Raunioyrtti on vanha koriste- ja rohtokasvi, jota tavataan suurimmassa osassa Suomea viljelykarkulaisena. Luonnonvaraisena se kasvaa rannoilla ja jokien varsilla. Sillä on isot, voimakkaat juuret ja siksi se tulee toimeen muiden kasvien joukossa ja viihtyy jopa kivikasoissa. Kukat ovat aluksi punertavia muuttuen sinertäväksi. Kasvista on myös valkokukkaisia muotoja.

Rohtoraunioyrttiä saa myydä vain apteekista. Kasvin juuri on musta ja myytiin aikaisemmin apteekissa mustajuuren nimellä. Rohdoksi käytetään keväällä tai myöhään syksyllä kerättyjä tuoreita tai kuivattuja juuria. Jauhetulla juurella on lääkitty haavoja ja luunmurtumia - siitä nimi “luidennitoja“. Juuresta tehdyllä keitteellä on hoidettu sisäisesti keuhkokatarria, ripulia, mahahaavaa ja muita vatsasairauksia. Lisäksi on lääkitty hermosärkyä, reumaa ja muita nivelkipuja sekä haavoja. Lehtiä voi käyttää hauteina ja uutteina ulkoisesti samoihin tarkoituksiin kuin juuria.

Tärkein rohtoraunioyrtin vaikuttavista aineista on allantoiini, joka edistää ihon paranemista ja haavojen arpeutumista, estää tulehduksia sekä lisää virtsaneritystä. Juurien sisältämä lima pehmittää ihoa ja lievittää kutinaa

Sisäinen käyttö voi aiheuttaa nykytietämyksen mukaan maksavaurioita, syöpää sekä laskimotukkeumia. Ulkoisessa käytössä alkaloidien imeytyminen ihon läpi on vähäisempää.