|
Muut sopimukset
Rasitesopimus
Tonttia tai rakennuspaikkana olevaa kiinteistöä
varten voidaan perustaa toista kiinteistöä rasittava
pysyvä oikeus rakennuksen tai rakennelman käyttämiseen
tai niihin verrattavaan toimenpiteeseen. Rasitteen perustaminen
edellyttää, että asianosaiset sopivat siitä
kirjallisesti ja laativat rasitesopimuksen.
Rakennusrasite saadaan perustaa, jos sillä
edistetään tarkoituksenmukaista rakentamista
tai kiinteistön käyttöä tai rasite
on tarpeellinen rasiteoikeuden haltijalle eikä siitä
aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle kiinteistölle.
Rasitesopimus kannattaa laatia niin selkeäksi, että
myös tulevat sukupolvet ja omistajat varmasti tietävät,
mitä sopimuksessa on sovittu. Samoin on syytä
sopia, miten rasitteen voi purkaa. Rasite voidaan sopia
myös määräaikaiseksi, joka on voimassa
määrättyyn päivään tai tapahtumaan
saakka.
Rakennusrasitteen perustamisesta, muuttamisesta
ja poistamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen.
Kunnasta saa myös lisätietoa siitä, minkälainen
rasitesopimus mistäkin asiasta pitää tehdä.
Rasitetyypeistä ja rasitteen rekisteröinnistä
säädetään maankäyttö- ja
rakennuslain asetuksen (895/1999) luvussa 13.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1363&lan=fi
sivun alkuun >>
Varastointisopimus
Työmaa on pidettävä hyvässä
ja siistissä järjestyksessä. Työmaalla
rakennusmateriaalit on säilytettävä suojattuina
valmistajan ohjeiden edellyttämällä tavalla
materiaalin pilaantumisen, kolhiutumisen ym. vaurioitumisen
estämiseksi. Useinkaan rakennettavalla tontilla ei
ole valmiina riittävän suuria varastotiloja
työmaalle tuleville materiaaleille. Työmaa-aikaisten
tilapäisrakennelmien pystytys on kallista ja runsaasti
tilaa vaativaa. Joissain tapauksissa voi olla tarkoituksenmukaista
lainata naapurikiinteistöltä tarvittavat varastointitilat.
Tällöin on syytä tehdä naapurin kanssa
sopimus, josta ilmenee ainakin varastointitilan tarve,
varastoinnin ajankohta ja kesto, sekä varastoitavan
materiaalin laatu. Varastointisopimus voi koskea varastorakennusten
lisäksi myös pelkästään naapurin
maa-aluetta, mikäli omalla tontilla ei ole sopivaa
varastointipaikkaa rakennusmateriaaleille. Varastoinnin
liikenne- ja muita häiriöitä tai kohtuutonta
muuta haittaa naapurikiinteistölle on pyrittävä
minimoiman.
sivun alkuun >>
Sähkönkäyttösopimus
Rakennustyömaalle on mahdollista vuokrata
valmis työmaakeskus tai hankkia erillinen keskus
työmaasähköä varten. Sähköyhtiöt
vuokraavat työmaakeskuksia asennuksineen omalla jakelualueellaan
tilapäiseen sähkönkäytön tarpeeseen.
Liittymissopimus tulee olla voimassa ennen
vuokrausta. Tästä voi kysellä lisää
sähköyhtiöiden asiakaspalvelusta. Verkkoyhtiön
työmaakeskuksen tilaaminen on tehtävä noin
viikkoa ennen sähkönkäytön aloittamista.
Työmaasähkö kannattaa avata vasta rakentamisen
alettua turhien perusmaksujen välttämiseksi.
Sähköyhtiöt vuokraavat myös tilapäismuuntamoita,
joista veloitetaan asennus- ja purkukustannukset tarvikkeineen
sekä kuukausikohtaiset muuntaja – ja muuntamorakennusvuokrat.
Työmaakeskuksen hinta muodostuu keskuksen
asennus- ja purkukustannuksista tarvikkeineen sekä
päivävuokrasta. Pienissä rakennuskohteissa
suositellaan heti alusta alkaen lopullisen sähköliittymän
ja pääkeskuksen hankkimista joko sähköurakoitsijalta
tai sähköyhtiöltä. Tätä
keskusta voidaan käyttää myös työmaa-aikaisena
sähkönä. Väliaikaisen työmaasähkön
kilowatin hinta on yleensä suurempi kuin lopullisen
sähköpääkeskuksen. Väliaikaisessa
sähköpääkeskuksessa tulee olla yksi-
ja kolmivaiheisia pistorasioita. Lopullisessa keskuksessa
kyseiset rasiat ovat mukana.
Rakennuksen läheisyyteen asennettavan
sähköpääkeskuksen etuna on ettei tarvitse
rakentaa rakennuksen ulkoseinään erillistä
kaappia. Mikäli rakennuttaja käyttää
omaa työmaakeskusta, hänen on käännyttävä
sähköurakoitsijan puoleen, joka tilaa verkkoyhtiöltä
keskuksen kytkennän. Verkkoyhtiö osoittaa jakeluverkostaan
pisteen, mihin työmaakeskus on kytkettävissä.
Rakennuttajan tulee varata verkkoyhtiön ohjeen mukainen
kiinnityspaikka keskukselle, mikäli keskusta ei asenneta
pylvääseen.
Asiakas voi tilata liittymisjohdon sähköyhtiöstä
tai sähköurakoitsijalta. Liittymisjohto on tontin
rajalla tai kiinteistön läheisyydessä olevan
pylvään tai kaapelijakokaapin ja pääkeskuksen
välinen kaapeli jonka kustannus ei yleensä sisälly
liittymismaksuun. Kaapelinmitoitus tehdään sähköyhtiön
ohjeiden mukaisesti ja sen kaivaminen ja peittäminen
kuuluvat rakentajalle. Kaapeli upotetaan noin 0,7 metrin
syvyyteen. Myös tele- ja antennikaapeli kannattaa
laittaa samaan ojaan liittymisjohdon kanssa. Ennen kaivutyön
aloittamista rakentajan on syytä varmistaa sähkö-
ja puhelinyhtiöltä, ettei tontilla ole aiemmin
asennettuja kaapeleita.
sivun alkuun >>
Tieliittymäsopimus
Jokaiselle kiinteistölle on voitava järjestää
kulkuyhteys. Käytännössä kulkuyhteys
tarkoittaa pääsyä yleiselle tielle joko
toisen yksityisen tien kautta tai rakentamalla uusi liittymä.
Yhteyden järjestäminen on edellytyksenä
myös rakennusluvan saamiselle.
Tiesuunnitelmassa voidaan tien liikenneturvallisuuden
ja välityskyvyn edistämiseksi antaa määräyksiä
tai kieltoja yksityisten teiden liittämisestä
yleiseen tiehen tai sen osaan ja sille johtavien liittymien
käyttämisestä.
Yksityisen tien liittämiseen sellaiseen
yleiseen tiehen, jolle ei ole liittymäkieltoa, tarvitaan
tiepiirin lupa. Lupa, johon voidaan liittää
tarpeellisia ehtoja, on myönnettävä, jos
liittymä on tarpeen kiinteistön käyttämiseksi
ja liittymä sekä sen sijainti on sellainen,
ettei liikenneturvallisuus sen takia vaarannu. Yksinomaan
maa- tai metsätalousajoon käytettävän
liittymän saa tiepiirin ohjeiden mukaisesti tehdä,
jollei siitä aiheudu huomattavaa vaaraa liikenneturvallisuudelle.
Asemakaava-alueilla sallitaan vain kaavaan merkityt liittymät.
Muu liittymä voidaan poikkeuksellisesti sallia, mikäli
myös kunta sen hyväksyy.
Liittymäkiellon alaiseen tiehen (yleensä
päätiet) liittymäluvan saaminen edellyttää
erityisperusteita. Jos muuttuneet olosuhteet tai muu erityinen
syy antaa siihen aihetta, tiepiiri voi sallia yksityisen
tien liittämisen kiellon alaiseen tiehen tai kielletyn
liittymän käyttämisen. Edellytyksenä
on, että kiinteistön tarkoituksenmukainen käyttö
sitä vaatii eikä liittymästä aiheudu
vaaraa liikenneturvallisuudelle tai vaara harkitaan vähäiseksi.
Liittymälupa yksityisen tien liittämiseksi
yleiseen tiehen haetaan tiepiiriltä. Hakemuslomakkeita
ja liittymäluvan hakemista koskevia neuvoja saa kaikista
Tiehallinnon toimipisteistä sekä yleensä
myös kunnista. Liittymälupahakemuksen voi jättää
tai lähettää postitse tai sähköpostitse
mihin tahansa Tiehallinnon toimipaikkaan.
Hakemuksesta tulee ilmetä ainakin seuraavat
tiedot:
- Hakijan yhteystiedot
- Liittymän paikka; liittymän paikka
merkitään myös maastoon
- Liittymän käyttötarkoitus
Hakemukseen liitetään myös
liittymäpiirustus tai muu liittymää koskeva
asiakirja, jos sellaisesta on tiepiirin kanssa sovittu
tai jos hakija itse katsoo sen tarpeelliseksi.
Liittymälupahakemuksen käsittelyssä
selvitetään, voidaanko liittymälupa myöntää
hakijan esittämällä tavalla vai onko kulkuyhteyden
järjestämiseksi löydettävä toinen
ratkaisu.
Liittymäluvan saamiseen vaikuttavat mm. seuraavat
asiat:
- onko tien liittymäjärjestelyistä
olemassa vahvistettu suunnitelma
- onko uusien liittymien rakentaminen yleiseen
tiehen kielletty
- voidaanko yhteys järjestää
turvallisemmin olemassa olevan liittymän kautta
- onko alueelle tulossa muuta rakentamista
- onko alueella asemakaava tai onko sellaisen
laatiminen vireillä
- mikä on yleisen tien liikenteellinen
merkitys
- millaiset ovat liittymäpaikan olosuhteet
- ovatko näkymät riittävät,
onko liittymä riittävän hyvin havaittavissa
sekä yleisen tien että yksityisen tien suunnasta
ja toimiiko liittymä kaikissa keliolosuhteissa
- kuinka paljon ja millaista liikennettä
liittymään tulee
- etäisyydet olemassa oleviin liittymiin
Liittymän paikka tutkitaan myös
maastossa ja tarpeen mukaan pyydetään lisätietoja
luvan hakijalta.
Tiepiiriltä saatava liittymälupapäätös
oikeuttaa rakentamaan liittymän tai sen osan yleisen
tien tiealueelle. Luvan saaja vastaa liittymän ja
sen jatkeena olevan yksityisen tien rakentamisoikeudesta
yleisen tien tiealueen ulkopuolella. Suunniteltaessa kiinteistön
tai määräalan ostamista, liittymäluvan
saanti ennen kaupan päättämistä on
syytä varmistaa tiepiiriltä saatavalla lausunnolla.
Tiepiiri päättää liittymäluvan
myöntämisestä hakemuksessa olevien tietojen
ja itse tekemiensä selvitysten perusteella. Myönteiseen
päätökseen liitetään ohjeet liittymän
rakentamisesta ja kunnossapidosta. Lisäksi tiepiiri
voi liittää päätökseen tarpeelliseksi
katsomiaan lisätietoja, kuten liittymän käyttöä
koskevia ehtoja.
Liittymän rakentamiselle annetaan yleensä 1
- 2 vuoden määräaika. Päätöksessä
mainitaan käyttötarkoitus, johon liittymälupa
on myönnetty. Vähäliikenteiset liittymät
rakennetaan päätöksen mukana annettavien
ohjeiden mukaisesti. Ennen työn aloittamista rakentamisesta
on ilmoitettava luvassa mainitulle tiepiirin edustajalle.
Hän antaa tarvittaessa liittymän rakentamista
ja kunnossapitoa koskevia lisäohjeita ja neuvoja
sekä hyväksyy tehdyn työn lopputarkastuksessa.
Jos liittymän käyttötarkoitus muuttuu olennaisesti,
on haettava uusi liittymälupa.
Kielteisessä päätöksessä
kerrotaan päätöksen perustelut sekä
annetaan tiedot siitä, kuinka päätökseen
tyytymätön voi hakea siihen muutosta. Liittymäluvan
hakija voi valittaa liittymälupapäätöksestä
hallinto-oikeuteen. Lupapäätöksessä
kerrotaan määräaika valituksen tekemiselle
ja päätökseen liitetään valitusosoitus,
joka sisältää valituksenteko-ohjeet.
Kumpikin osapuoli voi valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä
korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Jos hallinto-oikeuden
tai KHO:n päätös kumoaa tiepiirin tekemän
päätöksen, otetaan lupahakemus tiepiirin
toimesta uudelleen käsittelyyn.
Lisätietoja:
www.tiehallinto.fi
sivun alkuun >>
|
