Neuvottelukunta

TTS:n Kalle Laineen vetämä rakennusalan neuvottelukunta suunnittelee koulutuksia, jotka palvelevat rakennusalan yhteistä etua. Järjestöjen, yritysten, ELY-keskusten ja oppilaitosten edustajat tapasivat Hämeenkylän kartanossa 30. marraskuuta 2016.

TTS:n rakentamisen yksikön johtaja Kalle Laine tahtoo, että TTS:n rakentamisen koulutukset tukevat yritysten menestystä ja että opiskelijat työllistyvät. TTS:n rakennusalan koulutuksia ja hankkeita viritetään vastaamaan yritysten tarpeisiin säännöllisesti kokoontuvassa rakennusalan neuvottelukunnassa, jossa yritysten, Rakennusteollisuus RT:n, Rakennusliiton, ELY-keskusten ja oppilaitosten edustajat kohtaavat.

”Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt avaavat rakennusalan näkymiä esimerkiksi jäsenkyselyiden, erilaisten suhdannebarometrien, työllisyyslukujen sekä työntekijöiden ikä- ja eläköitymistietojen avulla. Kattojärjestöillä on myös tärkeät yhteydet PK-yrityksiin, jotka ovat merkittäviä työllistäjiä Suomessa. Yritysedustajat tuovat keskusteluun tervettä realismia ja kehitysideoita suoraan työmailta. Heiltä saa tietoa myös yritysten konkreettisista lähitulevaisuuden tarpeista, jotka muuten voisivat jäädä piiloon”, Laine kuvaa.

Sertifikaattikoulutuksia tarpeeseen
Marraskuussa neuvottelukunta keskusteli mm. sertifikaattikoulutuksista. VTT:n sertifikaateista alusti VTT:n tuotepäällikkö Lina Markelin-Rantala.

"VTT myöntää sertifikaatteja esimerkiksi tuotteille, järjestelmille ja henkilöille. VTT:n sertifikaatti on tae siitä, että Suomen rakentamismääräyskokoelman vaatimukset täyttyvät. Rakennusalalla CE-merkintä kertoo vain sen, että tuotteen ominaisuudet on määritelty ja ilmoitettu direktiivien mukaisesti", Markelin-Rantala kertoo.

VTT:n myöntämistä henkilösertifikaateista suurin osa, lähes 5000, on märkätila-asentajan henkilösertifikaatteja. Märkätila-asentajan henkilösertifikaatti vastaa myös talonrakennusalan ammattitutkinnon osatutkintoa.

"Vuosituhannen vaihteessa suuret rakennusliikkeet huomasivat, että urakoiden katteet hupenivat vesivahinkojen korjauksiin. Aineet eivät sopineet toisiinsa, vaikka ohjeita saman tuoteperheen käytöstä jo oli. Asentajien osaamistakaan ei valvottu. Sertifikaattikoulutusten jälkeen reklamaatioiden määrä väheni ja rakentamisen laatu parani", Laine toteaa.

Rakennusteollisuuden asiantuntija Magnus Frisk ja Lemminkäisen työvoima- ja turvallisuuspäällikkö Eero Lahtinen olivat huolissaan siitä, syntyykö kaikista Suomessa vaadituista kortti- ja sertifikaattikoulutuksista ajateltua työturvallisuutta ja lisäarvoa yrityksille. Olisiko esimerkiksi korttikoulutuksia tarpeen yksinkertaistaa ja kehittää?

Rakennusteollisuuden työturvallisuusasiantuntija Juha Suvanto kertoi järjestönsä ePerehdytys-hankkeesta. Ideana on se, että työmaille yhteiset turvallisuusasiat voisi jatkossa opiskella verkossa. Näin työmaan perehdytyksessä voitaisiin keskittyä juuri kyseisen työkohteen tärkeimpien työturvallisuusriskien ehkäisyyn.

Kalle Laine kertoi, että tekeillä on pari uuttakin korttikoulutusta. Valmisteilla on korttikoulutus saumaustyötä tekeville. Kosteudenhallintakortin tarkoituksena taas olisi varmistaa, että rakennuksilla työskentelevät ymmärtävät perusasiat, joilla estetään kalliit ja kurjat kosteusvauriot.

”Saumaustyökorttikoulutuksen pitää olla riittävän vaativa, mieluiten kaksipäiväinen. Kortti on vaadittava kaikilta saumaustyötä tekeviltä, jotta saumauksissa käytetään oikeita aineita ja työmenetelmiä. Saumaajan täytyy myös tietää mitä tehdä, jos vanhoissa saumoissa on PCB:tä tai lyijyä”, sanoo Saumalaakso Oy:n perustaja ja saumausalan uranuurtaja Boris Panschin.

Opiskelijat töihin
Uudenmaan ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Kirsi Piispanen kertoi, että vuoden 2018 alusta tutkintoon johtavien koulutusten rahoitus siirtyy opetusministeriölle. Rahoitukset perustuvat entistä selkeämmin tuloksellisuuteen eli erityisesti siihen, kuinka hyvin opiskelijat työllistyvät.

”Jos hakijalla on vaikkapa elämänhallinnan ongelmia, työvoimakoulutus ei ole oikea paikka ratkoa niitä. Toisaalta kuitenkin myös pitkäaikaistyöttömillä pitää olla mahdollisuus päästä työvoimakoulutuksiin ja työllistyä. Se vaatii kouluttajalta laadukasta ja henkilökohtaista opetusta ja ohjausta”, Piispanen pohtii.

Neuvottelukunnassa pohdiskeltiin keinoja, kuinka rakennusalan työvoimapulaan voitaisiin saada helpotusta esimerkiksi muuntokouluttamalla eri alojen insinööreistä rakennustyömaiden työnjohtajia. Kalle Laine kertoi myös hankkeista, joilla voidaan osaltaan kehittää rakennusalaa ja lisätä alan vetovoimaa.

”Raksavirtaa-hankkeessa kehitämme korjausrakennustyömaan tuotannonohjausta ja logistiikkaa. Lisäksi tutkimme esimerkiksi uusia putkiremonttimenetelmiä. Myös parissa robottiprojektissa olemme mukana”, Laine valottaa.

Kuva: Kalle Laineen vetämä rakennusalan neuvottelukunta etsii Suomen rakennusalan kokonaisetua.

TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200 | Tietosuojalausunto