MISTÄ ENERGIATEHOKKUUS MUODOSTUU?

 

 energia

Rakennuksen energiatehokkuus on paljon muutakin, kuin vain sen käytön aikaisen energiankulutuksen minimointia. Mitä vähemmän energiaa rakennusten käyttö kuluttaa, sitä merkittävimmäksi nousevat elinkaaren muiden vaiheiden energiankulutukset.

 

Sijainti

Rakennuksen sijainnilla on kahtalainen merkitys energiatehokkuuteen. Ensinnä sijanti kaupungissa, haja-asutusalueella tai maaseudulla ohjaa käytettävissä olevia infrastruktuureja, kuten liikennettä, lämmitystä sekä vesi- ja viemärihuoltoa. Näihin sitoutuu merkittävästi energiaa. Usein rakennuksen sijainti tällä tasolla tulee kuitenkin suunnitteluvaiheessa ”annettuna”.

Toiseksi, rakennuksen sijoitus tontilla vaikuttaa sen energiankulutukseen. Jos talviaurinko pääsee lämmittämään sisätiloja, kuluu vähemmän lämpöä. Jos talo on alttiina tuulille, tarkoittaa se talvisaikaan kasvavaa energiankulutusta. Liialliselle lämpökuormalle altistuminen kesällä puolestaan lisää koneellisen jäähdytyksen tarvetta.

 

Arkkitehtuuri

Rakennuksen muodolla on yhteys energiankulutukseen. Mitä pienempi on rakennuksen vaipan pinta-alan ja tilavuuden suhde, sitä energiatehokkaampi rakennus on. Toisinsanoen, kuutiomainen talo on lähtökohdiltaan energiatehokkaampi kuin monta siipeä ja erkkeriä sisältäva talo. Eroja on tosin mahdollista paikata muilla ratkaisuilla. Myös ikkunapinta-alalla on merkitystä. Isot eteläikkunat saattavat tuoda sisään auringon energiaa talvella, mutta johtavat helposti ylikuumenemiseen kesällä, ellei ikkunan eteen suunnitella säleikköjä tai muita varjostavia ratkaisuja.

 

Rakentaminen

Eri rakennusmateriaalien tuotantoon sitoutuu hyvin erilaisia määriä energiaa. Nämä erot selviävät rakennustuotteiden ympäristöselosteista. Esimerkiksi julkisivussa puuverhoukseen sitoutunut energia on pieni verrattuna peltiverhoiltuun taloon. Siirryttäessä kohti passiivitaloja, rakennusmateriaaleihin sitoutunut energia alkaa näytellä erittäin merkittävää osaa.

Myös eri rakennustavoilla on vaikutuksensa energiankulutukseen. Talviaikaiset valutyöt edellyttävät usein lämmitystä ja kuluttavat runsaasti energiaa. Esivalmisteutut tilaelementit saattavat olla hyvinkin energiatehokkaita, sillä ne kootaan hallituissa olosuhteissa sisätiloissa.

 

Käyttö

Rakennuksen käyttöön sisältyvät sen lämmitys, jäähdytys, talotekniikka sekä kodinkoneet. Kaikilla näillä on erilainen vaikutus energiankulutukseen. Nykyisin energiatehokkuudella tarkoitetaan pääasiassa käytönaikaista energiankulutusta, mikä alkaa olla varsin harhaanjohtavaa. Silti lämmitysmuodon valinnalla ja optimoidusti käytetyllä talotekniikalla saavutetaan merkittäviä säästöjä energiankuluksessa.

 

Huolto

Eri rakenneratkaisut johtavat erilaisiin huoltoväleihin. Räystäätön talo joudutaan maalaamaan useammin kuin kunnon räystäillä varustettu. Jokainen huoltokerta lisää rakennuksen kokonaisenergiankäyttöä, sillä huoltoon sisältyy yleensä ajoja, sähkönkulutusta, korjaustamateriaaleja omine sivuenergiavirtoineen sekä käyttökatkoja talon normaaliin toimintaan. Suunnittelijan onkin mahdollista helpottaa tätä vaihetta valitsemalla ratkaisut, joilla huoltovälit ovat optimaaliset suhteessa rakentamisen ja rakennusmateriaaleihin sitoutuneeseen energiaan.

 

Kierrätys

Vaikka talon purkamista ei yleensä sen rakennushetkellä ajatella, tälläkin toimella on merkityksensä elinkaaren kokonaisenergiankulutuksen kannalta. Tavoitteeksi tulisi asettaa, että talon osat voidaan hyödyntää muissa rakennuksissa tai polttaa energiaksi. Jos talon osat joudutaan murskaamaan tai sulattamaan, sitoutuu kierrätysvaiheeseen paljon energiaa.