T&K-ohjelma

TAUSTA

Metsä- ja puualan pienyritykset Suomessa

Pienet ja keskisuuret metsä- ja puualan yritykset ovat merkittävässä asemassa maaseudun työllistäjinä ja aluetalouksien toimijoina. Suomen vajaat 8 000 metsä- ja puualan pienyritystä työllistävät noin 35 000 henkilötyövuotta ja edustavat noin 4,8 mrd. € liikevaihtoa. Yritysten perustietoja on kuvattu toimialoittain taulukossa 1. Suomalaisista yrityksistä noin 90 % on pieniä, alle neljä henkeä työllistäviä, joten pienyritysten merkitys on myös metsä- ja puualalla suuri.

Metsäalan pienyrityksiksi luetaan yleensä puunkorjuu- ja -kuljetusyrittäjät, metsäpalveluyritykset, lämpö- ja polttopuuyrittäjät sekä taimitarhat. Vastaavasti puualan pienyrityksiä ovat sahat, puutalojen ja huonekalujen valmistajat sekä muut puusepät. Tässä tutkimus- ja kehittämisohjelmassa toimenpiteet kohdistetaan yrityksiin, joissa on alle 50 työntekijää ja joiden liikevaihto on alle seitsemän miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on korkeintaan viisi miljoonaa euroa. Tämä on yhtenevä Tilastokeskuksen käyttämän pienyrityksen määritelmän kanssa.

Taulukko 1. Metsä- ja puualan pienyritykset (henkilötyövuosia alle 50) toimialoittain. Henkilötyövuodet sisältävät myös yrittäjän työpanoksen. Huonekalujen valmistuksessa liikevaihdon sijalla on tuotannon bruttoarvo.

Metsäsektorin pienyritysten kehittämiseen on Suomessa panostettu voimakkaasti. Etenkin EU-jäsenyyden myötä on toteutettu satoja hankkeita ja lukuisia T&K -ohjelmia, joiden tavoitteena on ollut mm. uusien yritysten synnyttäminen alalle, kansainvälistyminen, verkottuminen, yritysten kasvu, uusinvestoinnit, innovaatiot ja tuotekehitys. Käytäntö on usein osoittanut, että pienyritysten kehittämisessä olemassa olevien yritysten tukeminen on kannattavampaa kuin uusien yritysten perustaminen. Tukitoimet eivät myöskään ole kaikilta osin kyenneet reagoimaan yritysten toimintaympäristön muutoksiin, jotka muokkaavat toimialojen rakenteita ja pakottavat yritykset sopeutumaan.

Metsä- ja puualan toimintaympäristöön vaikuttavat monet ns. yleiset tekijät, jotka heijastuvat jossain määrin kaikkien toimialojen tulevaan liiketoimintaan. Tällaisia tekijöitä ovat mm. metsä-, ympäristö- kilpailu- ja yrityslainsäädäntö EU-vaikutuksineen, talouden globalisaatio, puutuotteiden kysyntä meillä ja maailmalla, Itä-Euroopan metsäsektorin kehitys, kotimaisen puun tarjonta, energian hinta sekä ilmaston lämpeneminen seurausvaikutuksineen. Yleiset toimintaympäristön muutokset heijastuvat eri tavoin sektorin toimialoille aiheuttaen muutospainetta.

Toimintaympäristön muutokset koskettavat valtaosaa pienyrityksistä, joten ne ovat avainroolissa arvioitaessa alan kehittämistarpeita. Tarkastelun aikajänne tulisi valita niin, että se kattaa keskeisten muutosvoimien arvioidut vaikutukset ja toisaalta mahdollistaa tehokkaan kehittämistyön pienyritysten parissa.

Kasvun problematiikka pienyrityksissä

Yritysten kasvu on todettu keskeiseksi tekijäksi kansantalouden kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden kohenemisen kannalta. Kasvuyritysten edistäminen on kirjattu voimassa olevaan hallitusohjelmaan, ja julkisten yrityspalvelujen tarjoajat ovat suunnitelmallisesti tehostaneet yritysten kasvua tukevien toimenpiteiden tarjontaa. Useiden aihetta käsitelleiden selvitysten mukaan kasvuyritysten tukeminen ja yrittäjien kannustaminen kasvuun ovat tehokkaimpia julkisten resurssien käyttökohteita pk-yritysten osalta.

Kasvu on pk-yrityksissä dynaaminen ja moniulotteinen ilmiö, joten kasvun mittaaminen tai edes sen toteaminen yritystoiminnassa ei ole yksiselitteistä. Periaatteessa yritys voi kasvaa kolmella tavalla: a) orgaanisesti, eli oman liiketoiminnan volyymin kasvun kautta, b) yritysostojen kautta tai c) strategisten kumppanuuksien kautta, eli yhteistyössä muiden yritysten kanssa. Orgaaninen kasvu on selvästi yleisin kasvustrategia pk-yrityksillä. Kasvun tunnistamiseen ja mittaamiseen käytetään kahdenlaisia mittareita – subjektiivisia ja objektiivisia. Tutkimusten mukaan yrityksen kasvu voidaan määritellä ainakin 30 eri tavalla, joten liiketoiminnan kasvun analysointi on varsin haastava tehtävä.

Objektiivisia kasvumittareita ovat esimerkiksi monet tilinpäätöksen tunnusluvut. Tavallisimmin yrityksen ominaisuuksista tarkastellaan liikevaihtoa, kannattavuutta sekä henkilöstön määrää. Näistä liikevaihto on yleisin ja objektiivisin mittari, sillä se ei ole kovin voimakkaasti sidoksissa toimialaan tai valittuun liiketoimintastrategiaan. Henkilöstömäärän etu on se, että siinä konkretisoituu yksi yritysten kasvun keskeisimmistä yhteiskunnallisista tavoitteista – työllistäminen.

Subjektiiviset mittarit tarkastelevat usein yrittäjien omia arvioita yrityksen kasvusta, kasvuhalukkuudesta ja kasvuvalmiuksista. Julkisissa yrityspalveluorganisaatioissa (TE-keskukset, Finnvera, FinPro ja Tekes) on omaksuttu kasvun määrittely neljän, subjektiivisesti mitattavan yritysten ominaisuuden avulla: kasvuhakakuisuus, kasvukyky, tunnistettu kilpailuetu ja markkinamahdollisuus. Viime mainittu määritelmä on ohjannut myös tämän tutkimus- ja kehittämisohjelman ongelman asettelua (kuva).

Voidaan kiteyttää, että voidakseen kasvaa yrityksellä on oltava halu, kyky ja mahdollisuudet kasvuun. Viime kädessä kyse on yrittäjän itsensä strategisesta valinnasta: yritys voi toimia menestyksellisesti myös kasvua tavoittelematta, mutta mikäli kasvua halutaan, se voi toteutua vain yrittäjän oman motivaation kautta.

Miksi yritysten on hyödyllistä kasvaa? Tutkimuksissa on todettu, että vain pieni osa pk-yrityksistä kuuluu kasvuyritysten joukkoon. Esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulun PK-instituutin tutkimuksessa vuodelta 2004 määriteltiin ”huomattavan kasvun” yrityksiksi 13 % kaikista Suomen pk-yrityksistä, ja joitakin kasvun piirteitä havaittiin 65 %:ssa yrityksistä. Erittäin nopea kasvu keskittyy yleensä vasta aloittaneisiin, ja siten hyvin pieniin yrityksiin. Näitä yli 50 % liikevaihtoaan kolmena peräkkäisenä vuonna kasvattaneita yrityksiä oli koko Suomessa vain 110 kpl (0,3 % yrityskannasta) vuonna 2004. Kasvuyritysten työllistävä vaikutus on niiden lukumääräosuutta suurempi; lähes neljännes pk-sektorin työvoimasta sijoittuu kasvuyrityksiin. Vastaavasti neljännes pk-sektorin kumulatiivisesta liikevaihdosta syntyy huomattavan kasvun yrityksissä. Kannattava kasvu on työllistämisen edellytys ja se myös varmistaa yrityksen markkina-asemia tulevaisuudessa.

Kun näitä kasvuyrityksiä on analysoitu tarkemmin, on havaittu, että kasvu ei ole toimialasidonnaista, vaan vastoin yleistä oletusta kasvuyrityksiä on eniten perinteisillä toimialoilla eikä ns. korkean teknologian aloilla. Kasvu ei myöskään monissa yrityksissä perustu strategisiin valintoihin, vaan on pikemminkin ollut seurausta reaktiivisesta toiminnasta suotuisien markkinanäkymien innoittamana. Kasvu on usein suhdannesyistä hyppäyksellistä, ja vain pieni vähemmistö yrityksistä kasvaa tasaisesti esimerkiksi viisivuotiskauden ajan.

Kasvuyritysten omistajat ovat keskimääräistä iäkkäämpiä, ja heillä on tavallista pidempi kokemus yrittäjyydestä. Kasvuyritykset ovat myös hiukan keskimääräistä vanhempia, ja ne toimivat pääosin kotimaan markkinoilla. Kasvuyrityksillä on yleensä dokumentoitu strategia ja henkilöstöpolitiikka. Kasvavat yritykset pyrkivät rahoittamaan kasvun tulorahoituksella ja säilyttämään samalla kannattavuuden mahdollisimman hyvänä. Kasvuyritykset ovat yleensä omistajavetoisia, ja niiden omistajat ovat vahvasti sitoutuneita tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen kasvu- ja kehittämisstrategiaan.

Metsä- ja puualan pienyritysten kasvua on tutkittu melko vähän, joten jo alan kasvuyritysten tunnistaminen ja analysointi auttavat kehittämään kasvua tukevia toimenpiteitä pienyrityskentässä. On oletettavissa, että kasvuyrityksiä löytyy metsä- ja puualalta noin valtakunnan keskiarvoa vastaava osuus. Myös metsäsektorin pienyritysten kasvua tukevat toimenpiteet lienevät pääosin sovellettavista muiden toimialojen kasvuohjelmista.

Tutkimus- ja kehittämisohjelman liittyminen muihin hankkeisiin

Ohjelman taustalla on TTS:n osallistuminen ”Työtä ja toimeentuloa metsästä yhdessä yrittäen” -kehittämishankkeeseen, joka toteutettiin ALMA-alueella vuosina 2004–2006 yhdessä Maaseutuyrittäjyyden edistämiskeskuksen, METO Yrittäjät ry:n, Koneyrittäjien liitto ry:n, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion sekä alueellisten yrittäjien kanssa.

Työtä ja toimeentuloa metsästä yhdessä yrittäen -hankkeessa kehitettiin pienyrittäjien yhteistyöhön perustuvia toimintamalleja metsäpalvelu- ja koneyritysten kesken, ja käytännön yhteistyötä saatiin myös käynnistettyä useissa kohteissa, jonka seurauksena luotiin uusia, yhteistyöhön perustuvia palveluja alalle. Lisäksi metsäpalveluyrittäjille laadittiin opas toimintamallin valintaa ja yrityksen strategista suunnittelua varten. Metsuriyrittäjien järjestäytyminen, liiketoimintakoulutus ja yhteistyö käynnistettiin hankkeen puitteissa ja metsään perustuvan pienyrittäjyyden toimintaympäristöstä laadittiin analyysi. Tässä kuvatun tutkimus- ja kehittämisohjelman lähtökohtana ovat olleet ”Työtä ja toimeentuloa metsästä…” -hankkeen tulokset ja kokemukset.

Metsäneuvoston laatimassa Metsäsektorin tulevaisuuskatsauksen (MMM 2006) strategisissa tavoitteissa todetaan mm., että ”…metsien aineellisiin ja aineettomiin tuotteisiin ja palveluihin perustuvaa yrittäjyyttä vahvistetaan sekä edistetään uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja”. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää tulevaisuuskatsauksen mukaan ”…mm. sitä, että lisätään metsäalan yrittäjien ja yritysten liiketoiminta- ja markkinointiosaamista ja tuotekehitystä sekä parannetaan tuotantoprosessien ja markkinakanavien hallintaa sekä verkottumistaitoja”. Käsillä olevassa tutkimus- ja kehittämisohjelmassa edistetään Metsäneuvoston esittämien tavoitteiden saavuttamista tukemalla metsäsektorin pienyritysten kasvua ja selvittämällä kasvun edellytyksiä.

Tutkimus- ja kehittämisohjelma suunniteltiin Metsämiesten Säätiön rahoittamassa esiselvityshankkeessa 1.5.-31.12.2006. Työtehoseuran toteuttamaa työtä on ohjannut ja aktiivisesti kehittänyt eri toimialojen edustajista koottu asiantuntijaryhmä, joka kokoontui kolme kertaa esiselvityshankkeen aikana. Asiantuntijaryhmä piti tutkimus- ja kehittämisohjelmaa toteuttamiskelpoisena ja osallistui aktiivisesti sen valmisteluun. Asiantuntijaryhmässä olivat mukana seuraavat henkilöt:

• Pekka Ripatti, tutkimusjohtaja (pj.), TTS tutkimus
• Riitta Backman, tutkija, TTS tutkimus
• Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja, Koneyrittäjien liitto ry
• Aki Jouhiaho, tutkija, TTS tutkimus
• Pekka Mäkinen, professori, Helsingin yliopisto
• Olavi Nieminen, osastopäällikkö, Uudenmaan TE-keskus
• Heikki Parkkonen, toiminnanjohtaja, Metsäalan kuljetusyrittäjät ry
• Timo Rajajärvi, puheenjohtaja, Meto Metsäalan yrittäjät ry
• Juho Rantala, varttunut tutkija, Metsäntutkimuslaitos
• Mauno Rintala, toiminnanjohtaja, Puuteollisuusyrittäjät ry
• Pekka Salonen, ohjelmapäällikkö, Metsäkeskus Keski-Suomi
• Arto Kettunen, johtava tutkija (siht.), TTS tutkimus

Esiselvityshankkeessa kartoitettiin toimialoittain pienyritysten toimintaympäristö ja kehittämistarpeet ja luotiin puitteet tutkimus- ja kehittämisohjelmalle. Esiselvityshankeen tuloksena valmistui Kasvun eväät: metsä- ja puualan pienyritysten tutkimus- ja kehittämisohjelman suunnitelma.