Hankkeen esittely

Ekotoimiva koti syntyy asukkaan ja suunnitelijan yhteistyön tuloksena. Ekotoimivakoti.fi -sivusto tarjoaa tietoa suunnittelijoille ja rakennuttajille ekotoimivista ja muuntojoustavista ratkaisuista ja niiden suunnitteluperiaatteista. Sivustolta löytyvät toimivat työkalut suunnittelijan käyttöön helpottamaan suunnitteluprosessin käynnistämistä ja asukkaan toiveiden huomioimista.

TTS:n elinkaariasumisen tutkimushankkeissa noudatettu suunnitteluyhteistyö tuotti paitsi ekotehokkaan elinkaariasumisen talomalliston myös ajatuksen www-pohjaisesta suunnitteluohjeesta ja tietopankista, ekotoimivakoti.fi -sivustosta. Uusimpien tutkimusten mukaan asukkaiden asumistoiveiden huomioimista ja yhteistyötä suunnittelijan kanssa pidetään tärkeänä. Tähän haasteeseen ekotoimivakoti.fi -sivustolla pyritään vastaamaan.
 
Jarkko Salovaara (2006) on tutkinut uusia kaupunkimaisia pientaloalueita asukkaiden kokemana. Hänen mukaansa keskimääräiselle asukkaalle suunnittelusta olisi siirryttävä asunnon kustomointiin kunkin ostajan halujen ja laatuvaatimusten mukaan. Tärkeiksi osa-alueiksi Salovaara nimeää kuluttajien mielipiteiden arvostamisen, vaikutusmahdollisuuksien tarjoamisen sekä tilojen muuntojoustavuuden. Erityisen tärkeänä Salovaara näkee yhteistyön suunnittelijan kanssa, joka auttaisi kuluttajaa tunnistamaan tarpeitaan syvällisemmin ja toimisi ratkaisuista päättämisen tukena. Samalla varmistettaisiin asumisratkaisujen toimivuus. Asukaskyselyssä vastaajien halusivat vaikuttaa rakennusten julkisivuväreihin, asuinrakennusta täydentäviin rakenteisiin, asunnon ja pihan yksityisyyttä parantaviin ratkaisuihin ja piharatkaisuihin, kuten piharakenteisiin ja istutuksiin. Asuinrakennusta täydentäviä rakenteita voisivat olla mm. terassit ja parvekkeet, pihatasot, pihavarastot, autokatokset, aidat, säleiköt ja pergolat. Niiden avulla on mahdollista täyttää erilaisia asumistarpeita, parantaa yksityisyyttä ja lisätä miljöiden viihtyisyyttä myös julkisten tilojen osalta. Oman pihan käyttötarpeiden mukaan asukkaan valittavissa voisi olla esim. nurmikko tai eri materiaalein laatoitettu piha tai se, millaisille istutuksille pihan on sovelluttava. Valinnaisia asunnon ratkaisuja voisivat olla esimerkiksi erilaiset huoneistoratkaisuvaihtoehdot, vapaavalintaiset huonetilat (esim. kodinhoitohuone, säilytystila, ylimääräinen makuuhuone, etätyöskentely- tai harrastetila), sisustus- ja varusteluvaihtoehdot (esim. kylpyhuone, sauna, olohuone ja keittiö) ja talotekniset (älykkäät) ratkaisut. (Salovaara 2006, 73–74.)

Heinosen (2007) mukaan rauhallinen asuminen tarkoittaa tarpeisiin paremmin vastaavaa talosuunnittelua. Perheiden erityistarpeiden mukaisesti tehdyt talot voivat toteuttaa säästöjä ja mittakaavaetuja, jotka syntyvät elementtirakenteiden käytöstä sekä infrastruktuurin ja rakentamisen yhteen nivotusta suunnittelusta. Rauhallinen asuminen tarkoittaa sitä, että talo on rakennettu huolellisesti, suunnitellun rakentamisprosessin mukaisesti, jossa kenties käytetään paikallisia muotoon, sijoitteluun tai materiaaleihin liittyviä perinteitä. Slow design -malliin perustuva rauhallinen asuminen ottaa huomioon kestävän kehityksen ulottuvuudet. Se kohdistaa suunnittelun painopisteen yksilön ja ympäristön hyvinvointiin sekä sosiokulttuuriseen hyvinvointiin. Rauhallisten yhdyskuntien malli koskee maankäytön suunnittelua, ympäristöä, energiaa, liikennettä, turismia, maanviljelyä ja koulutusta. Siinä painottuu voimakkaasti myös asukkaiden, kaupunkien ja ympäristön välinen sidos. Se voi olla yhdyskuntasuunnittelun malli, jonka mukaisia ekoyhdyskuntia voidaan kehittää kunnan tai seudun vetovoimatekijöinä ja palveluna. (Heinonen 2007, 51.)

Ympäristöministeriön asukasbarometritutkimuksessa (2005) on myös tultu siihen tulokseen, että asukkaiden toiveet ja tarpeet sekä yksilöllisten asumisratkaisujen toteuttamismahdollisuudet tulee ottaa lähtökohdaksi asuinrakennusten suunnittelussa. Tämä edellyttää nykyistä parempaa tietoa paitsi asuinalueiden kehitystrendeistä ja ongelmista, myös niiden ratkaisukeinoista. (Strandell 2005, 133.) Strandellin kanssa samansuuntaisesti Asuntosuunnittelun ja -rakentamisen tila -julkaisussa (2005) todetaan, että asuntorakentamisessa on Suomessa meneillään murroskausi, jossa asukkaiden tarpeet ovat nousseet alan kehittämisen painopisteeseen. Väestön ikääntyminen näkyy asuntotuotannon normeina esteettömästä asuinympäristöstä. Myös ympäristöystävällisyys, ensisijaisesti energiatehokkuus, määrittelee entistä voimakkaammin asuntotuotannon reunaehtoja. Asukkaiden toiveista ja käyttäytymisestä tarvitaan monipuolisempaa tutkimuksellista tietoa ja toisaalta tietoa siitä, kuinka hyvin asuntosuunnitteluprosessi ja lopputulos vastaa asukkaiden toiveita ja tarpeita. Tutkimuksen mukaan on tärkeätä kysyä asumista ja elinympäristöä koskevia käsityksiä tai analysoida valmistuneiden asuntojen koettua laatua. (Hirvonen, Manninen & Hakaste 2005)