Piparjuuri on monivuotinen paksujuurinen ja suurilehtinen ristikukkaiskasvi. Se on kotoisin Itä-Euroopasta ja levinnyt sieltä pohjoiselle pallonpuoliskolle. Piparjuuri oli aluksi rohtokasvi, myöhemmin sitä on käytetty myös mausteena. Piparjuuri villiintyy helposti, koska jokainen maahan jäänyt juurenpala voi kasvaa uudeksi kasviksi.

Hildegard von Bingen (1098-1179) suositteli piparjuurta ummetukseen, myrkytyksiin, loisiin sekä maksa-, munuais-, virtsatie-, korva-, rinta- ja ihosairauksiin. Piparjuurta on käytetty keuhkotaudissa, hunajan kanssa yskään ja ihoa kiihottavissa hauteissa. Sillä on myös nopeutettu aineenvaihduntaa ja lääkitty hyönteisten- ja käärmeidenpistoja. Onpa se myös auttanut pääkipuun.

Piparjuuri sisältää runsaasti C-vitamiinia ja sitä käytettiin keripukkilääkkeenä esimerkiksi pitkillä purjehduksilla. Kasvia voitiin myös viljellä laivoilla. Suomessa piparjuurta on viljelty jo keskiajalla ja erityisen paljon 1700-luvulla.

Suomalaisen talonpojan kotilääkäri -kirjassa olevan ohjeen mukaan keripukkia lääkittiin kotioloissa seuraavasti: ”Piparuuti- eli kerpunkinjuomaa laitetaan riiwitystä piparuutista, pienennetyistä männynkerkistä, kalmujuurista ja raatteista, kaksi kourallista kutaki lajia, ja neljä luotia sinappijauhoja. Nämät aineet pannaan muutamaksi päiwiksi likoamaan hywään oluehen ja huiskutetaan wälimmiten sekaisin. Sitte siilataan ja puserretaan palttinariewun läpi mehu erilleen ja nautitaan puoli tahi koko lasillinen illoin aamuin, taikka jos usiamminki päivässä.” (luoti = 13 g)

Piparjuuri edistää ruuansulatusnesteiden eritystä eli vilkastuttaa aineenvaihduntaa. Juurista haudutettu tee sopii sisäisesti käytettynä lieviin äkillisiin keuhkoputkentulehduksiin. Suu- ja kurlausvetenä teetä voi käyttää suun ja nielun tulehdusten hoitoon. Ulkoisesti piparjuuriraasteella voi hoitaa myös kihti- ja nivelvaivoja. Raakaraasteen kanssa on oltava varovainen, koska se voi polttaa ihoa. Myös muuten ulkoisesti kasvi voi aiheuttaa allergisia reaktioita. Samoin suuret sisäisesti nautitut annokset voivat aiheuttaa ruuansulatuskanavan limakalvojen tulehtumista.

Piparjuurta on yleinen mauste saksalaisessa keittiössä ja Pohjolassa sillä maustettiin erityisesti kalaruokia. Piparjuuri sopii kastikkeisiin, maustevoihin, tuorejuustoihin, punajuuri- ja kaaliruokiin. Säilykkeissä se estää homehtumista. Piparjuuri lisätään valmiiseen ruokaan, mutta raaka piparjuuri, varsinkin raaste on polttavan makuista ja se voi polttaa myös ihoa.