Rakentamisturvallisuus

Rakennustyöt ovat maatalouden vaarallisimpia töitä. Panostamalla rakennustöiden turvallisuuteen laajakatseisesti ja määrätietoisesti parannetaan koko rakennushankkeen toimintaedellytyksiä. Turvallisuustyön laiminlyönti sitä vastoin voi vaarantaa koko maatilan tuotannollisen ja taloudellisen tuloksen.

Tapaturmien taustalla aina useita tekijöitä

Yleisimmät maatalouden rakennustyötapaturmien aiheuttajat ovat puutteet työympäristössä ja käsityövälineissä. Työympäristö ja työkalut ovat kuitenkin harvoin ainoa syy tapaturman sattumiseen. On muun muassa huomattu, että kiire lisää onnettomuuksia; samoin kun työt viivästyvät ja väsymys painaa, tapaturmariski kasvaa. Tapaturman syntyyn vaikuttaa siis aina useita tekijöitä. Tapaturmien taustalla olevat ns. tapaturmatekijät voidaan ryhmitellä kolmeen päätyyppiin: teknisiin ja fyysisiin tekijöihin, henkilöiden toimintaan ja organisaatiotekijöihin. Teknisiä ja fyysisiä tapaturmatekijöitä ovat koneisiin, laitteisiin, fyysiseen työympäristöön, materiaaleihin ja tuotteisiin liittyvät tekijät. Vastaavasti organisaatiotekijöitä ovat mm. toimintatapoihin, ohjeisiin, työnsuunnitteluun, työnjohtamiseen, valvontaan, tiedottamiseen ja yhteistyöhön kuuluvat tekijät. Organisaatiotekijät ovat usein syy- ja seurausketjujen alkupäässä; ehdyt päätökset ja johtaminen muovaavat asenteita ja kirjoittamattomia sääntöjäkin ja edelleen toimintatapoja. Nämä voivat puolestaan vaikuttaa työpisteissä tapaturman syntyä edistävinä tekijöinä (esim. puutteelliset työvälineet) ja toisaalta ei-turvallisina tekoina (henkilöiden toimintana). Niinpä merkittävimpiä tuloksia tapaturmien torjunnassa saavutetaan todennäköisesti vaikuttamalla organisaatiotekijöihin.

Tapaturmien torjunta edellyttää laaja-alaista toimintaa

Parhaan tuloksen työtapaturmien torjunnassa antaa laaja-alainen lähestymistapa, jossa kehitetään samaan aikaan työvälineitä ja muuta teknistä ympäristöä, organisaation toimivuutta, työmenetelmiä ja ihmisten työtapoja. Erityisesti rakennushankkeissa kokonaisvaltaisen ja jatkuvan turvallisuuden hallinnan merkitys on suuri, sillä työympäristö muuttuu kaiken aikaa työn edetessä ja osin sään vaikutuksesta. Lisäksi samalla työmaalla työskentelee useita ihmisiä, tehtävät vaihtelevat ja työ on usein fyysisesti raskasta. Rakennustyömaalla turvallisuuden hallinta ja hyvä järjestys edistävät työturvallisuuden lisäksi myös viihtyisyyttä, helpottavat aikataulussa pysymistä ja parantavat työn laatua.

Turvallisuuden hallinta perustuu aina johtamisessa ja toiminnan suunnittelussa tehtyihin ratkaisuihin. Työturvallisuus pitäisi sisällyttää toiminnan tavoitteisiin, ja sitä pitäisi johtaa kuten muutakin toimintaa. Tähän kuuluu myös turvallisuustoiminnan arviointia ja mittaamista, jatkuvaa parantamista ja palautteenantoa. Arviointiin ja seurantaan voidaan käyttää apuna esimerkiksi rakennustyömaan turvallisuuden havainnointiin kehitettyä TR-mittaria (http://www.ttl.fi/search/MsmGo.exe?grab_id
=302&page_id=9703424&query=TRmittari&hiword=
TRMITTARIA+TRMITTARILLA+TRMITTARIN+TRMITTARISSA+TRmittari+).

Teknisiä turvallisuuden edellytyksiä ovat kunnossa olevat koneet ja työvälineet, ajo- ja kulkuväylät, telineet, kulkusillat ja tikkaat, putoamissuojaukset ja varoalueet, suojaimet, sähkö ja valaistus sekä järjestys, varastointi ja jätehuolto. Edellä mainittujen teknisten tekijöiden säilymistä kunnossa on myös jatkuvasti seurattava. Havaittuihin epäkohtiin on välittömästi puututtava. Myös mahdollisuus erilaisten työtä helpottavien apuvälineiden käyttöön on punnittava.

Rakennustyömaalla kaikkien työntekijöiden – ei vain työnjohtajan – tiedot ja taidot erityisesti oikeista ja turvallisista työtavoista on oltava kunnossa. Turvallisiin työtaitoihin kuuluu myös yhteistyötaito. Kaikille yhteisistä pelisäännöistä on hyvä sopia jo työmaan alussa. Taitojen ja tietojen on lisäksi muututtava käytännön työtavoiksi, joita myös käytetään – arvojen ja asenteiden on oltava kohdallaan.

Turvallinen työympäristö luodaan yhteistyöllä

Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on työpaikalla velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta. Mikäli koko rakennushankkeen toteutus ulkoistetaan tilan ulkopuolelle, työmaan työsuojelusta vastaa tavallisesti pääurakoitsijaa edustava, vastaava työnjohtaja. Pääurakoitsija vastaa turvallisuuden ja terveyden kannalta tarpeellisesta työmaan yleisjohdosta, eri osapuolten välisen yhteistoiminnan järjestämisestä, toimintojen koordinoinnista sekä työmaan yleisestä järjestyksestä ja siisteydestä. Tämän lisäksi kukin työnantaja (aliurakoitsija) vastaa ensisijaisesti omien työntekijöidensä turvallisuudesta. Mikäli varsinaista pääurakoitsijaa ei ole ja hanke on jaettu osaurakoihin, rakennuttaja on velvollinen hankkimaan työmaalle pätevän vastaavan mestarin, joka vastaa työsuojelusta. Käytännön työsuojelu on hajautettu aina yksittäisille työntekijöille asti: kukin työntekijä vastaa omalta osaltaan työpaikan turvallisuudesta.