Ohjausta tapahtuu työntekemisen lomassa ja sen yhteydessä, kun ohjaaja näyttää ja kertoo ohjattavalle kuinka työtehtäviä tehdään. Näiden ohjaustuokioiden lisäksi tärkeitä ovat myös säännölliset kahdenkeskeiset ohjauskeskustelut ohjattavan kanssa. Niissä on tarkoituksena perusteellisemmin keskustella oppimiseen ja sen edistymiseen liittyvistä asioista, jotka ovat nousseet esiin työtä tehtäessä. Tarkoituksena ei ole vain arvioida käsilläoleva tilanne ja todeta se, vaan tavoitteena on auttaa ohjattavaa etenemään oppimistavoitteidensa suuntaan. Ohjauskeskusteluja varten työpaikkaohjaajan tulee varata riittävästi aikaa ja sopiva, rauhallinen tila.  Riittävän ajan varaaminen ohjauskeskustelulle viestii ohjattavalle, että hänen asiansa on tärkeä.

 


   OHJAUSKESKUSTELU
  • tavoitteena tukea ohjattavan oppimista
  • on suunniteltua toimintaa
  • on hyvä pitää säännöllisesti
  • ei ole satunnaista mielipiteiden vaihtamista
  • keskusteluajat kalenteriin
  • perustuu vastavuoroisuuteen
  • työpaikkaohjaaja on täysillä läsnä
  • on luottamuksellinen

 

Kuuntele:

 

 Yksittäisellä ohjauskeskustelulla on aina tavoite ja kumpikin osapuoli valmistautuu keskusteluun etukäteen. Koska ohjauskeskustelut ovat merkittävä keino tukea nuoren oppimista, on niiden säännöllisyys tärkeää. Ne muodostavat jatkumon sijoittuen koko oppimisprosessin ajalle. Keskusteluja voidaan käydä esim. kerran viikossa, kerran kahdessa viikossa tai työtehtäväkokonaisuuden jälkeen. Aikaa keskusteluun voi varata puolesta tunnista tuntiin käsiteltävistä asioista riippuen. Ohjauskeskustelujen säännöllisyyttä puoltaa myös se, että nuori ei välttämättä itse osaa tunnistaa ja ilmaista ohjaustarvettaan. Oppimisprosessin edetessä työpaikkaohjaaja tulee huomaamaan, paljonko ohjausta nuori tarvitsee.

 

Työpaikkaohjaaja saattaa joutua rohkaisemaan arkaa ja hiljaista nuorta vastavuoroisuuteen. Ohjaajan on hyvä painottaa, että nuoren omat ajatukset ja näkemykset ovat asioiden etenemisen kannalta hyvin tärkeitä. Kun nuori huomaa, että hänen sanomisiaan arvostetaan, rohkaistuu hän ilmaisemaan itseään.

Työpaikkaohjaajan keskittyminen ohjauskeskusteluun kertoo nuorelle, että hänestä ja hänen oppimisestaan välitetään. Tämä lisää nuoren sitoutumista ja halua pyrkiä hyviin tuloksiin.

 Ohjauskeskustelu valmisteluineen voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen:

1.    Valmistautuminen
Ohjauskeskusteluun valmistautumiseen kuuluu tavoitteiden ja käsiteltävien asioiden miettiminen etukäteen. Myös keskustelun puitteet on hyvä varmistaa: aika, paikka, keskustelurauha. Edellinen ohjauskeskustelu ja siinä sovitut asiat ja johtopäätökset kannattaa palauttaa mieleen.

2.    Aloitus ja jäsentäminen
Työpaikkaohjaaja avaa ohjauskeskustelun kertomalla käytettävissä olevan ajan sekä keskustelulle sovitut asiat ja tavoitteet. Rennon ja välittömän ilmapiirin luomiseksi on keskustelun alussa hyvä jutustella jonkin aikaa vapaamuotoisesti ja vähitellen siirtyä ohjattavan oppimiseen liittyviin asioihin.  Jos nuori ohjattava jännittää tilannetta, on tällainen jutustelu erityisen tärkeää.

3.    Keskusteluvaihe ja ohjauksen keinot
Keskustelun aikana työpaikkaohjaaja antaa mahdollisimman paljon aikaa ja tilaa ohjattavan puheelle ja ajatuksille. Ohjauksen eri keinoilla ohjaaja ruokkii keskustelua ja ylläpitää sitä tavoitteellisesti. Hän auttaa ohjattavaa tuomaan esiin omia näkökantoja ja edistää ohjattavan oppimista.  Nämä keinot ovat yleisiä vuorovaikutuksen keinoja.

4.    Päätös ja arviointi
Keskustelun päätteeksi työpaikkaohjaaja kokoaa yhteen keskustelun olennaisimmat asiat ja johtopäätökset sekä sovitut toimenpiteet. Työpaikkaohjaaja myös varmistaa, että ohjattava on ymmärtänyt tehdyt päätökset samalla tavalla kuin ohjaaja itse. Keskustelusta tehdyt muistiinpanot kannattaa säästää tulevia keskusteluja varten, sillä niiden avulla voidaan seurata ohjattavan oppimisen etenemistä. Näiden muistiinpanojen tekemisen voi antaa myös ohjattavalle.

Ohjauskeskustelun kulusta kummankin on hyvä antaa palautetta toinen toisilleen. Näin löydetään keinoja ohjauskeskustelujen kehittämistä silmälläpitäen. Työpaikkaohjaaja päättää keskustelun yhteisymmärryksessä. Jos aika loppuu kesken, varataan mahdollisimman pian uusi aika kesken jääneiden asioiden käsittelyyn.    

Työpaikkaohjaajan tehtävänä on seurata, että ohjauskeskusteluissa sovitut asiat tulevat myös tehtyä.