Korpipaatsama on alkuperäinen kasvi Suomessa kasvaen aina Oulun korkeudelle saakka. Se on viihtyy ravinteikkailla paikoilla ja kasvaa harva- ja pystyoksaisena pensaana 5-8 metriä korkeaksi puuksi.

Orapaatsama kasvaa Lounaissaaristossa ja Ahvenanmaalla. Se on tavallisesti 2-4 metriä korkuinen, hyvin tiheä ja piikkinen pensas, joka vanhemmiten kasvaa puumaisena. Marjat ovat herneen kokoiset. Ne ovat aluksi vihreät muuttuen sitten punaisiksi ja kypsinä mustiksi. Kasvissa voi olla sekä kukkia että kaikenvärisiä marjoja. Marjojen haju epämiellyttävä, maku makeahko, myöhemmin kitkerä. Paatsamille on ominaista sivuoksien kasvaminen lähes vaakasuoraan. Näköislajeja ovat tuomi ja lehtokuusama.

Molemmissa paatsamissa on myrkyllisiä glykosideja kasvin kaikissa osissa. Tuore kuori haisee epämiellyttävälle ja maistuu kitkerältä. Se käyttö aiheuttaa voimakasta mahan ja suoliston ärsytystä. Jo parikymmentä marjaa aiheuttaa pahoinvointia ja ripulia. Oireet ilmenevät vasta 15-16 tunnin kuluttua.

Orapaatsaman kuoresta ja etenkin marjoista tehty ulostuslääke tunnettiin jo keskiajalla. Keski-Euroopassa marjoista tehdyllä keitteellä lääkitään monia vaivoja: ruuansulatusvaivoja, ruokahaluttomuutta, kihtiä, reumaa ja ihottumia. Rohto sopii vain ummetuksen tilapäiseen hoitoon, sillä jatkuva käyttö johtaa riippuvuuteen. Paatsaman kuori ja hedelmät kuuluvat lääkeluetteloon eli rohdosten valmistus on mahdollista ainoastaan lääketehtaissa ja myynti apteekeissa.

Korpipaatsaman kuoresta saadaan keltaista väriä ja marjoista vihertävää.