutukset työn tuottavuuteen sekä työhyvinvoinnin parantumiseen. Raadissa on mukana arvostettuja alan asiantuntijoita eri toimialoilta: Heli Anttila, Vice President R&D, Fazer Group; Kalle Isotalo, toimitusjohtaja, Antti-Teollisuus; Marko Miettinen, toimittaja, Yle; Sami Pakarinen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto; Kirsi Tossavainen, Head of Agri & Forestry, Nordea; Katri Viippola, toimitusjohtaja, Suomalaisen työn liitto ja Juha Ojala, toimitusjohtaja, Työtehoseura ry.
Työtehoteko-kilpailun tavoitteena on tuoda esille myönteisellä tavalla suomalaisen työelämän muutosta ja kehittymistä. Ehdotetut Työtehoteot saavat näkyvyyttä Työtehoseuran ja Suomalaisen työn liiton kanavilla syksyn 2024 aikana.
Työtehoseura ry on yksi Suomen vanhimmista itsenäisesti toimivista koulutus- ja tutkimusorganisaatioista. Työtehoseura perustettiin sata vuotta sitten työn ja tuottavuuden kehittämiseksi.
Suomalaisen työn liitto on vuonna 1912 perustettu puolueeton yhdistys, jonka tehtävänä on toimia sen eteen, että suomalainen työ voi hyvin ja että työ menestyy Suomessa.
Kun puhutaan ammattiurasta rakennusalalla, Joonas Laine on oiva esimerkki siitä, miten jatkuva oppiminen voi muovata polkua työelämässä ja avata uusia mahdollisuuksia.
Laineen työura alkoi parikymmentä vuotta sitten, kun hän suoritti talonrakennusalan perustutkinnon Varian ammattikoulussa. Taustalla oli niin isän ammatillinen perintö kuin oma kiinnostus konkreettiseen, käytännönläheiseen työhön.
”Olen kiinnostunut rakentamisesta, lukenut paljon erityisesti pientalo- ja korjausrakentamisesta. Tämä kiinnostus on myös ohjannut minua rakennusalalle,” kertaa Laine.
Perustutkinnosta mittaustaitoihin
Työelämään astuttuaan Laine kokeili erilaisia työtehtäviä mm. linjasaneerauksissa, kylpyhuoneremonteissa, lumitöissä ja vesivahinkosaneerauksissa, mikä tarjosi arvokasta ja monipuolista kokemusta alalta. Kuitenkin vuosien varrella heräsi halu edetä ja kehittyä ammatillisesti. Vuonna 2014 hän päätyi TTS Työtehoseuralle suorittamaan lyhyen talonrakentamiseen liittyvän kurssin, mikä avasi uusia mahdollisuuksia ja vastuuta työssä.
Lyhyen koulutuksen jälkeen Laine hakeutui Metropolian ammattikorkeakouluun opiskelemaan rakennustekniikan insinööriksi. Vaikka opiskelu alkoi innostavasti, puoli vuotta myöhemmin hän huomasi, ettei se vastannutkaan odotuksia. Opinnot jäivät kesken, mutta tämä ei lannistanut hänen intoaan kehittyä alalla.
Vuonna 2017 Laine palasi TTS Työtehoseuralle suorittamaan Rakennustuotannon erikoisammattitutkintoa, erikoistuen korjausrakentamisen työnjohtoon. Tämä avasi uusia mahdollisuuksia projektijohtamisen parissa, ja hän työskenteli korjausrakentamisen yrityksessä useiden vuosien ajan.
”Uskon, että suoritetuilla tutkinnoilla ja hankituilla pätevyyksillä on suuri merkitys rakennusalan työmarkkinoilla, ja haluan varmistaa, että olen valmis kohtaamaan tulevaisuuden haasteet,” toteaa rakennusmittaaja Joonas Laine.
Rakennusmittaajan polku
Elämässä kohtasi jälleen muutos, kun Laine löysi mittamiehen (nyk. rakennusmittaajan) työpaikan, joka tuntui omalta työltä itsenäisyytensä vuoksi. Hän sai myös ohjattavakseen mittausalan opiskelijan näyttöä työpaikallaan, jolloin hän päätti myös itse suorittaa rakennusmittauksen ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksella. Oman ammattitutkinnon suorittaminen oppisopimuksella oli looginen ja selkeä jatkumo ammattiuralle, sillä hän oli ehtinyt kerätä useamman vuoden käytännön työkokemuksen mittaamisesta rakennuksilla.
”Seuraavaksi aion suorittaa mittaustekniikan erikoisammattitutkinnon,” hän toteaa päämäärätietoisesti tulevaisuuden suunnitelmistaan.
Tällä hetkellä Laine työskentelee Promittaus Oyssä, missä hän kokee mittaamisen omaksi jutukseen. Rakennusmittaajan työ on äärimmäisen itsenäistä, ja se tarjoaa sopivasti haastetta ja vaihtelevia työaikoja. Laine korostaa myös ihmisten merkitystä työmailla ja hyvää yhteistyötä eri osapuolten välillä.
”Mittaaminen on nyt intohimoni. Työ on äärimmäisen itsenäistä, ja minulla on useita työmaita päällekkäin, mikä haastaa organisoimaan aikatauluja. Työajat vaihtelevat paljon, ja päivät voivat alkaa kolmelta aamuyöllä tai päättyä kahdeksalta illalla. Vaikka työ on vaihtelevaa ja joskus haastavaa, nautin siitä suuresti,” hän kertoo työstään.
Työn tekemiseen tarvittavista taidoista hän kertoo tarvitsevansa perusmatematiikan taitoja ja tarkkuutta. Tietokoneen peruskäyttö riittää, ja mittausohjelmien ja -laitteiden käytön oppii koulutuksen kautta. Motivaatio ja kiinnostus ovat avainasemassa oppimisessa, hän toteaa tärkeämmäksi ominaisuudeksi menestyäkseen työtehtävässä.
TTS Työtehoseura on tarjonnut hänen mukaansa erinomaisen oppimisympäristön.
”Koulutukset ovat työelämälähtöisiä, ja painopiste on työnäytöissä, mikä sopii minulle, joka en ole vahvoilla kirjallisissa opinnoissa. Työnantajani Promittaus Oy suhtautuu opiskeluun positiivisesti, mikä on mahdollistanut minulle joustavan opiskelun. Lisäksi perheen tuki on tärkeää työn ja opiskelun yhdistämisessä,” hän kiittää tukiverkostoaan.
Tulevaisuudessa hän haluaa jatkaa opiskelua ja kehittää osaamista edelleen.
”Uskon, että suoritetuilla tutkinnoilla ja hankituilla pätevyyksillä on suuri merkitys rakennusalan työmarkkinoilla, ja haluan varmistaa, että olen valmis kohtaamaan tulevaisuuden haasteet,” hän tiivistää jatkuvaa opiskelun tuomaa hyötyä.
Tietoa uusien teknologioiden vaikutusten arviointiin peltoviljelyssä
Kohderyhmänä ovat erityisesti maatalousyrittäjät ja maatalousalan opiskelijat sekä lisäksi maatalousalan oppilaitokset ja neuvontasektori.
Hankkeen aikataulu:
2022 – 2023
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Maatalouskoneiden tutkimussäätiö MKTS
Hankkeen tavoitteena on selvittää ja konkretisoida uuden teknologian avulla maatiloilla saavutettuja ja saavutettavissa olevia taloudellisia, ekologisia ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavia hyötyjä peltoviljelyssä.
Maatalousyrittäjillä on ilmennyt selkeä tarve ja kiinnostus saada lisää tietoa peltoviljelyssä käytettävien uusien teknologioiden konkreettisista hyödyistä – sekä tutkitusta tiedosta että käytännön kokemuksista.
TeknoHyöty-hankkeen tavoitteena on selvittää ja ennen kaikkea konkretisoida uuden teknologian avulla maatiloilla saavutettuja ja saavutettavissa olevia taloudellisia, ekologisia ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavia hyötyjä peltoviljelyssä. Hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia hyödyistä ja onnistuneista etenemispoluista sekä uusien teknologioiden soveltamistavoista, kustannuksista, hyödyntämisen edellytyksistä ja toimintaympäristöistä niin kotimaasta kuin kansainvälisesti.
Tavoitteena on tuottaa tietoa ja helppokäyttöisiä apuvälineitä, joiden avulla maatiloilla voidaan arvioida eri teknologioiden soveltuvuutta ja vaikutuksia oman tilan strategisiin tavoitteisiin ja käytännön toimintaan. Teknologian vaikutus maatalousyritysten kannattavuuteen ja kilpailukykyyn voi olla ratkaisevan tärkeä, koska valitut teknologiat määrittelevät hyvin paljon tilan toimintaa kokonaisuudessaan.
Teknologioiden vaikutuksia kokonaisvaltaisesti tarkastelevan tiedon ja helppokäyttöisten apuvälineiden avulla maatalousyrittäjät pystyvät paremmin arvioimaan investointien ja teknologian käyttöönoton vaikuttavuutta omassa toiminnassaan. Tietoa uusien teknologioiden mahdollisuuksista ja kustannushyödyistä tarvitaan etenkin muutostilanteissa, kuten sukupolvenvaihdoksissa, laajentamisessa tai tuotantosuuntaa koskevissa muutoksissa.
Maatalouden tuottavuusesteitä ei aikaisemmin ole selvitetty näin kattavasti. Tuloksia voidaan käyttää monipuolisesti apuna tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja neuvontatyössä, joiden tavoitteena on auttaa maatalousyrittäjiä parantamaan yrityksensä tuottavuutta ja kilpailukykyä. Tietoja voidaan käyttää tilakohtaisten tuottavuuden kehittämisen haasteiden tunnistamiseen sekä tiloilla käytössä olevien ratkaisuvaihtoehtojen arviointiin ja uusien ratkaisujen hakemiseen yhdessä tilojen kanssa. Lisäksi hallinto- ja lainsäädäntötahot saavat tietoa keskeisimmistä kehitystarpeista, joihin voivat vaikuttaa omassa toiminnassaan.
Hankkeen aikataulu:
1/2017 – 8/2018
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Marjatta ja Eino Kollin Säätiö
Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa maatalousyritysten tuottavuuden ja erityisesti työn tuottavuuden kehittymistä rajoittavat tekijät sekä arvioida niiden keskinäistä merkittävyyttä. Kartoituksessa pääpaino on maatalousyritysten sisäisissä tuottavuusesteissä, jotka ovat yrityksen omien toimenpiteiden vaikutuspiirissä. Nämä selvittämällä, niistä ja niihin kohdistuvista ratkaisuehdotuksista tiedottamisella sekä kriittisimpiin tuottavuuden kehittämisen esteisiin neuvonta- ja kehittämistyötä suuntaamalla maatilayritysten tuottavuutta on mahdollista kehittää. Tämä parantaa myös maatalousyritysten kannattavuutta, kilpailukykyä ja yrittäjien hyvinvointia.
Samalla kartoitettiin myös maatalousyritysten ulkoisia tuottavuusesteitä, jotka ovat yleensä yritysten suorien vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa olevia tekijöitä. Näihin voidaan kuitenkin vaikuttaa tuottamalla ja levittämällä tietoa suoraan tai esimerkiksi etujärjestöjen kautta hallinto- ja lainsäädäntötyötä tekeville tahoille.
Tavoitteena on innostaa, ohjata ja sitouttaa maatalousyrittäjiä oman tilan jatkuvaan kehittämiseen jatkuvan parantamisen mallin mukaan, jossa eri prosesseja tarkastellaan jatkuvasti ja tarvittaessa toimintaa muutetaan vastaamaan toimintaympäristöä.
Tulokset ja yhteenveto
Keskeisimpiä maatalouden sisäisiä tuottavuusesteitä ovat maatalouden asiantuntijoille ja toisaalta maatalousyrittäjille suunnattujen kyselyjen kuilutunnusluvulla mitattuina tilusrakenne, peltojen kasvukunto ja kyky mitat toimintaa. Muita keskeisiä sisäisiä tuottavuusesteitä ovat
johtamiseen liittyvät: kyky antaa palautetta, kyky ihmisten johtamiseen, liiketaloudellinen osaaminen, organisointikyky, kyky hyödyntää sisäisten järjestelmien tuottamaa tietoa sekä työntekijöiden koulutus ja ohjaus
työvoimaan liittyvät: työvoiman ammatillinen osaaminen, työvoiman kyky osallistua toi-minnan kehittämiseen, työvoiman asenne kehittämiseen
tuotantorakennusten toiminnallisuus
yhteistyökyky.
Keskisimmät maatalouden ulkoiset tuottavuusesteet kyselyjen kuilutunnuslukujen perusteella ovat lainsäädäntö ja hallinnon toimenpiteet, osa-aikaisen työvoiman saatavuus sekä valtiovallan panostukset tutkimukseen ja kehittämiseen / innovaatiojärjestelmän toimivuus. Muita tärkeitä ulkoisia tuottavuusesteitä ovat tilojen / yritysten välinen yhteistyö, pysyvän työvoiman saatavuus, palkkauksen kustannukset, tukipolitiikka, rahoituksen saatavuus sekä urakointi- ja muiden työpalvelujen saatavuus.
Työssäsi maalarina työtehtäviisi hallitset uudisrakennusten ja remontoitavien rakennusten tasoitus- ja maalaustyöt. Ulko- ja sisämaalaustöiden lisäksi opit tekemään tapetointia ja laatoitustöitä. Osaat käyttää maalausalan perustyövälineitä, oikeita työtapoja ja materiaaleja sekä ottaa huomioon työturvallisuuden.
Ammatissasi onnistut, jos sinulla on sopeutumiskykyä vaihtuviin työympäristöihin, tarkkuutta ja huolellisuutta.
Järjestämme rakennusmaalarin koulutusta työvoimakoulutuksena.
Valmistumisen jälkeen voit työskennellä rakennusalalla maalaus-, tapetointi- ja laatoitustöissä. Mahdollisuus on myös työllistyä oman yrityksen kautta ja myydä osaamisalan palveluita rakennusalan yrityksille.
Alkavat opinnot
Etsitkö päivitystä nykyiseen osaamiseesi? Tarjoamme laajan valikoiman ammatillisia koulutuksia. Saat tarkempia tietoja kunkin koulutuksen aikataulusta ja hakeutumisesta alla olevista yksilöidyistä tiedoista. Katso alkavia koulutuksia:
