|
Tutkijat
Jarmo Lehtinen, Sakari Alasuutari
Yhteistyötahot
MMM, VTT, MTT, KATTL
Rahoittaja
MMM (Makera), TTS, MTT, TTL, VTT, MELA, meijerit, teurastamot, teollisuus ja laitekauppa
Kesto
2006-2008
Tiivistelmä
Viime vuosien aikana Suomen maatalouden tilakoot ovat suurentuneet ja
suurten tuotantoyksiköiden osuus kokonaistuotannosta on kasvanut.
Rakennettavat uudet tuotantorakennukset ovat huomattavasti aiempia
suurempia. Tilakokojen ja eläinmäärien kasvamisen myötä sisäilmastoon
ja rakenteisiin kohdistuvat kuormitukset (lämpö, kosteus, kaasumaiset
epäpuhtaudet) ovat lisääntyneet, joten tuotantorakennuksen
ilmanvaihdolta vaaditaan paljon, jotta eläinten hyvinvoinnin ja
tuotoksen kannalta optimaaliset olosuhteet voidaan taata. Energian
hinta on jatkuvan korotuspaineen alla. Ilmanvaihto on
tuotantorakennuksen suurin energian kuluttaja. Energiaa säästävien ja
talteenottavien ilmanvaihtojärjestelmien kehitystyö vaatii
tuotanto-olosuhteisiin liittyviä raja-arvoja sekä tuotannossa syntyvien
kuormitustekijöiden tiedostamista. Koska edellä mainitut arvot
puuttuvat, kehitystyö on lähes kokonaan loppunut.
Hankkeen
päämääränä on vaikuttaa eläinten hyvinvointiin ja tuottavuuteen
parantamalla maatalouden ilmanvaihdon toimivuutta ja riskienhallintaa.
Päämäärään pyritään kehittämällä menetelmiä, työkaluja ja teknisten
järjestelmien periaateratkaisuja ja edistämällä tiedon käytäntöön
viemistä sekä kansainvälistä yhteistyötä.
Hankkeen osatavoitteina on
1. Arvioida ja määrittää ilmanvaihtoon liittyviä kuormituksia ja
päivittää eri tuotantosuunnille käytettävät sisäilmaston tavoitearvot
2. Luoda yhtenäinen käytäntö ja mitoitusarvot suunnittelijoiden,
laitemyyjien ja tarkastavien viranomaisten käyttöön
3. Kehittää periaateratkaisuja terveellisten ja tuottavien olosuhteiden
luomiseksi ja ylläpitämiseksi maatalouden tuotantorakennuksissa.
4. Kehittää ilmanvaihdon ja ilmanjaon ratkaisumalleja/teknisiä
ratkaisuja hyödyntäen soveltuvilta osin teollisuudessa käytettyjä
ratkaisuja.
5. Kehittää menetelmiä ja laskentatyökaluja ilmanvaihdon toimivuuden
arviointiin ja todentamiseen sekä riskienhallintaan
6. Osoittaa kustannus-hyötyanalyysien avulla ilmanvaihdon toimivuuden ja toimimattomuuden kustannusvaikutukset
7. Edistää kansainvälisen parhaan tiedon käyttöönottoa ja soveltamista Suomen olosuhteisiin
Tutkimusta koordinoi VTT.
Tutkimuksesta julkaistua tietoa
Lehtinen, J. 2007. Tuotantorakennusten ilmanvaihtoa tutkitaan. Teho 2/2007.
Lehtinen, J. 2007. Ilmanvaihtotutkimuksella yhtenäistetään toimintatapoja. Käytännön maamies 5/2007.
Avainsanat
ilmanvaihto, ilmanlaatu, tuotantorakennus, eläinten hyvinvointi
|
