Älyliikenne

Tuotekehitys on nopeaa. ”Uskaltaisin veikata, että harva tänä vuonna syntyvistä lapsista tulee enää edes ajamaan autoa”, tiivistää Trafin tieliikennejohtaja Marko Sillanpää automaatiokehityksen kulkua 9.5.2017 Finlandia-talolla järjestetyssä Trafin tieliikenteen automaatio -seminaarin avauspuheenvuorossaan.  

Liikenteen automaatio ja rabotisaatio tulee mullistamaan liikkumista. – Ei epäilystäkään. Isossa kuvassa kaikki muuttuu. Automaattiajamisen päätoimintamalleja ovat: henkilöauto, pikkubussi, raskas tavaraliikenne, taksit ja jakeluliikenne. Autonomisen ajon kehityspolkuja erottuu kaksi; toisessa keskitytään turvalaitteisiin ja sensoreihin, toisessa autonomiseen autoiluun rajoitetuissa ympäristöissä. Automaatio tulee muuttamaan markkinoita, toimintarakenteita, kulkuneuvoja ja ihmisten toimintatapoja. Yleisesti ihmisten tapa liikkua tulee muuttumaan. Tosin muutos edellyttää vielä paljon luottamuksen rakentamista. Hienot tekniset järjestelmät itsessään eivät riitä, niiden tulee tarjota meille tuleville käyttäjille myös jotain aiempaa parempaa. Tällä hetkellä vain 15 prosenttia ihmisistä uskaltautuisi itseohjautuvan auton kyytiin.  

Globaalit megatrendit, kuten teknologian kehityksen luomat mahdollisuudet, palvelu- ja alustatalous, kaupungistuminen, ilmasto- ja ympäristöhaasteet toimivat ajureina autoilun automatisaatiolle. Kaikkein merkittävin liikenteen toimintaympäristöä mullistava muutostekijä on teknologinen kehitys.

Kysymykseksi herää, millä aikataululla mullistukseen sopeutuminen tapahtuu. Todennäköisesti aikataulu on nopeampi kuin useimmat uskaltavat odottaa. Viidennen sukupolven mobiiliteknologia 5G tulee täysimittaisesti kaupalliseen käyttöön arvioiden mukaan 2020-luvulla ja se nostaa tiedonsiirron täysin uudelle tasolle. Automatisaatiota ja tiedon liikkumista kulkuneuvojen sekä infran välillä entistä tehokkaammin tulevaisuudessa vahvistaa se, että suomalainen mobiilimarkkina on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Olemme verkottunut kansa ja osaamme käyttää verkon tarjoamaa hyötyä tehokkaasti. Langattomien laajakaistaliittymien määrä suhteessa väkilukuun on suurin kaikista OECD-maista. Jarkko Saarimäki viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksesta nosti puheenvuorossaan esiin myös Suomen sijoituksen toiseksi parhaiten digitalisoituneena maana Euroopassa vuoden 2017 DESI-indeksissä (Digital Economy and Society Index). Mieleen nousee myös kysymys, kuinka paljon operaattori vaikuttaa liikkumiseemme tulevaisuudessa. Jo nyt tiedämme, että paljon. Tiheä älypuhelinverkko mahdollistaa tarkan liikenteen seurannan. Google tietää tarkalleen missä liikenne seisoo ja joukkoistamiseen perustuva tiedon jakaminen tuo myös paljon mahdollisuuksia, liikennetilannetiedon reaaliaikaisena välittämisenä kuljettajien kesken vaikkapa liikenneonnettomuuksista tai tielle eksyneistä elämistä. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii muun muassa NordicWay Coop -hanke. Kaiken kaikkiaan älypuhelimet ja operaattorit näyttelevät merkittävää roolia tulevaisuuden autoilussa. Nähtäväksi jää syrjäyttääkö google ja apple liikennevalot.

Ylikomisario Jarmo Puustinen nosti puheenvuorossaan myös esiin teknologian mahdollistaman huolenpidon ja rajapinnan parista. Kysymysten suureen saaviin pohdittavaksi jäi ajatus siitä, missä vaiheessa ajoneuvossa on niin paljon tekniikkaa, että se voi kyseenalaistaa kuljettajan toiminnan. Tuleeko päivä, jolloin huomaat kiisteleväsi auton kanssa ajotapaan liittyvistä valinnoista tai että autosi ottaa yhteyden viranomaiseen.

Välivaiheen hybridiliikenne luo riskejä

Huhtikuussa 2017 julkaistussa Liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä Liikenne- ja viestintäarkkitehtuuri 2030 ja 2050 -selvityksen loppuraportissa luodaan olettamus, jossa vuoteen 2030 saakka pääpaino toimintaympäristön kehittämisessä tulee olemaan uuden ja vanhan yhteensovittamisessa, mutta vuoteen 2050 mennessä eletään täysimääräisesti älykkäässä järjestelmässä.

Yhteisesti jaettu mielipide on, että liikenneturvallisuus paranee automaation ja keinoälyn myötä. Haaste syntyy kuitenkin välivaiheessa, kun liikenteessä on perinteisiä autoilijoita sekä autonomisesti toimivia automaattiautoja. Keinoäly pystyy havainnoimaan paljon, mutta se ei kuitenkaan osaa toimia välttämättä yllättävissä poikkeustilanteissa.

Päivän skeptisen puheenvuoron piti emeritusprofessori Matti Juhala Aalto-yliopistosta tuoden toisenlaisen näkökulman optimistisiin aikatauluodotuksiin. Hän muistutti edellisten vuosikymmenien liikenne-ennusteista, joissa kerta toisen jälkeen ollaan ennustettu liikennemäärän olevan huipussaan – ja silti liikennemäärät kasvavat yhä. Hän myös nosti esiin teiden kunnon. ”Jos tällä hetkellä ei ole tahtoa, kykyä ja varaa pitää tieverkkoa edes kohtuullisessa kunnossa, kuinka meillä olisi varaa tulevaisuudessa pitää tieverkkoa automaattiajamisen edellyttämässä kunnossa?” Hyvin aiheellinen huoli.

Juhala kuvaa myös automaation eri tasoja lähtien nollatasosta, jossa automaatiota ei ole lainkaan edeten navigointiohjelmien kautta toisen tason osittaiseen automaatioon, johon liittyy hätäjarrutus ja älykäs liikenteen huomioiva nopeuden säätö. Kolmannella tasolla automaatio on ehdollista ja kuljettaja puuttuu tarvittaessa järjestelmän toimintaan. Neljäs taso mahdollistaa korkeaa automaatiota rajatussa ympäristössä ja tasolla viisi ollaan täyden automaation parissa, jolloin kulkuneuvossa ei tarvita edes rattia.

Automaatio rakennetaan yhteistyössä

Koska automaatio tieliikenteessä on hyvässä vauhdissa, tarvitaan tiivistä yhteistyötä viranomaisten, tutkimuslaitosten ja yritysten kesken. ”On hienoa, että TTS Työtehoseura on mukana tässä verkostossa hyödyntäen simulaation ja VR-tekniikan mahdollisuuksia koulutuksessa. Työtehoseura on yksi suurimpia raskaan liikenteen kuljettajien kouluttajista Suomessa. Panostamme myös jatkossa VR-tekniikan ja simulaatioiden hyödyntämiseen”, lupaa johtaja Aarno Lybeck.  

TTS Työtehoseura on mukana myös älyrekkojen kokeilussa yhdessä Postin ja VTT:n kanssa. Kokeilussa hyödynnetään erilaisia kameroita, sensoreita ja antureita. Tutkimuksen tavoitteena on tienpinnan liukkauden tunnistaminen, älylaitteiden ja kuljettajan vuorovaikutuksen havainnointi, laitteiden luotettavuuden varmistaminen sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien rakentaminen.

Tieliikenteen automaatio -päivä herätti kysymyksiä. Kysymyksiä oli enemmän kuin vastauksia. Vastaaminen onkin mahdotonta, kun kyse on tulevaisuudesta. Eteenpäin kurkkiessa on oikeastaan kaksi tapaa päätellä mahdollisia vastauksia. Voit katsoa menneisyyteen ja uskoa asioiden jatkuvan suurin piirtein samoin tai voit katsoa eteenpäin ja yksinkertaisesti arvata tulevan. Molemmat ovat tulevaisuuden tutkimuksen parissa todettu yhtä päteviksi. Silti on vaikea olla spekuloimatta, väheneekö liikenne automaation ja liikkumisen tehostumisen myötä. – Tuskin. Onko ihmisille tullut enemmän aikaa tehokkaamman ajankäytön ja sähköisten kalenterien lanseerauksen jälkeen? -Ei. Onko lukeminen vähentynyt tiedon siirryttyä painetuista kirjoista ja lehdistä verkkoon? – Ei.  Väheneekö autoilu ja liikkuminen automatisoidun autoilun myötä? Ei.  Nähtäväksi jää kuitenkin millaiseksi autot muuttuvat, kun autoilussa automatisoidussa autossa aikaa ajamiseen menee vain 5 prosenttia ja 95 prosenttia jää kaikkeen muuhun. Tuleeko autoista muunneltavia toimistoja ja toisaalta lyhyen rentoutumisen keitaita.

 

TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200 | Tietosuojalausunto