| Kurjenmiekat ovat
monivuotisia ruohoja, joilla on vaakasuora juurakko ja lehdet
ovat miekkamaisia. Keltakurjenmiekka on kostean paikan kasvi ja
sen kukat ovat keltaisia. Saksankurjenmiekka on kuivahkojen paikkojen
koristekasvi ja sen kukat ovat mm. sinipunaisia, keltaisia ja
valkoisia. Pseudo (epäaito, väärä) viittaa
yhdennäköisyyteen kalmojuuren
kanssa.
Rohdoksi on aikaisemmin käytetty keltakurjenmiekan
juurakkoa. Juurakko kerätään syksyllä, kuoritaan
ja kuivataan. Tuoreena juurakko on lähes hajuton ja maistuu
karvaalta. Kuivuessaan juurakko värjäytyy punaiseksi
ja varastoinnin jälkeen kuivaan juurakkoon kehittyy orvokintuoksu.
”Orvokinjuurta” on käytetty yskään,
kurkkutulehdukseen ja ripuliin. Sillä on torjuttu pahanhajuista
hengitystä ja pikkulasten hammasvaivoja, jolloin juurenpala
ripustettuun narulla lapsen kaulaan. Korkean parkkihappopitoisuutensa
vuoksi sitä on käytetty myös nahkojen parkitsemiseen.
Kurjenmiekka on melko myrkyllinen. Tuoreen juurakon
puristemehu on polttavan kirpeää. Se ärsyttää
suun ja nielun limakalvoja sekä aiheuttaa oksennusta, ripulia
ja mahakipua. Suuremmat annokset voivat helposti aiheuttaa tajuttomuutta
ja sydämen rytmihäiriötä. Nykyään
sitä käytetään hajuvesiteollisuudessa ja elintarvikkeiden
hajusteena antamaan orvokintuoksua.
|
