Lämpöyrittäjä on lämpöä myyvä yrittäjä, jolle vastuu tietyn kohteen lämmittämisestä on ulkoistettu. Lämpöyrittäjä vastaa lämmöntuotannosta ja saa maksun tuotetun lämmön mukaan. Pelkkä polttoaineen, esimerkiksi metsähakkeen, toimitus ei siis ole lämpöyrittäjyyttä.
Kattilateholtaan pienemmät kohteet (maks. 500 kW), kuten kyläkoulut, ovat usein paikallisten toiminimiyrittäjien lämmittämiä. Suurempia kohteita tai kokonaisuuksia (esim. yli 1 MW) lämmittävät yritykset ovat useammin osakeyhtiötä tai osuuskuntia. Lämmöntuotantoyksikkö ja lämpöverkko voivat olla lämpöyrittäjän omia, asiakkaan tai kolmannen tahon omistamia. Lämpötekniikan omistus ei siis määritä lämpöyrittäjyyttä.
Työtehoseura 100 vuotta-juhlavuotena välitämme hyviä uutisia työstä, työelämästä ja ammatillisesta koulutuksesta. Kerromme Työtehoseuran tarinaa ja vuosikymmenten aikaista työelämän muutosta Työtehoseuran viestintäkananavilla ja juhlavuoden tilaisuuksissa.
Kuvat kertovat
Työtehoseuran arkistoissa on runsain määrin puhuttelevia valokuvia ja materiaaleja. Kuvaotteisiin voi tutustua kohdassa ”Työn muutos kuvina”. Valokuvanäyttelyitä ovat esillä juhlavuoden tilaisuuksissa sekä syksyllä 2024 Suomen maatalousmuseo Sarkassa ja Nurmijärven kirjastossa. Yhteistyötä tehdään myös Suomen Metsämuseo Luston kanssa.
Työtehoteko-kilpailu
Juhlavuoden kiinnostavana haasteena tullaan julkaisemaan valtakunnallinen ”Työtehoteko” – kilpailu, joka on avoin niin pienille kuin suuremmille yrityksille ja työyhteisöille. Kannustamme jakamaan arjen keksintöjä ja käytännön tekoja, jotka ovat tuoneet tehoja työn tekemiseen, hyvinvointiin ja sujuvuuteen. Kilpailuohjeet julkaistaan huhtikuussa.
Arvokas historia talteen
Juhlavuoden kunniaksi olemme käynnistäneet yhdistyksen vanhimpien dokumenttien ja muun aineiston taltioinnin Kansallisarkistoon talteen myös tulevien jälkipolvien hyödynnettäväksi. Arkistojen saloista löytyy niin yhdistyksen asiakirjoja, pöytäkirjoja kuin kirjeenvaihtoa.
Työtehoseuran tutkimus- ja julkaisutoiminta on ollut vuosien saatossa ansiokasta ja tunnettua. Juhlavuotena avaamme julkaisualustan, jonka kautta Työtehoseuran julkaisuihin, tutkimusraportteihin pääsee entistäkin paremmin käsiksi. Vanhempien materiaalien digitointia tehdään tulevien vuosien aikana.
Työtehoseuran jäsenlehti Teho-lehti uudistuu juhlavuoden ilmeen mukaiseksi. Julkaisemme Teho-lehdessä historia- ja kuvakatsauksia, tulevaisuuden näkymiä unohtamatta.
Kerromme Työtehoseuran tarinaa ja vuosikymmenten aikaista työelämän muutosta Työtehoseuran viestintäkananavilla ja juhlavuoden tilaisuuksissa. Seuraa juhlavuoden etenemistä Työtehoseuran Facebookissa, Instagramissa, LinkedInissä ja X:ssä.
Avoimet ovet 30.8.2024
Juhlavuoden kunniaksi Työtehoseuran Nurmijärven Rajamäen kampuksella vietetään avointen ovien päivää 30.8.2024. Tapahtumassa pääsee vierailemaan alueen opetustiloihin, ajoneuvokalustoon ja simulaattoreihin. Kahvitarjoilun lomassa voi tutustua valokuvanäyttelyyn ja historiakatsauksiin.
Työtehoseura on täynnä tarinoita, arvokasta historiaa ja kiinnostavaa tulevaisuutta. Juhlavuoden aikana kerromme Työtehoseuran tarinaa valokuvien kautta. Miten ovat yhteiskunta, työ ja koulutus muuttuneet vuosikymmenten saatossa?
Alkusysäyksenä yhdistyksen perustamiselle oli, että työtehoaate levisi teollisuudesta maatalouteen, joka työllisti ja elätti valtaosan suomalaisista. Huhtikuussa 1924 perustettu Maatalouden Työtehoseura ryhtyi viljelijöiden, tutkijoiden sekä yhdistysten ja yritysten yhdyssiteeksi.
Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi – jonka avuksi syntyi Työtehoseura
Torpparivapautus ja Lex Kallio itsenäistivät kymmeniätuhansia uusia pientiloja. Niiden pärjääminen oli nuorelle tasavallalle poliittinenkin kohtalonkysymys. Työtehoseuran piti sarallaan esitellä koneita sekä kohtuuhintaisia tai ilmaisia parannuksia menetelmiin. ”Työn hyödytön käyttö, työn tuhlaaminen, on pahinta tuhlausta, sillä se kohdistuu kallisarvoisimpaan kansallisomaisuuteen. Ihmistyön asettaminen sille kuuluvalle arvopaikalle, työntekijäin oikean kohtelun ja oikeudenmukaisten palkkaustapojen käytäntöön saattaminen, on työteho-asiain ajajain tarkoitus,” totesi Työtehoseuran johtokunnan jäsen, maatalousneuvos Kaarlo Johannes Ellilä vuonna 1924.
Ei askelmittareita vaan keventämisen välineitä
Ensimmäiset kotitalouden tutkimukset ovat jo vuodelta 1927. Perheenemännän työpäivä oli niiden mukaan ”järkyttävä”. Pientilan askareissa kertyi kävelyäkin 20 kilometriä päivittäin. Työtehoseuran kotitaloustutkimus helpotti arkea uusilla laitteilla ja tiedon levityksellä.
Ajokalustoa sodan ja rauhan töihin
Työtehoseura valmisti vuonna 1939 – otollisella hetkellä – hevosvetoisen yleiskärryn, joka soveltui armeijalle. Kärry kulki kumipyörillä, jotka olivat jo todistaneet tehonsa maatöissä. Sotavuosina kumin maahantuonnin katkeaminen pakotti kehittämään esimerkiksi katajaisia polkupyörärenkaita. Suomen sotatalouden pahimpia pullonkauloja oli öljypula. Työtehoseura tutki ja paranteli puukaasuttimia sekä välitti ja asensi niitä autoilijoille. Maan 6 000 traktorista joka toinen vaihtoi puupolttoaineeseen. Kun miehet ja hevoset olivat rintamalla, hukkatyö oli entistäkin pahempi vihollinen.
Kohti pyykinpesukonetta
Nykyihminen ei voi käsittää, kuinka vaivalloista pyykkääminen oli ennen koneita! Veden kanto ja lämmitys, vaatteiden veivaaminen ja hinkkaaminen, likavedestä eroon hankkiutuminen, kuivaus kylmässä, seisovassa ja kosteassa ilmassa. Kerrostalossa muija joutui jopa kovemmille kuin maalla avannon vieressä. Työtehoseuran kotitalousosasto organisoi sotavuosina pyykkäreille yhteisiä vesijohtoja. Työtehoseura on kehittänyt pesukoneen prototyypin tai esiasteen. Sähköttömässä puupytyssä mäntä ja vipu. Yksi työvaihe sentään sujui kuivin käsin.
Kirveenvarresta harvestereihin
Työtehoseuran metsäosasto aloitti toimintansa vuonna 1942 kotirintaman armottoman työvoimapulan hoputtamana. Sotien jälkeen Suomen tunnuslause oli: ”Puulla parempiin päiviin!” Työtehoseura kehitti ja standardisoi työkaluja mm. Billnäs Oy:n kanssa. Savottoihin levisivät hakkuu- ja halkaisukirveet sekä petkeleet ja kaato- ja halkaisukiilat.
“Maalaisnuorukaiset” konekursseille
Yhteiskunnan ja ihmisten aika ei riittänyt 1940–50-luvulla ammatinvalinnan pohdiskeluun ja monivuotisiin opintoihin. Sodasta toipujat ja jälleenrakentajat kävivät heti käsiksi töihin, niin tehokkaasti kuin osasivat. Läheskään kaikkia taitoja eivät vanhemmat ja isovanhemmat osanneet opettaa. Työtehoseura kurssitti nuorukaisia traktorien ja muiden tärkeimpien maatalouskoneiden käyttäjiksi. Varaosien ja uuden kaluston ostaminen ulkomailta pätki pitkään valuuttapulan vuoksi. Ikäloppujen rakkineiden korjaaminen kehittyi melkein tieteenalaksi.
Kotitalouden työn ja tehokkuuden suurnainen
Kotitalousosaston johtaja Maiju Gebhard oli valtaisa asennevaikuttaja 1940-luvulta alkaen. Lakkaamatta Gebhard puhui ja kirjoitti emännille, isännille, poliitikoille ja virkamiehille. Hän suomi vanhoillisuutta ja ennakkoluuloja kodinhoidossa. Maiju Gebhard oli myös keksijä. Hänen yksinkertainen, mutta mullistava ideansa oli astiankuivauskaappi.
Arvovaltaisia vieraita ja vetonauloja Työtehon suurnäyttelyissä
Työnäytökset ja suurnäyttelyt olivat merkittäviä tiedonvälityksen paikkoja. Suurnäyttely Helsingin Messuhallissa 1948 houkutti 150 000 kävijää. Näytteilleasettajia tuli 15 maasta yhteensä 370. Uutuusesineistä kauaskantoisin oli moottorisaha. Vuonna 1953 toisen Työtehoseuran Suurnäyttelyn yksi ihme olivat vesiurut. Tapahtumissa usein nähty arvovieras oli presidentti Urho Kekkonen.
Maalta kaupunkiin ja uusinta uutta
Työtehoseurassa maarakennus- ja rakennusalalla on syvät juuret jo 1950-luvulta. Rakennemuutos toi väestöä maatiloilta kaupunkiin ja tarvittiin tiestön ja infran rakentamiseen ammattilaisia. Kuvassa traktorikaivurin käyttöä vuodelta 1952 (vasemmalla), sekä asbesti-sementtilevykurssi vuodelta 1959.
Kauramoottoreista traktoreihin
Työtehoseura työskenteli tarmolla hevostyön kehittämiseksi, mutta kauramoottorit vähenivät nopeasti. Siirtymä traktoreihin ei toki tapahtunut yhdellä harppauksella. Hevosia oli enimmillä vuonna 1950 miltei 410 000. Kun metsätalouskin koneellistui, oli 1970-luvun alussa jäljellä enää 100 000.
Epämukava työ, mukavat vaatteet
Työtehoseura suunnitteli vaatetusta ”metsätyön ergonomiaan”, jossa haasteita riitti pihkasta mäkäräisiin ja rankkasateista hirmupakkasiin.
Tarvitsetko todella kotitalouskonetta?
Työtehoseura vastasi 1960–70-luvuilla kuluttajien kirjeisiin ja puhelinsoittoihin. Neuvojat kehottivat puntaroimaan koneiden hankintaa suuntaan ja toiseen: vastaavatko kustannusta oikeasti ajan ja vaivojen säästöt.
Keksintönä Metsä-äes
Metsätyöt muuttuivat ja vaativat uusia keksintöjä. Työtehoseura kehitti lisälaitteita, jotka 1960-luvulla laajensivat traktoreiden liikkuvuutta. Myös varsinaisten metsäkoneiden kehittely käynnistyi. Työtehoseuran metsäkoeasemalla syntyi 1970-luvulla metsä-äes, joka soveltui kasvualan muokkaukseen. Muita sovelluksia olivat piennaraura, piennaräes, Palleaura-äes ja Mätäs-Jussi.
Ammatillinen kurssikeskus
Työtehoseurassa ollaan ylpeästi kädet savessa ja ammatteihin opitaan käytännön työtä tekemällä. Nurmijärven Rajamäen ammatillisessa kurssikeskuksesta 1970-luvulla valmistui mm. koneistajia, hitsaajia, maatalouskoneasentajia, maanrakennuskoneiden käyttäjiä, kuorma-auton kuljettajia ja konepuuseppiä. Uudesta ammatista oltiin aidosti ylpeitä.
Linjuriauto on maantien ässä
Linja-autokuljettajien koulutus alkoi 1970-luvulla. Sittemmin siitä on tullut yksi tärkeimmistä maahanmuuttajakoulutuksista.
Turvallisempi ja mukavampi työ
Tehossa on tietenkin tärkeää, että työntekijä välttyy tapaturmilta ja jaksaa eläkeikään asti. Työtehoseura teki ja tekee edelleen tutkimusta työturvallisuudesta ja ergonomiasta. Navetoissa muuttuivat 1900-luvun mittaan satojentuhansien suomalaisnaisten työasennot. Työtehoseura oli mukana lypsykoneiden tutkimisessa.
Ketterästi kriiseissä
Työtehoseura reagoi äkisti sellaisiin vastoinkäymisiin, jotka ennustamattomasti tipahtivat taivaalta. Lähi-idästä lähtenyt öljykriisi nosti 1970-luvulla arvoonsa kotimaan energialähteet, vanhan kunnon puunkin. Työtehoseura tutki pienpuun korjuuta sekä hakkeen valmistusta, kattiloita ja tulipesiä
Atk tulee!
Tietokoneet tekivät 1980-luvulla tuloaan maatiloille. Työtehoseura järjesti puolueettomia testauksia ja kokeita, jotka puntaroivat mainostajien lupausten toteutumista ohjelmistojen hyödyistä. Nämä olivat ensiaskeleita maatalouden digiloikkaan.
Toimiiko kone luvatusti?
Kodinkoneet yleistyivät, kun elintaso nousi. Ne eivät merkinneet kerskakulutusta vaan arjen ihmistyön säästöä. Sähkölaskulla oli väliä. Työtehoseura teki 1980-1990-luvuilla paljon testejä kodinkoneille ja antoi puhelinpalvelulla ”ensiapua” niiden käyttäjille.
Huoltovarmuuden puolesta
Tavara kulkee, kalusto on kunnossa, pyörät pyörivät ja varastot toimivat. Työtehoseura koulutukset edistävät osaltaan huoltovarmuutta. Ammattilaisia koulutetaan kuljetusalalle, varastologistiikkaan ja raskaan kaluston korjaajiksi.
Monessa ensimmäinen
Työtehoseura otti vuonna 2004 ensimmäisenä Euroopassa käyttöön linja-autokoulutuksen ajosimulaattorin. Simulaattorit levisivät pian hakkuukoneisiin, nostureihin ja maanrakennukseen. Uudet avaukset ovat ketteryyttä ja yhteiskunnan muutoksissa mukana elämistä. Perinteisten alojen ohessa rohjetaan tehdä uutta, kuten kouluttaa aurinkopaneelien asentajia, sähköpyörien huoltajia ja viherkattojen rakentajia.
Kestävää kehitystä
Työtehoseurassa kestävä kehitys on käytännön tekoja. Esimerkkeinä kestävän kehityksen tiestä ovat vuonna 2022 hankitut ympäristöystävälliset ja tekniikaltaan nykyaikaiset ajoneuvokalustot, mukaan lukien sähkölinja-auto, joka opetuskäytössä on maan ensimmäinen. Kestävä kehitys näkyy niin koulutusohjelmien sisällöissä kuin tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Aina yhdessä muiden kanssa
Työtehoseurassa tärkeänä arvona on tehdä tutkimusta ja kehittämistyötä yhdessä kumppaneiden kanssa. Kesällä 2023 testattiin peltorobottia Luonnonvarakeskus Luken, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen ja Apetitin kanssa. Fyysisen työn keventämiseen tarkoitettuja ulkoisia tukirankoja eli eksoskeletoneja on testattu maatilaympäristöissä, navetoissa ja kalastustyössä.
Taivas rajana
Korkealle tulevaisuuteen katsoo koko Työtehoseura, jonka uusi tyyssija nousee lähivuosina Vantaan Keimolaan. Uudessa toimipaikassa yhdistyvät Sarkatien ja Nuolikujan toiminnot. Kuvat Sarkatien toimipisteestä, jossa koulutetaan rakennusalan ja kiinteistönhoidon ammattilaisia.
Työtehoseura 100 vuotta
Olemme jo sadan vuoden ajan kehittäneet työelämää paremmaksi
Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi – onneksi sitten syntyi Työtehoseura. Työtehoseura ry, valtakunnallinen koulutus- ja tutkimusorganisaatio, täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Jo sadan vuoden ajan olemme tutkineet ja kehittäneet suomalaista työelämää ja kouluttaneet satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia.
Yhteistä kaikelle tekemisellemme on käytännönläheisyys – tutkimus- ja kehittämistyömme johtaa aina teoriasta käytäntöön, jotta suomalainen työelämä kehittyy kohti parempaa myös seuraavan sadan vuoden ajan.
Kehityksen keskiössä jo vuodesta 1924
Tiesitkö tämän?
Työelämän kehittäjä 100 vuotta
100 vuoden aikana olemme kouluttaneet yli 500 000 henkilöä
olemme tehneet yli 10 000 tutkimus- ja kehittämishanketta
Sadan vuoden ajan on Työtehoseura ollut kehityksen keskiössä, läsnä ja lähellä kumppaneita, opiskelijoita ja työelämää. Suosta, kuokasta ja Jussista on tultu globaaliin yhteiskuntaan, tekoälyyn ja korkeaan teknologiaan. Vaikka muutos on jatkuvaa, pysyvät työn kehittäminen, tiedon soveltaminen ja ihmisten hyvinvointi aina ajankohtaisina. Oppiminen on elinikäistä.
1948 järjestimme ensimmäisen Työtehon suurnäyttelyn Messukeskuksessa, näyttelyvieraita 150 000
Vuosikymmenten aikana työ on muuttunut valtavasti ja muuttuu edelleen. Työn tuottavuus, työolosuhteet ja työurat ovat ottaneet aimo harppaukset parempaan. Uraauurtavaa on ollut maatalous- ja metsätyön edistäminen, aloilla, jotka ovat muuttuneet käsillä tekemisestä huipputekniseksi toimialoiksi.
Arjen keksintöjä ja uusia avauksia
1930-luvulla standardoimme reen jalasvälin vetovastuksen pienentämiseksi ja metsätyön tuottavuuden parantamiseksi
1970-luvulla aloitimme maahanmuuttajien koulutukset Vietnamin venepakolaisten tullessa maahan
2004 otimme opetuskäyttöön Euroopan ensimmäiset linja-autosimulaattorit
2022 otimme sähköbussit opetuskäyttöön ensimmäisenä oppilaitoksena Suomessa
100 vuoden aikana meillä on kehitetty mm: astiankuivauskaappi, pyykkioksa, metsä-äes, konekustannuslaskentaohjelma, kotitalouden kierrätyskaappi
Voi sanoa, että Työtehoseura on osaltaan ollut huoltovarmuuden turvaaja, kouluttamalla ammattilaisia varmistamaan, että tavara kulkee, infraa rakennetaan ja pyörät pyörivät. Kotien omavaraisuus, energiatehokkuus ja arjen säästäväisyys ovat arvoja, jotka ovat ajankohtaisia nykyäänkin.
Tänä päivänä Työtehoseura kouluttaa ammattilaisia työelämään 14 koulutusalalla sekä toimii työn tutkijana ja kehittäjänä useilla ammattialoilla. Työtehoseuralla on tulevaisuudessakin vahva roolinsa kehityksen keskiössä – muuttuvan yhteiskunnan ja työn muutosten mukana.
Tämän vuoden asuntomessut järjestettiin Loviisan Kuningattarenrannassa 7.7.–6.8.2023, noin kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Alueella oli 24 messukohdetta. Messuilla vieraili kuukauden aikana yhteensä noin 107 000 ihmistä, joista noin puolet vieraili messujen aikana ensimmäistä kertaa Loviisassa. Messukoteihin pääsee edelleen vierailulle virtuaalisesti. Kohteisiin voi palata sekä uudessa Asuntomessut-sovelluksessa, että Asuntomessujen nettisivujen www.asuntomessut.fi kautta löytyvillä virtuaalisilla messuilla. Seuraavat Asuntomessut järjestetään Oulussa heinä-elokuussa 2025.
TTS Työtehoseuran asumisen tutkijat kiersivät tuttuun tapaan alueella analysoimassa kohteita ja niiden toimivuutta. Messujen teemat olivat “Asunto on enemmän kuin koti”, “Valaistuksella on väliä” ja “Merellä on merkitystä”. Katsotaan, mitä nämä teemat käytännössä merkitsivät.
Asunto on enemmän kuin koti
Kodissa tehdään muutakin kuin asutaan. Etätyöpisteitä tai työhuoneita toimistotyöhön näkyi melkein kaikissa kohteissa. Etätyöpisteissä on huomioitava riittävä ergonomia, valaistus ja säilytystila. Hyvää asuntosuunnittelua on varautua nykytilanteen lisäksi erilaisiin elämänvaiheisiin ja eri asukkaiden tarpeisiin, jolloin taloa ei tarvitse aina remontoida tarpeiden muuttuessa. Meren rannalla sijaitseva asunto voi olla samalla myös ”kesämökki”, joka vähentää matkustamisen tarvetta.
Valaistuksella on väliä
Ihmisten lisäksi myös mm. läheisessä metsässä asuvien lepakoiden elintavat otettiin huomioon alueen valosuunnittelussa. Paras tapa huomioida sekä ihmiset että eläimet, on välttää häikäisevää valosaastetta. Tämä tehtiin käytännössä valitsemalla ulkoalueille mahdollisimman paljon epäsuoraa ja alaspäin suuntautuvaa valaistusta, joka kohdistuu vain sinne, missä sitä tarvitaan. Valaistukseen haluttiin panostaa myös siksi, että näkymä Loviisan vanhasta kaupungista lahden yli haluttiin pitää postikorttimaisena. Asuntojen valaistus hoidettiin useissa kohteissa älykkäillä, muuntuvilla valaistusratkaisuilla, joita voi ohjata vaikka puhelimella. Hyvin suunniteltu valaistus, oli sitten viimeisintä älyteknologiaa tai perinteisempää, lisää asumisviihtyisyyttä ja turvallisuutta.
Merellä on merkitystä
Asuntomessualueella asutaan aivan meren äärellä, joten asukkailla on myös vastuu ympäristön ja meren hyvinvoinnista. Rantamaiseman luonnonmukaisuutta oli pyritty vaalimaan ja pihoilla oli suosittu luonnonmateriaaleja. Messualueen kupeeseen toteutettiin hienoja luontoelämyksiä tarjoava luontopolku, jossa ”luonto saa myös rönsyillä kävelijän päälle”. Hulevesipainanteet ovat oikeissa kohdissa ja lahopuita on jätetty paikalleen.
Rakentaminen ja rakennusten lämmitys ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja kestävä kehitys on oleellinen osa messuarviointia. Hiilijalanjäljeltään mainiot hirsitalot olivat näilläkin messuilla yleisiä ja aurinkopaneelit ovat jo messurakentamisen valtavirtaa. Yhdessä kohteessa (Villa Aurora) sähkökalusteiden valmistukseen oli käytetty valtameriin hylättyjä kalaverkkoja. Jätelajittelu oli huomioitu sekä jätteiden syntypaikalla messukodeissa että korttelikierrätyspisteissä.
Talo meren päällä
Suomen Asuntomessujen yhtenä tavoitteena on toimia kokeilu- ja kehitysalustana uudenlaisille asumisen ja rakentamisen tavoille. Loviisan messuille valmistui tiettävästi Suomen ensimmäinen ympärivuotisesti asuttava kelluva talo LoviSea. Messuille teetetyn selvityksen mukaan Suomessa on vuosisatojen laivan- ja veneenrakennuksen historian myötä vahva osaamispohja kelluvaan asuntorakentamiseen. Suomella voisi hyvin vesistöisenä maana olla myös luontaiset edellytykset kelluvalle asumiselle. Selvitys muistuttaa, että nykyarvioiden mukaan tämän vuosisadan jälkipuoliskolla satoja miljoonia maailman rannikkokaupunkien asukkaita joutuu hakeutumaan muualle asumaan meriveden pinnannousun aiheuttamien tulvien takia. Kelluvien asuintalojen ja kelluvien korttelien rakentamisosaaminen voisi tarjota Suomelle mittavia kansainvälisiä vientimahdollisuuksia.
Keittiöt olivat toimivia
Keittiö on usein asunnon kallein ja käytetyin tila, joten siltä odotetaan toimivuutta. Tämä on aina Työtehoseuran arvioinnissa oleellinen kohta. Keittiötrendit vaihtuvat, mutta suunnittelussa on onnistuttu silloin, kun keittiö vastaa perheen yksilöllisiin tarpeisiin. Toimivassa keittiössä toteutuu aina muutamia perusasioita, kuten esimerkiksi riittävät laskutasot tärkeimpien toimintojen vieressä.
Lähes kaikissa Loviisan messukohteissa oli saarekkeellinen avokeittiö. Keittiösaarekkeissa oli lähes poikkeuksetta tasoliesituuletin, jossa liesituuletin on integroituna keittotasoon. Lisäksi saarekkeissa oli ilahduttavan paljon vesipisteitä, joka lisää ruoanlaiton turvallisuutta ja työergonomiaa. Tasoliesituuletin ei rajaa näkyvyyttä samalla tavoin kuin katosta roikkuva tuuletin, jossa taas yhtenä etuna on työskentelyvalo. Keittiökalusteisiin oli valittu lämpimiä, murrettuja värejä ja puuta, mutta jonkin verran edelleen – tai jälleen – myös valkoista.
Esteettömyydestä oli tingitty
Monet messukohteet olivat kaksikerroksisia ja useat rantatonttien talot luonnollisesti rinneratkaisuja. Ulko- ja sisäportaikkoja oli paljon. Talojen suunnittelussa ei oltu painotettu kovin merkittävästi esteettömyysnäkökohtia. Esteettömyyden huomioiminen olisi kuitenkin kaikille käyttäjille hyvä. Vaikka itse pystyisikin käyttämään portaita ja kiipeämään ulko-ovelle, on hyvä varautua myös mahdollisiin liikkumisen muutoksiin ja huonojalkaisempiin kyläilijöihin.
asiakaspalvelu@tts.fi Rajamäen asiakaspalvelun aukioloaika on ma-to 8-16 ja pe 8-14
Henkilökunnan sähköpostit
etunimi.sukunimi@tts.fi
TTS Työtehoseuran toimipisteet
Rajamäki PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki
Vantaa Nuolikuja 6, 01740 Vantaa
Vantaa Sarkatie 1, 01720 Vantaa
Turku Rautatehtaankatu 3, 20200 Turku
Tilayhteistyö-teemasivusto
Teemasivustolle on koottu maatilojen töiden järkevää organisointia edistävää käytännönläheistä tutkimustietoa. Sivusto auttaa pohtimaan, mitä tiloilla kannattaa tehdä itse, mitä yhteistyössä toisten tilojen kanssa ja mitä kannattaa ulkoistaa tai olisiko koneurakoinnin tarjoaminen itselle järkevä vaihtoehto. Teemasivustoa voivat hyödyntää maatalousyrittäjien ja koneurakoijien lisäksi alan opiskelijat, opettajat, neuvojat, edunvalvojat, toimittajat ja muut asiantuntijat.
Hankkeen aikataulu:
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Maatalousyrittäjien eläkelaitos työturvallisuusapurahalla, maa- ja metsätalousministeriö ja Maatalouskoneiden tutkimussäätiö.
TTS:n viljelijäkyselyiden mukaan työperäinen verkottuminen on erittäin yleistä suomalaisilla maatiloilla. Työperäisellä verkottumisella tarkoitetaan tässä erityisesti tilojen välillä tapahtuvaa tuotannollista yhteistyötä sekä koneurakointipalveluiden käyttöä ja tarjoamista. Urakointipalvelut ja muut työpalvelut voivat toki koskea myös muita osapuolia kuin tiloja. Merkille pantavaa on, että samat tilat usein sekä tarjoavat että käyttävät koneurakointipalveluita. Edellä mainituista työperäisen verkottumisen muodoista saadaan erityisesti taloudellista hyötyä. Työperäinen verkottuminen ja aikomus jatkaa tuotantoa pitkään on suhteellisesti yleisempää peltoalaltaan keskikokoista suuremmilla tiloilla kuin korkeintaan keskikokoisilla tiloilla. Vain hyvin pieni joukko (5 %) tiloista ei tee mitään tilayhteistyötä eikä käytä tai tarjoa urakointi- tai muita työpalveluja.
Tulokset ja yhteenveto
Tilayhteistyö tuo myös hyvää mieltä
Ulkoistamalla säästyy myös aikaa
Urakoimalla tehokkaat koneet myös omaan käyttöön
Hyvät kokemukset vahvistavat
Haastattelemalla kerättyjä käytännön esimerkkejä tilayhteistyöstä, töiden ulkoistamisesta ja vähän muustakin yhdeksältä erikokoiselta lypsykarjatilalta
Tilakoon kasvun myötä tarpeet ovat muuttuneet
Suurehkossa maatalousyhtymässä on aiemmin tehty runsaasti erilaista tilayhteistyötä. Tuotantopanoksia on hankittu kylän oman ostorenkaan kautta, viljaa on myyty yhdessä ja erilaisia työsuoritteita on vaihdettu naapureiden kesken. Naapuritilojen määrän vähenemisen, oman peltoalan ja karjamäärän kasvun sekä peltotöiden ulkoistamisen myötä tilayhteistyö on kuitenkin vähentynyt. Esimerkiksi tuotantopanoksia hankitaan itselle kerralla niin suuria määriä, että niistä voidaan saada alennusta jo yksin toimien. Lannoitteet hankitaan kuitenkin vielä ostorenkaan kautta ja joitakin omilla koneilla tehtäviä töitä vaihdetaan edelleen. Kasvinsuojelu, säilörehun niittomurskaus ja puinti ostetaan urakointina – puinnin ulkoistamista pidetään ehdottoman järkevänä puimurin kalleuden vuoksi. Itse urakoidaan mm. kylvöjä ja lietteen multauslevitystä uusilla ja tehokkailla koneilla, joista on hyötyä itsellekin. Lisäksi myydään viljan kuivausta uudesta, suuresta viljankuivurista. Suuri osa paperitöistä teetetään vastuuvakuutetuilla ammattilaisilla. Kirjanpito tehdään kuitenkin itse. Huolto- ja korjauskustannukset sekä niihin kuluva työaika otetaan tarkasti huomioon konetöiden organisoinnissa.
Osakeyhtiössä on yhteistyötä osakkaiden kesken
Kolmen naapuritilan muodostamassa erittäin suuressa osakeyhtiössä yhteistyötä harjoitetaan vain osakkaiden kesken, mutta töitä on myös ulkoistettu. Yhtiössä on toistaiseksi riittänyt omaa työvoimaa ja kalustoa rehunkorjuuseen, koska suuri osa päivittäisistä karjanhoitotöistä hoituu palkkatyövoiman voimin. Lietteen ajo, puinnit ja rehuviljan jauhatus sekä nautojen siirrot osakastilojen välillä on ulkoistettu. Paperityöt teetetään vastuuvakuutetuilla ammattilaisilla. Osakkaat ovat keskittyneet ydinosaamiseensa eli maidontuotantoon ja sen tärkeimpään tukitoimintoon eli nurmenviljelyyn.
Koneita voi myös vuokrata
Pieni tila on hankkinut yhdessä naapureiden kanssa lietevaunun ja tavallisen kylvölannoittimen. Harvemmin tarvittavaa kivikonetta ja osalle peltoalasta käytettävää suorakylvökonetta vuokrataan niiden omistajilta. Viimeksi mainittua toimintaa voidaan kutsua jakamistaloudeksi tai -palveluksi, joka voi olla myös kaksisuuntaista. Omia koneita voidaan laittaa julkisesti vuokralle samaan aikaan, kun itse vuokrataan toisia koneita niiden omistajilta. Tila on ulkoistanut pyöröpaalauksen ja harkitsee palkkaavansa metsätöihin urakoitsijan. Suuri osa paperitöistä teetetään vastuuvakuutetuilla ammattilaisilla.
Kirjanpito halutaan pitää omissa näpeissä
Suuri tila on hankkinut yhteisen kasvinsuojeluruiskun ja kuivalantavaunun yhdessä yhden naapurin kanssa. Toisen naapurin kanssa tehdään työnvaihtoa säilörehunkorjuussa. Lisäksi hankitaan joitakin tuotantopanoksia yhteistyössä. Myös tällä tilalla on hankitaan nykyisin niin suuria määriä tuotantopanoksia kerralla, että yhteishankintojen merkitys on vähentynyt. Rehunkorjuusta on ulkoistettu karhotus ja lisäksi palkataan kuskeja rehukuormien ajamiseen. Myös pientareiden niitto ja viljan puinti on ulkoistettu. Kirjanpitoa lukuun ottamatta on muut paperityöt ulkoistettu vastuuvakuutetuille ammattilaisille. Kun kirjanpito tehdään itse, säilyy jatkuva tuntuma tilan taloudelliseen tilanteeseen. Sekä tilayhteistyössä että töiden ulkoistamisessa tavoitellaan taloudellisia etuja koneiden investointikustannusten sekä huolto-, korjaus ja varastointikustannusten alenemisen myötä. Lisätyövoimasta on apua työvoimavaltaisissa töissä ja ulkoistetuissa töissä säästyy omaa työaikaa.
Tilayhteistyöstä myös henkistä tukea työasioiden varjolla
Rakennemuutoksen myötä aktiivisten naapuritilojen määrä ja sen myötä tilayhteistyö on tällä suurehkolla tilalla vähentynyt. Yhteisiä koneita tai ostorenkaita ei enää ole. Sen sijaan on hankittu neljän tilan yhteinen viljankuivuri. Tilalla on hyväkuntoinen rehunkorjuukalusto, jolla korjataan omat rehut ja käydään urakoimassa yhdelle naapuritilalle. Lisäksi käydään aika ajoin auttelemassa jäljellä olevia naapureita eri tavoin. Tilayhteistyössä korostetaan taloudellisten etujen lisäksi työasioiden varjolla tapahtuvaa sosiaalista kanssakäymistä ja henkisen hyvinvoinnin edistämistä. Rehuketjuun palkataan vuosittain yksi kuski. Kuivalannan ja lietteen levitys sekä puinti on ulkoistettu. Osa paperitöistä teetetään vastuuvakuutetuilla asiantuntijoilla. Töiden ulkoistamisessa korostetaan oman ajankäytön järkeistämistä: kaikkea ei ehdi, jaksa tai osaa tehdä itse.
Kahden tilan yhteinen työntekijä
Tällä suurella tilalla on monipuolista tilayhteistyötä: työtä vaihdetaan, tuotantopanoksia ostetaan toisinaan yhdessä, vaikka tilausmäärät ovat nykyisin suuria jo yksin toimien, joitakin yhteiskoneita on hankittu ja naapuritilan kanssa on hankittu yhteinen työntekijä eli on perustettu niin sanottu renkirinki. Palkatulle työntekijälle on laadittu raamit luova kuukausittainen työvuorolista, mutta tarvittaessa työvuoroja sovitellaan työnantajien ja työntekijän tarpeiden mukaan. Renkiringissä, kuten myös tilayhteistyössä ja töiden ulkoistamisessa, korostetaan kaikkien osapuolien välisen henkilökemian toimivuutta. Merkille pantavaa on myös, että tila on ulkoistanut rehunkorjuun siilotyöskentelyä lukuun ottamatta kaikki peltotyönsä 4–5 eri henkilölle. Osa paperitöistä on ulkoistettu vastuuvakuutetuille asiantuntijoille. Tilayhteistyössä ja töiden ulkoistamisessa korostetaan myös monipuolisia kustannus- ja työvoimasäästöjä sekä sosiaalista kanssakäymistä.
Avoin monenlaiselle yhteistyölle ja urakoinnille
Tällä keskikokoisella tilalla on monipuolista työnvaihtoa ja yhteistyötä toisten tilojen kanssa. Myös yhteisen työntekijän palkkaaminen kiinnostaisi. Useita eri peltotöitä, kuten ruiskutukset, rehunkorjuu ja puinti sekä osa kynnöistä, on ulkoistettu. Suuri osa paperitöistä on ulkoistettu vastuuvakuutetuille asiantuntijoille. Perusteluina yhteistyölle ja töiden ulkoistamiselle on se, että karjamäärän kasvettua ei itse enää ehdi tehdä kaikkea ja kaikkien koneiden hankkiminen vain omaan käyttöön tulisi liian kalliiksi.
Kalleimmat koneet tulevat urakoitsijoilta
Tällä hyvin suurella tilalla harjoitetaan tilayhteistyötä jonkin verran: on joitakin yhteisiä koneita ja joitakin tuotantopanoksia hankitaan yhdessä. Lisäksi on hankittu yhteinen viljankuivuri. Ne peltoviljelytyöt, jotka edellyttäisivät kalleimpia koneinvestointeja, on ulkoistettu. Näitä töitä ovat rehunkorjuu, lietteen levitys ja puinnit. Investoinnit on tilalla keskitetty lypsykarjaan. Suuri osa paperitöistä on ulkoistettu vastuuvakuutetuille asiantuntijoille.
Aktiivista kilpailuttamista ja monipuolista keskinäistä apua
Keskikokoista suuremmalla tilalla on hankittu yhdessä naapureiden kanssa harvemmin käytettäviä mutta laadukkaita työkoneita: lautasmuokkain, niittokone muuhun kuin nurmen niittoon ja kesantosilppuri. Niiden huolto- ja korjauskustannukset jaetaan kerran vuodessa osakkaiden kesken. Tilayhteistyössä korostetaan sen sosiaalista puolta: on luottavainen mieli, kun kaikenlaista apua on tarvittaessa nopeasti saatavissa osapuolten kesken. Yhteishankintoja ei tehdä tällä hetkellä. Merkille pantavaa on, että tila kilpailuttaa (ainakin 3 tarjousta pyydetään) kaikki merkittävämmät (ainakin 1000 euroa suuremmat) tuotantopanoshankinnat ja säännöllisesti myös sähkön toimittajan. Maltillisella vaivalla arvioidaan saavutettavan jopa tuhansien eurojen vuosittaiset säästöt. Tila on ulkoistanut lannan levityksen, erillisten lohkojen pyöröpaalauksen ja puinnin. Toisinaan teetetään suorakylvöä. Kasvukauden urakoinneista sovitaan suullisesti hyvissä ajoin jo ”lumien aikana”. Suuri osa paperitöistä teetetään vastuuvakuutetuilla asiantuntijoilla. Kirjanpito halutaan kuitenkin tehdä itse, jotta tuntuma tilan talouteen säilyy.
Linkit ja julkaisut
Karttunen, J., Tuure, V.-M., Lätti, M., Leppälä, J., Rautiainen, R., Mattila, T. ja Mäittälä, J. 2017. Luonnonvara-alan työhyvinvointivisio 2025. TTS:n julkaisuja 428: 1–77.
Koulutuksen kohderyhmänä ovat rakennus- ja urakointiliikkeiden työnjohtajat, vastaavat työnjohtajat ja työpäälliköt sekä tekniset isännöitsijät, valvojat ja rakennuttajat, joilla on riittävä kokemus tai koulutus.
Tavoite
Märkätilatöiden valvojan henkilösertifikaatti koulutuksen tavoitteena on varustaa opiskelija tarvittavilla tiedoilla ja taidoilla toimia märkätilojen valvonta-, työnjohto- ja rakennuttamistehtävissä sekä uudisrakennus- että saneerauskohteissa. Lisäksi tavoitteena on läpäistä Eurofinsin sertifikaatin vaatimukset täyttävä teoriatentti ja työnäyte. Opiskelijan tulee itse hankkia sopiva näyttökohde.
Sisältö
1. Päivä
Henkilö- ja tuotesertifiointi
Sähköinen oppimisympäristö eCampus
Märkätiloihin liittyvät määräykset ja ohjeet, soveltaminen käytäntöön
Rakennusfysiikka, lämpö- ja kosteustekniset perusteet
Tuotteet. 1- ja 2-komponenttiset siveltävät vedeneristeet, levymäiset vedeneristeet
Vakuutus ja vahingot
Koulutuksen yhteenveto ja jatko-ohjeistus
Osallistujapalaute
Hinta
Koulutuksen hinta 1 370 € + alv 24 %. Sisältäen koulutuksen, koulutusmateriaalin, aamu- ja iltapäiväkahvit sekä lounaan. Koulutusmaksu laskutetaan koulutuksen alettua.
Koulutukseen osallistumisen voi peruuttaa viimeistään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta maksuttomasti. Myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen tilaisuutta tehdyistä peruutuksista perimme 50 % osallistumismaksusta ja myöhemmin kuin viikkoa ennen tilaisuutta tehdyistä peruutuksista osallistumismaksun kokonaisuudessaan
Näin haet sertifikaattia
Koulutus on Eurofins Expert Services:in sertifikaattiin valmentava koulutus.
Sertifikaattikoulutuksen ja näyttötyön suorittamisen jälkeen voit hakea sertifikaattia. Sertifikaattia tulee hakea kahden vuoden sisällä todistuksen päiväyksestä. Rekisteröidy www.omasertifikaatti.fi –palveluun ja täytä hakemus https://omasertifikaatti.fi/ Rakentamisen sertifikaatin perustiedot julkaistaan hakukoneessa Sertifikaattihaku.fi.
Etsitkö päivitystä nykyiseen osaamiseesi? Tarjoamme laajan valikoiman ammatillisia koulutuksia. Saat tarkempia tietoja kunkin koulutuksen aikataulusta ja hakeutumisesta alla olevista yksilöidyistä tiedoista. Katso alkavia koulutuksia:
