Yrtillä tarkoitetaan luonnonvaraista tai viljeltyä kasvia, jota voidaan käyttää ravinnoksi, mausteeksi, juoman aineksena, rohdoksena tai kosmeettisissa valmisteissa. Rohdos on lääkinnälliseen tarkoitukseen käytetty kasvi.

Yrtit ovat osa suomalaista kansanperinnettä. Niitä on käytetty lääkkeeksi, säilöntäaineeksi, ruuan jatkeeksi, hätäravinnoksi, kaunistautumiseen ja taikoihin. Koska jokapäiväisen leivän saanti oli epävarmaa, ei ruokia katsottu tarpeelliseksi enää maustaa – riitti, kun pöydässä oli jotain syötävää. Ruoka oli usein pilaantunutta huonojen säilytysolojen takia. Se sisälsi myös paljon suolaa, koska suolaaminen oli savustamisen ja kuivaamisen ohella tärkein säilöntätapa.

Aliravitsemus, puutostaudit ja naisilla anemia olivat yleisiä vaivoja niukan ja yksipuolisen ravinnon takia. Tauteja ei osattu määrittää eikä niiden syytä tiedetty, siksi hoito oli puutteellista, jopa väärää ja vaarallista. Jos potilas ei kuollut tautiin, saattoi hän kuolla hoitoon. Peräruiskeita ja suoneniskentää käytettiin vaivaan kuin vaivaan. Lähinnä ne huononsivat potilaan oloa entisestään. Lääkäreitä oli vähän, mutta köyhällä kansalla ei olisi ollut varaakaan käydä lääkärissä. Vanhan kansan tietämys oli sekoitus taikauskoa ja hyväksi havaittua tietoa, josta osan myös nykylääketiede tunnustaa.

Monien nykyisten lääkkeiden raaka-aineena käytetään edelleen tiettyjä kasvinosista valmistettuja uutteita. Nykyään lääkkeissä käytetään paljon myös synteettisiä raaka-aineita. Lääketeollisuus on kuitenkin edelleen kiinnostunut kasveista, joita voidaan käyttää lääkkeiden raaka-aineina korvaamaan synteettisiä aineita. Yrttikasveja käyttää myös kosmetiikkateollisuus.

Aikana, jolloin suomalaiset elivät keräilytaloudessa, ja vielä maatalousyhteiskunnassakin kasvituntemus kuului elinehtoihin. Nyttemmin yrteistä on tullut osittain nostalgian ja trendien aikakaudella uudelleen monille kiehtova harrastus ja joillekin jopa elinkeino. Yrttien hyödyntämisessä ei siis ole sinänsä mitään uutta, niiden käyttö on vain arvojen ja elintapojen muutosten seurauksena suurelta osaa kansaa unohtunut.

Jotta yrttejä voidaan hyödyntää, ensimmäinen olennainen asia on, että tunnistaa kasvit ja tietää, mitä kasveja tai mitä kasvinosia tietyistä kasveista voi käyttää. Nykyihmisen kasvituntemus ei ole paras mahdollinen. Kun kasveja ei tunnisteta, niitä ei uskalleta käyttää. Eliaksen yrttitarhassa eri kasveja voidaan oppia tunnistamaan ja tämä oli yksi syy miksi tarha päätettiin perustaa.