• toimiva ilmanvaihto pitää tuotantorakennuksen ilman hyvänä kaikkina vuoden aikoina
  • rakennus pysyy kuivana ja kaasupitoisuudet ovat alle sallittujen enimmäispitoisuuksien
  • hyvällä ilmanvaihdolla vaikutetaan karjan terveyteen, tuotostasoon ja käyttäytymiseen
  • tuotantorakennuksen ilmanvaihdon suunnittelu on erittäin vaativa tehtävä, jonka suunnittelussa kannattaa käyttää ilmanvaihdon asiantuntijaa
  • muista, että iv-laitteiden myyjä ei ole ainoa asiantuntija!
  • pyydä myyjältä kirjallinen takuu siitä, että vaaditut ilmamäärät toteutuvat tarjotuilla laitteilla.
  • kaikki ostotapahtumaan liittyvät vaatimukset ja lupaukset on hyvä kirjata ostosopimukseen.
  • ilmanvaihto- ja energiantarvelaskelma on hyvä perusta ilmanvaihtotarjousta pyydettäessä.

 Tuotantorakennuksen huoneilmalle asetettuja vaatimuksia

  • Hiilidioksidi, CO2 , 3000 ppm =(miljoonasosa) = (cm3 / m3)
  •  
    • - Navetan kaasuista hiilidioksidi ( CO2 ) on painavin navetan kaasuista
    • - Sisäilman kosteuspitoisuus yleensä alle 80 %.
    • - Jos CO2 pitoisuus < 3500 ppm, niin kosteuspitoisuus vielä alle 85 %.
- Raittiin ilman CO2 pitoisuus on ~350 ppm.
  • Ammoniakki, NH3 , 10 ppm, 25 ppm siipikarjarakennuksissa
    • - Ammoniakki ( NH3 ) on kevyt, voimakkaasti vesiliukoinen, hengityselimille haitallinen kaasu
    • - Ärsytys ja haittavaikutus alkavat 20 - 25 ppm:n (14 - 18 mg/m3) pitoisuudessa
  • - Ammoniakkipitoisuus on kohonnut yleensä niissä navetoissa, joissa ilmavirtaukset huuhtelevat voimakkaasti eläinten kulkuväyliä ja lantakouruja
  • Rikkivety, H2S , 0,5 ppm
    • - Hajukynnys: 0,008 ppm; mädän kananmunanhaju varoittaa hyvin terveysvaarasta, mutta hajuaisti turtuu altistumisen jatkuessa ja lamaantuu yli 100 ppm:n (150 mg/m3) pitoisuuksissa
- jos havaitaan, on syy selvitettävä välittömästi. Erittäin vaarallinen kaasu
  • Häkä, CO, 5 ppm
- Ei yleensä ongelmaa. Diesel ja kaasukäyttöiset laitteet
  • Orgaaninen pöly 10 mg / m3
- rehupöly, punkit, sienet, virukset, bakteerit

 

Ilmanvaihdon periaatteet

Koneellinen ilmanvaihto

Alipainejärjestelmä

  • Korvausilman tulo perustuu eläintilaan koneellisesti tai luonnollisesti muodostettuun lievään alipaineeseen, yleensä alle 30 PA
  • Talviaikana tulee huolehtia toiminnasta pois kytkettyjen poistohormien sulkemisesta käsi tai moottorikäyttöisillä sulkupelleillä. ( Käytössä on myös huomattava määrä ns. perhospeltejä, jotka sulkeutuvat poistopuhaltimen sammuttua. Likaantuessa epävarma toiminta.)
  • Alipainejärjestelmän oikeiden säätöjen mahdollistamiseksi on hyvä hankkia alipainemittari
  • Rakennuksen alaosa tulee olla tiivis eläintasolle syntyvien kylmien ilmavirtojen minimoimiseksi
  • Huomioitava myös sosiaalitilojen ilmanvaihdon oikea toiminta

Tasapainejärjestelmä

  • perustuu tarvittavan korvausilman hoitamista eläintilaan koneellisesti
  • painehäviöt poistopuhaltimille pienenevät
  • eläintilassa kuitenkin pidettävä lievä alipaine 2..3 PA
  • Liittyy usein tuloilman kanavointiin, jolloin tuloilmaa voidaan esilämmittää

Ylipainejärjestelmä

  • korvausilmaa tuodaan sisään siten, että syntyy lievä ylipaine
  • ongelmana kosteuden tiivistyminen ja rakenteiden kostuminen
  • ei suositella

Luonnollinen ilmanvaihto

  • Perustuu ulkoilman ja sisäilman tiheyden eroihin sekä tulo- ja poistoaukkojen korkeuseroihin
  • Ilman sisääntuloaukkoja vähintään 2 cm2 / korvausilmakuutio
  • Poistoilmahormien pinta-alan oltava pienempi tai korkeintaan yhtä suuri kuin sisääntuloaukkojen yhteenlaskettu pinta-ala

 

Ilmanvaihdossa esiintyviä ongelmia

Minimi-ilmanvaihto liian suuri

  • Ilman liiallinen kuivuus
  • Tarpeeton energian kulutus

Minimi-ilmanvaihto liian pieni

  • Hiilidioksidi taso nousee
  • Kosteuspitoisuus nousee
  • Kaikkien haitallisten aineiden pitoisuudet nousevat
  • Säästetään lämmityskustannuksissa

Laitteiden säädöt

  • ilmasuihkujen heittopituudet liian lyhyet / liian pitkät
  • ei sekoitu huoneilmaan / liian pieni tulonopeus
  • liian suuret ilmavirtaukset

Maksimi-ilmanvaihto liian pieni

  • sisä- ja ulkolämpötilan ero kasvaa
  • puhaltimet kuormittuvat liikaa, jos alipaine kasvaa

Melu

  • pitää olla alle 65db
  • väärät kiinnitykset
  • ei äänilukkoja

Ilmanvaihtolaitteet


Poistopuhaltimet

  • Karjarakennusten poistopuhaltimiksi valitaan pääasiassa aksiaalipuhaltimia, joiden painehäviöiden sieto on heikko, tavallisimmin 60 …150 PA
  • Huom ! Valitse aina samanlaisia puhaltimia samaan ilmatilaan
  • Puhaltimien kierroslukunopeudet ovat 900 r/min ja 1400 r/m
  • Pienemmän kierrosluvun omaavat puhaltimet kestävät painehäviöitä vähemmän, mutta ovat ääneltään hiljaisempia
  • Tavallisesti karjasuojiin sijoitettujen puhaltimien ottoteho on 200 – 1000 W
  • Keskipakopuhaltimet kestävät hyvin kuormitusta, mutta niiden energian kulutus on myös suuri
  • Puhaltimien sijainti poistohormissa vaikuttaa myös niiden toimintatehoon, kuten myös kaikki esteet, esim. säätöpellit, lämmön talteenotto jne.

  • Poistohormi
  • polyuretaanihormi, yleensä tehdasvalmisteinen
  • paikalla tehdyt, lämpöeristeenä esim. suulakepuristettu polystyreeni
  • poistohormissa painehäviöitä aiheuttavat:
  • pinnat
  • muoto: pyöreä, neliö, suorakaide
  • mutkat
  • puhaltimen verkko
  • säätöpellit
  • sadehattu
  • ääniloukko
  • ilmanohjauskartio - vähentää

Korvausilmanjakolaitteet

  • säädettävät korvausilmaluukut ( 1cm2 = 1 m3/h > ilman nopeus tällöin korvausilmaluukun suulla 2,78 m/s
  • heittopituus riippuu sisään tulevan ja huonelämpötilan erosta, sekä lämmityslähteiden sijainnista
  • alipaineeseen ja sisäilmansekoitukseen perustuvat jakolaitteet; esim Delavalin Venticit
  • koneelliseen sisäänpuhallukseen perustuvat laitteet; esim Karjatilatarvikkeen Fristamat, useat kanavaratkaisut
  • alipaineeseen perustuvat kangaskanavat
  • rakenteellinen ratkaisu ns. korvausilmakatto
  • Ns. itkupintaratkaisu
  • paikanpäällä toteutetut rakoratkaisut
  • korvausilmakanavissa ilmannopeus ei saa ylittää 5 m/s

Eläinsuojan lämmitys

  • vesikiertoiset lämmityspatterit ja putkistot
  • ilmalämmityspatterit ja ilmalämmityslaitteet (asuinkäyttöön tarkoitetut eivät kestä navettaolosuhteita)
  • vesikiertoiset vaativat yleensä jäätymissuojan
  • glykoolikiertoinen, vaatii nesteen kierrätykseen erikoispumpun ja muutenkin liitokset on tehtävä tiiviimmiksi
  • sähkövastuksella varustetut puhaltimet, huomioitava sähköturvallisuuden asettamat vaatimukset

 Putkipatterit

  • Vesikiertoiset lämmitysputkistot ovat edullisia hankintahinnaltaan ja sopivat helpon puhdistettavuuden vuoksi hyvin eläintilaan
  • lämmön luovutus 75 mm putkella noin 100 W/m

Kattolämmitys

  • Soveltuu hyvin esim. lypsyaseman lämmitykseen, vasikkakarsinoiden ja porsastilojen lämmitykseen
  • Käyttökohteena voi olla myös ne tilat joiden pintalämpötiloja halutaan nostaa kondenssikosteuden vähentämiseksi rakenteiden pinnoilla
  • Edullinen hankintakustannuksiltaan

Lattialämmitys on eläintiloissa hyvin kyseenalainen mm seuraavista syistä:

  • pintojen kuivaukseen kuluu paljon energiaa, lisää huonetilan kosteuspitoisuutta ja lisää ilmanvaihdon tarvetta
  • paras lattioiden kuivaustapa on tehdä niihin kunnolliset kaadot lattiakaivoille päin
  • säätyy hitaasti ulkolämpötilojen vaihtelujen mukaan
  • yli kolmenkymmenen asteen lämpötila, kosteus ja orgaaninen pöly muodostavat kasvualustan monille mikrokasvustoille
  • lämmitystapa ei ole hoitajan kannalta toimiva ratkaisu, eri asia kuin asuintiloissa ja huoltotiloissa

Eläinsuojien ilmanvaihtojärjestelmään kytketyt lämmön talteenottolaitteet.

  • Toimivat ratkaisut aiheuttavat painehäviöitä ilmanvaihtojärjestelmässä niin paljon, että taloudellisuus on usein kyseenalaista
  • Talvella kovilla pakkasilla eläinrakennuksen kosteuspitoisuus yleensä alhainen
  • Maidon jäähdytyslämmön hyödyntäminen

Ilmanvaihto- ja energialaskelma laitevalintojen perusta >>>