Tarveselvitys

Rakennushankkeen syntymisen taustalla on aina jokin tarve; tilaa tarvitaan lisää tai vähemmän taikka sitten tarvittava tila on erilaista kuin käytössä oleva. Tarve voi olla myös kiinteistön korjaamisesta tai kehittämisestä lähtevää. Tilantarve määräytyy tuotantotoiminnan mukaan, mutta lisäksi on otettava huomioon myös ylläpidon vaatima tila (tekniset tilat tms.). Tuotantotoiminnan ja ylläpidon tarpeet kohdistuvat myös muuhun kuin tarvittavan tilan laajuuteen. Lisäksi käyttäjät ja ympäristö asettavat tilalle erilaisia toiminnallisia vaatimuksia.

Toiminnallinen suunnittelu ohjaa toimivaan rakennukseen

Tuotantotoiminnan vaatimuksia kartoitettaessa maatilan prosessit otetaan tarkastelun kohteeksi. Prosessit kannattaa jakaa edelleen toimintoihin, jotta konkreettisiin tuotannon asettamiin vaatimuksiin päästään kiinni. Vastaavasti käyttäjien vaatimuksiin päästään kiinni lähtemällä käyttäjien tarpeista ja tavoitteista, etenemällä toimintoihin (aktiviteetteihin) ja edelleen toimintatapoihin. Käyttäjiä kartoitettaessa kannattaa valita laaja näkökulma: käyttäjiä ovat ihmisten lisäksi eläimet, aineet ja esineet (mukaan lukien koneet ja laitteet).

Edellä esitetyt tuotantotoiminta, käyttäjät ja ympäristö asettavat suunniteltavalle rakennukselle toiminnallisia vaatimuksia, jotka kohdistuvat

• kantavuuteen
• paloturvallisuuteen
• tiiviyteen
• lämpöön
• kosteuteen
• ilmaan
• ääneen
• valoon
• käyttöturvallisuuteen
• hygieniaan
• kestävyyteen
• käyttökelpoisuuteen
• esteettisyyteen
• rakennettavuuteen ja
• taloudellisuuteen.

Esimerkki:
’Käyttökelpoisuuteen’ kohdistuvat vaatimukset liittyvät huonetilan tai rakennuksen fyysisiin ominaisuuksiin, jotka tekevät siitä käyttökelpoisen tarkoitukseensa. Käyttökelpoisuus voidaan edelleen jakaa muotoon ja kokoon, muunneltavuuteen, sijaintiin, kalustettavuuteen ja toiminnalliseen yhteensopivuuteen kone- ja työketjujen kanssa. Koska tuotantorakennus ei ole suljettu kokonaisuus, tarkastelun on ulotuttava myös rakennuksen ulkopuolelle: piha-alueeseen, toisiin rakennuksiin sekä työ- ja koneketjujen kautta pellolla tai metsässä tehtäviin töihin.

Tarkastellaan seuraavaksi ’käyttökelpoisuuden’ osatekijää ’sijainti’. Tilasuunnittelun apuvälineinä vaatimusten kartoittamisessa voidaan käyttää esimerkiksi materiaalinkulkukaaviota ja/tai yhteyskaaviota ja tämän pohjalta laadittavaa riippuvuuskaaviota. Materiaalinkulkukaavio sopii erityisesti huonetilojen keskinäisen sijainnin suunnitteluun silloin, kun erilaiset materiaalivirrat muodostavat tuotantoprosessin rungon. Kuvaustekniikassa tilasta tai työnvaiheesta toiseen siirrettävän materiaalimäärän suuruus ilmaistaan viivojen määrällä tai nuolen leveytenä. Yhteyskaaviossa taas kuvataan jokaisen tilan/työnvaiheen välisen yhteystarpeen tärkeys matriisitaulukon avulla sekä yhteystarpeen aiheuttava tekijä. Kaavion avulla voidaan kuvata myös vältettävät ja kielletyt yhteydet. Yhteyskaavion perusteella voidaan piirtää riippuvuuskaavio, jossa yhteystarpeen voimakkuus kuvataan - kuten materiaalimäärä materiaalinkulkukaaviossa – viivojen lukumäärällä. Riippuvuuskaavion avulla huonetilojen keskinäinen sijainti voidaan sitten luonnostella toimintojen pohjalta.

(Lähde: Kaustell, K. 1993. Maatalouden tuotantotiloille asetettavien toiminnallisten vaatimusten johtaminen. Helsingin yliopisto, maa- ja kotitalousteknologian laitos, maatalousteknologian julkaisuja 13.)

Vaatimusten käsittely tuottaa erilaisia tilaratkaisuja, rakenneratkaisuja, materiaaliratkaisuja ja vaihtoehtoja teknisistä järjestelmistä.

Tarveselvityksestä edetään seuraavaksi hankeselvitykseen, jossa arvioidaan erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Tarveselvityksestä voidaan edetä myös suoraan hankesuunnitelmaan, jos vaihtoehtoja ei ole tarpeen selvittää, tai rakennussuunnitteluun, jos tiedot ovat riittävän tarkat.