Resurssien hankkimisessa ja suoritteiden myynnissä liikuteltavien rahamäärien hallintaa, kirjaamista ja laskentaa kutsutaan yrityksen laskentatoimeksi tai taloushallinnoksi. Laskentatoimi voidaan jakaa vielä kahteen osaan: ulkoiseen ja sisäiseen laskentatoimeen.

Ulkoinen laskentatoimen kohderyhmänä ovat yrityksen ulkopuoliset sidosryhmät kuten verottaja ja velkojat ja se kohdistuu menneeseen toimintaan. Ulkoinen laskentatoimi osoittaa heille yrityksen taloudellisen tuloksen. Ulkoisen laskentatoimen järjestämistä ja sen tuottamia laskelmia säädellään tarkasti mm kirjanpitolaissa. Tiukat säädökset auttavat yrityksen ulkoisia sidosryhmiä saamaan riittävän kattavan ja vertailukelpoisen kuvan yrityksen tilanteesta. Ulkoinen laskentatoimi on pienyrityksissä usein ulkoistettu tilitoimiston tehtäväksi.

Sisäinen laskentatoimi, jota myös johdon laskentatoimeksi kutsutaan, on suuntautunut tulevaisuuteen ja palvelee erityisesti yrityksen johtoa. Sisäinen laskentatoimi tuottaa esimerkiksi kustannus- ja hinnoittelulaskelmia, budjetteja ja investointilaskelmia. Kaikkien näiden laskelmien tarkoituksena on auttaa yritysjohtoa tekemään yrityksen kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisia päätöksiä.

Sisäisen laskentatoimen tärkeä tietolähde on yrityksen ulkoinen laskentatoimi eli kirjanpito ja siitä johdettu tilinpäätös. Mitä tarkemmin yrityksen kirjanpidossa on eritelty kulut ja tuotot eri toiminnoille esimerkiksi kustannuspaikkojen avulla, sitä parempaa lähtötietoa se on sisäisen laskentatoimen laskelmille. Kirjanpitotiedon lisäksi yritysjohtoa palvelevat laskelmat tarvitsevat tietoa yrityksen resurssien käytöstä - käyttötunneista, käyttöasteista, tuottavuudesta jne. Näiden tuotantotietojen keräämiseksi yrityksellä on hyvä olla jonkinlainen seurantajärjestelmä, josta saatavia toteumatietoja voidaan yhdistää kirjanpitotietoon ja tehdä suunnittelulaskelmia.

Esimerkki/Seurantatiedon keräys