Rohtopähkämö on monivuotinen 30—80 cm korkea monivuotinen ruoho. Varret ovat pystyjä, pehmeäkarvaisia ja niukkalehtisiä. Pitkäruotiset tyvilehdet muodostavat ruusukkeen kasvin tyvelle. Purppuranpunaiset kukat aukeavat heinä-elokuussa tiheisiin latvatähkiin. Suomessa rohtopähkämö kasvaa villiintyneenä. Se on kuiville paikoille sopiva kaunis helppohoitoinen perenna.

Rohtopähkämöä on Suomessa viljelty ainakin 1700-luvulta lähtien. Rohtopähkämö oli arvossaan keskiajalla, mutta sitä ylistivät aikoinaan jo kreikkalaiset. Keisari Augustuksen lääkäri kirjoitti pitkän tutkielman, jonka mukaan rohtopähkämö auttoi 47:ään eri tautiin. Espanjassa on sanonta: ”Hänellä on yhtä monta hyvettä kuin rohtopähkämöllä”. Rohtopähkämö suojasi myös pahoilta hengiltä. Keski-Euroopassa sitä istutettiin kirkkomaille ja kuljettiin amulettina kaulassa.

Rohdoksi käytetään juurakkoa ja lehtiä. Rohtopähkämön lisäksi siihen on käytetty lehto- ja peltopähkämöä. Pähkämöä on käytetty kuumesairauksien, reumatismin ja keuhkotaudin hoitoon. Se vahvistaa yleiskuntoa. Kasvissa on runsaasti parkkiaineita, joten sitä voi käyttää ripuli- ja haavarohtona. Kasvin englanninkielinen nimi onkin ”woundwort”, haavakasvi. Kasvilla on vatsan toimintaa vahvistava, oksettava ja ulostava vaikutus. Juurakon yliannostelu voi aiheuttaa oksentelua.

Keski-Euroopassa pähkämö on vieläkin arvostettu rohtokasvi kansan keskuudessa. Sillä lääkitään mm. ripulia ja muita suolistovaivoja. Tupakanpoltostakin pääsee eroon polttamalla rohtopähkämön lehtiä.

Tuoreesta rohtopähkämöstä saadaan keltaista väriä. Syksyllä kerättävät peltopähkämön turvonneet maarönsyjen kärjet ovat syötäviä.