Rakentajana teet kauaskantoisia ratkaisuja
Talon suunnittelu alkaa toden teolla vasta sitten,
kun rakennuspaikka on valittu. Hyvin eristetty ja ilmanpitävä
talo on vedoton, lämmin ja miellyttävä. Melu ei
kantaudu sisään, kosteusongelmien vaara vähenee
ja rakennus kuluttaa vähän energiaa.
Rakennus kannattaa sijoittaa tontille mahdollisimman
aurinkoiselle paikalle tuulelta suojaan. Lämpövyöhykkeiden
ja luonnonvalon hyödyntäminen on mielekästä
viihtyisyydenkin vuoksi. Eniten lämpöä edellyttävät
huonetilat sijoitetaan talon keskelle. Etelään antavat
ikkunat päästävät valon ja lämmön
huoneisiin syksystä kevääseen ja pitkät räystäät
tai lehtipuut suojaavat liialliselta paahteelta.
Lämmitysjärjestelmän valinnassa kannattaa
ottaa huomioon sekä investointi että käyttökustannukset.
Vertailemalla eri mahdollisuuksia sekä asiantuntevalla suunnittelulla
ja toteutuksella kotiin saadaan lämpöä terveellisesti,
turvallisesti ja energiatehokkaasti. Myös ympärivuotiseen
käyttöön tarkoitetun vapaa-ajan asunnon lämmitysjärjestelmään
sekä lämmöneristävyyteen kannattaa kiinnittää
huomiota.
Ympäristövaikutusten kannalta paras ratkaisu
on rakentaa mahdollisimman vähän energiaa kuluttava
talo ja lämmittää sitä mahdollisuuksien mukaan
uusiutuvalla energialla, kuten puulla, aurinkoenergialla tai maalämmöllä.
Lämmitysjärjestelmän toiminnan kannalta
säätöjen huolellinen suunnittelu ja toteutus ovat
yhtä tärkeitä kuin itse järjestelmän
valinta. Asuintilojen, puolilämpimien tilojen ja märkätilojen
lämmitystä on tarvittaessa voitava ohjata erikseen.
Esimerkiksi pesuhuoneen lämmitystä tarvitaan kesälläkin,
vaikka muuten lämmitys voidaan sulkea.
Tehokas ilmanvaihto on hyvän talon tärkeä
ominaisuus. Ilmanvaihdon mukana voi kuitenkin karata harakoille
jopa kolmannes lämmitysenergiasta. Lämmön talteenotolla
varustettu ilmanvaihtojärjestelmä parantaa energiatehokkuutta.
Lisäenergiaa luonnollisesti uusiutuvista
Useimmat pientalot varustetaan varsinaisen lämmitysjärjestelmän
lisäksi energiakustannuksia vähentävällä
tukilämmitysjärjestelmällä. Käytännössä
kaikkiin pientaloihin tulee jonkinlainen tulisija ja vanhempiin
rakennuksiin sellainen voidaan yleensä jälkikäteen
lisätä. Parhaimmillaan sen käyttö kattaa 10–20
% lämmitysenergian tarpeesta.
Puun polttoa suositaan kotimaisuuden ja ilmastoystävällisyyden
vuoksi. Kuten kaikessa palamisessa, myös puun poltossa vapautuu
vesihöyryn ja hiilidioksidin lisäksi terveydelle haitallisia
pienhiukkasia. Oikea sytytys- ja polttotekniikka, puhdas ja kuiva
puu sekä huollettu tulisija vähentävät näiden
muodostumista. Puulämmitys on taitolaji, joka edellyttää
huolellisuutta turvallisuussyistäkin.
Käyttöveden lämmityksessä
voidaan hyödyntää aurinkoenergiaa. Aurinkolämpöjärjestelmän
keräin tuottaa energiaa maaliskuusta pitkälle syksyyn.
Tehokas aurinkolämpöjärjestelmä tuottaa lämpöä
myös vesikiertoiseen lattialämmitykseen.
Ilmalämpöpumppu käyttää
hyväkseen ulkoilman sisältämää energiaa.
Paras lämmityshyöty siitä saadaan silloin, kun
ulkoilman lämpötila on -10 °C…+10 °C.
Kovilla pakkasilla laitetta ei kannata käyttää.
Oikein mitoitettuna ilmalämpöpumppu voi säästää
lämmitysenergiasta jopa 40 %. Laite voidaan asentaa myös
vanhoihin taloihin.
|
