Lehdistötiedotteet

Tuoresäilöntä on entistä kiinnostavampi vaihtoehto

Viljankuivaus kallistuu jatkuvasti. Pelkkä polttoöljykustannus nousee helposti 15-20 euroon viljatonnilta nykyisellä hintatasolla. Rehuviljaa voi varastoida edullisemminkin, käyttämällä tuoresäilöntää. Tavallisimmin käytetyt tuoresäilöntämenetelmät ovat murskesäilöntä ja jyväsäilöntä propionihapolla. Myös ilmatiivis varastointi on yleistynyt, etenkin sikatiloilla. Menetelmät poikkeavat toisistaan sekä perusteiltaan että kustannusrakenteensa puolesta.

Murskesäilönnässä puidaan aikaisemmin
Murskesäilönnässä suositeltava viljan kosteus on 35-45 %, jolloin maitohappokäyminen on voimakasta ja vilja tiivistyy hyvin. Menetelmä perustuu nurmisäilörehun tavoin hapettomuuteen ja pH:n laskuun. Vilja litistetään ennen säilöntää, mikä parantaa tiivistymistä. Erityisesti tämä syksy oli otollinen murskesäilönnälle. Lämpiminä kesinä ongelma voi olla, että vilja ehtii liian kuivaksi pellossa. Viljelyssä voidaankin käyttää myöhäisiä ja satoisia lajikkeita.

Säilöntäaineena murskesäilönnässä käytetään samoja muurahaishappopohjaisia säilöntäaineita kuin nurmisäilörehulla. Happo nopeuttaa pH:n laskua ja vähentää käymistappioita. Happojen sijaan voidaan käyttää myös sokeripitoisia tuotteita, kuten melassia tai heraa. Myös biologisia säilöntäaineita on käytetty hyvillä kokemuksilla.

Jyväsäilönnässä kustannuksiin vaikuttaa puintikosteus
Jyväsäilönnästä puhutaan, kun kokonaisina jyvinä propionihapolla. Tavoitteena on pysäyttää kaikki viljassa tapahtuva mikrobitoiminta.  Propionihappoa annostellaan viljan kosteuden mukaan sitä enemmän mitä kosteampaa vilja on, joten vilja kannattaa puida mahdollisimman kuivana. Hapon annostelusta ei saa tinkiä, sillä aliannostelu voi johtaa homemyrkkyjen muodostumiseen.

Happokustannus vaihtelee noin 10-25 euroon kuivatonnia kohti kosteudesta riippuen, mikä on samaa luokkaa kuivauksen öljykulujen kanssa. Kalliita koneita ei kuitenkaan tarvita. Happo sekoitetaan viljaan ruuvikuljettimella. Käsitelty vilja voidaan varastoida esimerkiksi lattiavarastossa. Happo on ruostuttavaa, joten metallisiilot eivät sovellu varastointiin.

Ilmatiivis varastointi
Ilmatiiviissä varastoinnissa viljan säilyminen perustuu siihen, että useimmat viljaa pilaavat mikrobit tarvitsevat lisääntyäkseen happea. Happi vähenee siilosta mikrobien ja viljan hengityksessä, ja samalla muodostuu hiilidioksidia. Hiilidioksidia usein myös lisätään pullosta.

Ilmatiiviin varastoinnin haasteet liittyvät kevätaikaiseen säilymiseen, sillä viljamäärän vähetessä ilmatila kasvaa ja hyödyllinen hiilidioksidia tuottava mikrobitoiminta siihen nähden pientä. Kevään säilymisongelmia voi välttää mitoittamalla siilo niin, että se tyhjenee kesään mennessä. Yksi suuri siilo tarjoaa edullisimmat kuutiot, mutta suurilla viljamäärillä kannattaa pohtia myös kahden pienemmän siilon vaihtoehtoa, jolloin riskejä voisi pienentää.

Aiheeseen liittyvä artikkeli on julkaistu uudessa TTS:n Teho-lehden maatalousnumerossa 2/2008.

LISÄTIETOJA
Tutkija Reetta Palva
TTS tutkimus
Gsm 044 7143 692
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
http://www.tts.fi/, http://www.ttskauppa.fi/

Viimeksi päivitetty 22.11.2012 12:22