|
Kasvu metsäpalvelu- ja pientaimitarhayritysten liiketoiminnassa
TAUSTA
Puuntuottamisen yksikkökustannusten trendi on viimeisten 15 vuoden aikana ollut nouseva. Metsänhoitotöiden korkeat kustannukset aiheuttavat haluttomuutta huolehtia metsänhoidosta, ja siten myös kestävästä metsätaloudesta ja metsäteollisuuden puuhuollosta. Korkeat kustannukset luovat kantohintapainetta ja alentavat kotimaisen puun kilpailukykyä kansainvälistyneillä raakapuumarkkinoilla. Tämä puolestaan heikentää Suomen houkuttelevuutta metsäteollisuuden investointikohteena. Metsänhoitotöiden nousevan kustannustrendin kääntäminen laskusuuntaan on mahdollista vain toimialan yritysten liiketoiminnan kehittämisen kautta. Alan T&K -toimintaa tulisikin keskittää metsänhoitopalveluiden tuottamiseen liittyvien liiketoimintaprosessien kehittämiseen. Tällä hetkellä vain harvat yksityismetsätalouden palvelutuotannossa toimivat yritykset toimivat kasvuhakuisesti ja kehittävät liiketoimintaansa aktiivisesti.
Tutkimuksen [*] mukaan liikevaihto on viime vuosina laskenut tai pysynyt ennallaan lähes puolella metsätaloudessa toimivista pienyrityksistä. Ainoastaan joka kymmenes yritys ilmoittaa päässeensä viimeisten kolmen vuoden aikana yli 10 % vuotuiseen liikevaihdon kasvuun ja sijoitetun pääoman tuottoon. Samassa tutkimuksessa lähes puolet yrityksistä vastasi, ettei edes tavoittele toiminnassaan liikevaihdon kasvua. Vaikka kasvu ei aina olekaan itseisarvo, on se liiketuloksen kasvua pitkäjänteisesti tavoittelevalle yritykselle välttämätöntä. Tulevaisuudessa yrityskenttä jakaantunee entistä selvemmin kasvaviin ja suhteellisesti taantuviin yrityksiin – edellä mainitun tutkimuksen mukaan kasvun tavoittelu on kasvussa olevilla yrityksillä selvästi muita yrityksiä yleisempää. Huolestuttavaa on, että 5 % kriteeri kasvulle ja kannattavuudelle jää täyttymättä lähes puolella metsätalouden palvelutuotannossa toimivista pienyrityksistä.
Markkinoilla eri toimijoilla on eri rooleja – voimakkaimmin kasvavat yritykset usein sanelevat toimialan kehityssuunnan ja pelisäännöt, joihin hitaamman kasvun yritykset joutuvat sopeutumaan. Suunnannäyttäjän asemassa voi yleensä suunnitella muutoksia, kun seurailijana joutuu vain reagoimaan tapahtumiin. Sen lisäksi, että suurempi liikevaihto mahdollistaa absoluuttisesti mitattuna suuremman tuloksen saavuttamisen, mahdollistaa kasvava yrityskoko usein operatiivisen toiminnan tehostamisen ja yrityksen neuvotteluaseman parantamisen. Pelkkä liikevaihdon kasvu ei luonnollisestikaan takaa yrityksen kannattavuutta, vaan lisäksi tarvitaan tuottavuuden jatkuvaa parantamista toimintatapoja uudistamalla. Yksityismetsätaloudessa toimivien pienten yritysten yhtenä ongelmana on ollut kyvyttömyys tarjota metsätyöntekijöille töitä ympärivuotisesti. Osittain tästä syystä metsätyöntekijöistä on jo nyt monin paikoin pulaa. Suurempi yrityskoko saattaisi tarjota yrityksille paremmat mahdollisuudet myös työllistää metsätyöntekijöitä ympärivuotisesti.
[*] Rantala, J. & Kulmala, H. I. 2006. Verkostoitumisen nykytilanne, edellytykset ja mahdollisuudet metsätalouden palvelutuotannossa Pirkanmaalla. Metsätieteen Aikakauskirja 3/2006: 343:-367
|
