Rakennuttamisen riskit

Rakennushankkeessa joudutaan tekemään lukuisia päätöksiä ilman, että kaikkia päätöksistä aiheutuvia seurauksia tiedetään. Riskillä tarkoitetaan yleisesti tappion tai epäonnistumisen uhkaa. Määrällisesti riskillä kuvataan useimmiten tapahtuman todennäköisyyden ja seurausten yhteisvaikutusta. Rakennusten pitkän käyttöiän takia investointipäätökseen liittyvät riskit ovat huomattavasti suuremmat kuin esimerkiksi vuotuisten tuotantopäätösten riskit.

Rakentamisen riskit vaikuttavat ensisijaisesti rakentamisen talouteen ja rakennuksen toimivuuteen. Osa riskeistä vaikuttaa lähinnä työntekijän tai tuotantoeläimen hyvinvointiin ja terveyteen, mikä taas pitkällä aikavälillä vaikuttaa tilan toiminnan talouteen.

Rakennuttamiseen liittyvät riskit kohdistuvat rakennushankkeen eri vaiheisiin. Suunnitteluvaiheessa riskipaikkoja ovat mm. investoinnin kustannusten sekä investoinnista saatavien hyötyjen virhearvioinnit. Tilan maksuvalmiuden suunnittelussa on otettava huomioon, ettei investointiavustusta saada kerralla, vaan sitä maksetaan työn edistymisen mukaisesti.

Korvauksen saanti rakennusaikana syntyneestä vahingosta on monesti vaikeaa, sillä maatalouden rakentamisessa suuri osa toimeksiannoista ja materiaaliostoista tehdään ilman kirjallisia sopimuksia tai laaditut sopimukset ovat sanktioiden osalta puutteellisia. Asiaa vaikeuttaa lisäksi se, että viljelijä ei tuotantorakennuksen rakennuttajana ole kuluttajansuojalain alainen kuluttaja vaan ammatinharjoittaja.

Rakennustyypin, työmenetelmien ja teknologian valinnoissa piilee aina riski. Riski voi aiheutua uudesta rakennustyypistä, jonka toimivuudesta ei vielä ole saatu riittävää varmuutta. Esimerkiksi 90-luvulla muotiin tulleiden purupohjasikaloiden toimivuus osoittautuivat myöhemmin kyseenalaiseksi. Vaikka nykyaikaiset kotieläinrakennukset eivät ulkokuoriltaan juuri poikkea tavallisista teollisuushalleista, teollisuusrakentamisessa käytetyt rakennustyylit ja -tavat eivät aina sovi maatalousrakentamiseen. Esimerkiksi kotieläinrakennusten sisäilmasto poikkeaa merkittävästi muiden rakennusten sisäilmastosta eikä kaikkien rakennustapojen kopiointi maatalouteen ole siksi järkevää.

Riskeiltä suojautuminen

Riskienhallinnalla tarkoitetaan yrityksen toiminnan turvaamista pitkällä aikavälillä. Vaikka riskin olemassaoloa ei voida täysin poistaa, siltä voidaan ainakin osittain suojautua. Kaikilta riskeiltä kokonaan suojautuminen ei ole kannattavaa, sillä kattava riskienhallinta on käytännössä mahdotonta ja joidenkin riskien poistaminen kohtuuttoman kallista riskien todennäköisyyteen ja seurausten vakavuuteen nähden. Toisaalta riskiin liittyy myös voiton mahdollisuus. Tuotannolle asetetut tavoitteet ja viljelijän henkilökohtaiset ominaisuudet ohjaavat riskienhallintaa.

Viljelijä voi suojautua vahinkoriskeiltä vakuuttamalla itsensä, perheensä, omaisuuttaan ja työntekijöitä niitä mahdollisesti uhkaavilta vahingoilta. Käytännössä vakuutuksen ottaja siirtää taloudellisen vahinkoriskin vakuutusyhtiölle. Taloudelliselta riskiltä voidaan suojautua huolehtimalla tilan toiminnan vakavaraisuudesta pitkällä aikavälillä. Taloudellisesti vankalla pohjalla oleva tila kestää parhaiten sitä uhkaavat vahingot. Toiminnan suunnitelmallisuus, tiedon hankinta ja yrittäjän tieto-taito pienentävät tilan toimintaan kohdistuvia riskejä.

Rakennushankkeissa riskejä voidaan torjua kirjaamalla kriittiset ja helposti ongelmia aiheuttavat kohdat ja työvaiheet sekä etsimällä niihin ratkaisuja yhdessä rakennushankkeen eri osapuolten kanssa. Sopimalla etukäteen toimintatavoista vähennetään odottamattomissa tilanteissa rakentamiseen liittyviä riskejä merkittävästi. Merkittävää riskienhallintaa on sopimustekniikan tunteminen ja käyttö.

Esimerkkejä rakennushankkeen riskeistä