Vesihuolto

Veden laatuvaatimukset: Vesilaitosten, pienten vesiyhtymien, elintarvikealan yritysten, kaupallisten toimintojen ja yksittäisten itse vedenhankintansa hoitavien kotitalouksien käyttämän talousveden laadusta säädetään sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksilla 461/2000 ja 401/2001.

Ohjeita kaivon sijoittamisesta mm. seuraavissa julkaisuissa:
Maatilan vedenhankinta, Tieto tuottamaan 34, Maatalouskeskusten Liitto 1984
Kysymyksiä kaivoista, Ympäristöopas 86, Suomen ympäristökeskus 2001

Tuotantorakennuksen vesihuollon suunnittelussa tulee selvittää veden tarpeet eri käyttöpisteissä:

• eläinten juomavesi, esim. maitotiloilla 100 – 150 ltr / lypsylehmä
• lypsinlaitteiden pesuvesi, 500 – 1000 ltr / vrk
• muut käyttövedet vedet, 500 – 1000 ltr / vrk

Suunnittelussa otettava huomioon:

• oman kaivoveden laatu, puhdistamon tarve
• vesipumpun ja painesäiliön tarve, koot, tehot
• veden virtausnopeus juomakuppeihin, juomanipukkoihin
• juomaveden lämmitystarve
• juomavesialtaiden sijoitus ja puhdistettavuus
• kylmien rakennusten juomalaitteiden jäätymisen esto
• jaloittelutarhan vesihuolto
• eläintilassa riittävästi letkuliitäntä pisteitä
• jalkineiden pesupisteet likaisen ja puhtaan alueen rajalle
• kylmävesiputkien pinnoille tiivistyvä kosteus, putkien lämpöeristykset
• putkistojen suojaus eläinliikennealueella
• putkistojen maadoitus
• etäisyydet sähkölaitteisiin
• vedenlämmitys

Jätevedet, viemäröinti, käsittely

Eläinrakennuksen jätevedet sisältävät orgaanisia aineita, maitojäämiä, erilaisia pesu- ja desifiointiaineita.

Rakennuksen sisäiset viemäriputket (PVC) mitoitetaan viemäröitävän kohteen mukaan.
Lypsylaitteistosta ja tilasäiliön pesusta tuleva vesi on voimakkaasti emäksistä.
Lattiakaivojen sijaintiin on kiinnitettävä erikoista huomiota, kuten myös niiden suojaritilöiden materiaaliin.

Ympäristönsuojelulaissa (YSL) 86/2000 ja asetuksessa 542/2003 on annettu määräyksiä jätevesienkäsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla.

Sosiaalitilojen WC-vedet voidaan viemäröidä suoraan lietelantalaan, mutta ei koskaan rakennuksen sisällä oleviin lietelantakouruihin. Näiden ja muiden lantalaan johdettujen jätevesien määrä on lisättävä lantalan mitoitustilavuuteen. Tarvittava lisätilavuus vaihtelee
ollen noin 150 – 350 m3 vuodessa.

Eläinmäärän ollessa yli 30 lypsylehmää tai tila muutoin tarvitsee ympäristöluvan jätevesien käsittelyä koskevat vaatimukset esitetään ympäristölupapäätöksessä.

Muutoin kuin mitoituksen osalta saostussäiliöitä tai saostuskaivoa seuraavien imeytysojaston, maahanimeyttämön tai maasuodattamon rakentamisessa voidaan noudattaa asumisjätevesille tarkoitettujen vastaavien puhdistamojen suunnitteluohjeita.

Kirjallisuutta:
Pienet jäteveden puhdistamot, Vesi- ja ympäristöhallituksen julkaisu B:1, 1990
Asumisjätevesien käsittely haja-asutusalueilla, RT- kortti RT66-10587
Maapuhdistamo haja-asutusalueen jätevesille, Työtehoseuran maataloustiedote 9 / 1995
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen, Suomen ympäristökeskus 491,2001
Maitohuoneiden jätevesien käsittely, Ympäristöopas nro 91, Suomen ympäristökeskus, 2002
Maitotilan jätevedet, Valion alkutuotannon julkaisuja nro 2 /98, 1998