|
Kasvu piensahojen liiketoiminnassa
TAUSTA
Piensahauksen toimintaympäristö, kuten maaseutuelinkeinojen yleensäkin, on muuttunut viime vuosikymmenien aikana. Samalla piensahojen määrä on vähentynyt merkittävästi. Eniten ovat vähentyneet aivan pienet, kiertävät rahtisahat. Niiden määrä on vähentynyt maatilojen vähenemisen myötä. Nykyisin yhä useampi piensaha toimii kiinteästi omalla tontillaan. Niiden toiminta on entistä ammattimaisempaa ja kapasiteettia on niin paljon, että piensahojen kokonaistuotantomäärä ei ole laskenut, vaikka sahalaitoksia onkin vähemmän.
Piensahaksi määritellään sahalaitos, jonka tuotantomäärä on alle 5000 kuutiometriä sahatavaraa vuosittain. Piensahojen yhteenlaskettu vuotuinen tuotantomäärä on 1-1,5 miljoonaa kuutiometriä. Suomen sahatavaratuotannosta se tarkoittaa lähes kymmentä prosenttia ja paikallisesti piensahat ovat tätäkin merkittävämpiä: noin kolmannes Suomessa käytetystä sahatavarasta on peräisin piensahoilta. Näin ollen piensahat ovat myös paikallisesti merkittäviä raaka-aineen hankkijoita.
Toimintaympäristön muutos on tehnyt piensahayrittämisestä entistä haasteellisempaa ja se edellyttää yrittäjältä uudenlaista osaamista. Muutoksessa jäljelle jääneet yritykset ovat tavoitelleet kasvua investoinneilla ja kapasiteetin lisäyksellä sekä etsimällä uusia markkinoita ja osin onnistuneetkin siinä. Piensahojen liiketoiminnan kasvusta ei ole kuitenkaan paljoa tutkimustietoa. Työtehoseuran ”Piensahojen menestystekijät” -tutkimukseen osallistuneiden yritysten kasvun mediaani oli vuonna 2002 noin 10 prosenttia, mutta vuosina 2001 ja 2000 kasvu oli negatiivista. Tutkimuksen perusteella suhdannevaihtelut ja niiden vaikutus piensahojen kasvun tasaisuuteen ja hallintaan näyttäisivät olevan haaste piensahoille.
Yrityksen kasvu on usein piensahayrittäjän keskeinen tavoite. Se ei kuitenkaan ole yleensä itsetarkoitus, vaan yksi mahdollisuus menestyä. Yrittäjä hakee kasvulla vahvempaa kilpailuasetelmaa ja kannattavuutta. Kasvun kautta luodaan myös työpaikkoja ja tehdään omasta toiminnasta mielenkiintoisempaa. Kasvu tuo mukanaan kuitenkin myös lisää haasteita. Ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen ei yleensä kaksinkertaista yrityksen myyntiä, vaan tuo yritykseen kiinteät palkkakustannukset. Laajentaminen voi väärin arvioituna aiheuttaa sen, että pienen menestyvän yrityksen asemesta yrittäjällä on käsissään tappiollinen keskikokoinen yritys. Yrityksen kasvaessa yrittäjän työn painopiste siirtyy myös yhä enemmän johtamiseen. Johtaminen on erilaista työtä kuin tuotanto tai palvelu ja vaatii siksi myös erilaista osaamista.
Yrityksen kasvu on monitahoinen ilmiö. Yrityksen kasvun tarkasteleminen pelkkien taloudellisten tunnuslukujen tai henkilöstömäärän kasvun kautta antaa varsin suppean kuvan kasvusta. Kasvun mittaaminen vaatii tilastojen ohella myös laadullisia arviointeja. Tämän vuoksi suomalaisissa yrityksissä, myös piensahayrityksissä, on todennäköisesti paljon piilossa olevaa kasvupotentiaalia, jota esimerkiksi yrityspalveluorganisaatiot eivät vielä tavoita.
|
