Pajuja kasvaa pohjoisella pallonpuoliskolla n. 300 eri lajia, joista Suomessa n. 30. Koko vaihtelee varpumaisista isoihin 20 metrisiin puihin. Eri pajulajit risteytyvät helposti ja tunnistamista vaikeuttaa, että samalla lajilla eri paikoissa voi olla erilaiset lehdet.

Rohdoksena käytetään kuivattua pajun kuorta, joka kerätään keväällä nuorista 2-3 -vuotiaista yksilöistä. Yleisimmät rohdoslajit ovat olleet halava ja raita, vaikka muitakin lajeja voi käyttää. Pajun kuoressa on salisiinia, joka elimistössä muuttuu salisyylihapoksi (aspiriini). Rohdosta käytetään reumaattisiin vaivoihin, päänsärkyyn ja kuumeeseen. Aine helpottaa tulehduksia, alentaa kuumetta ja lievittää kuumetta. Ulkoisesti voidaan hoitaa ulkoisesti vaikeasti paranevia haavoja, ihottumia ja ihon hilseilyä. Pajun kuori lisää myös virtsahapon eritystä, joten siitä on apua kihtivaivoihin. Salisyylihappo saattaa aiheuttaa allergiaa ja ärsyttää ruuansulatuselimistöä. Pajussa on parkkiaineita, jotka helpottavat mm ripulia tai joilla voi parkita nahkoja.

Pajusta on punottu erilaisia koreja, huonekaluja ja kuoren sisäosista on tehty mattoja ja köysiä. Energiapajuna kasvatetaan nopeakasvuista koripajua.