Ensin oli suo, Jussi ja kuokka. Sitten tuli TTS avuksi.

Näiden TTS:n syntysanojen lausuja ja ensimmäinen toimihenkilö oli fil. maist. Harry Hallenberg. TTS perustettiin työtehopropagandan levittämiseksi 7.4.1924 ja se sai tuolloin nimekseen Maatalouden Työtehoseura. Harry Hallenberg ja hänen jälkeensä toimintaa hoitanut Johannes Kjällström eivät olleet vielä palkollisia vaan hoitivat tärkeää tehtäväänsä innostuksen viemänä. Ensimmäinen valtionavun turvin palkattu päätoiminen toiminnanjohtaja oli Paavo Erkko (1926–1936).

Hevosvoimien tehokas hyväksikäyttö oli tärkeä tutkimuskohde TTS:n historian alkuvuosista lähtien. TTS:n historian ensimmäisinä vuosikymmeninä hevosvoiman tehokasta hyväksikäyttöä tutkittiin niin miehen kuin hevosenkin kannalta. Mitä erilaisimmista pyöräajoneuvoista päästiin vetovoimaan ja kuormatilavuuteen nähden tarkoituksenmukaisiin suuripyöräisiin ajoneuvoihin ja näistä taas myöhemmin kumipyöräisiin. Puolustusvoimien kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä jo tuolloin. Vuonna 1925 heidän kanssaan aloitettiin ajoneuvojen standardisoimiseen tähtäävä tutkimustyö. Myös erilaisten rekimallien standardisointi aloitettiin.

PERUSTEELLISET TYÖAJANKÄYTTÖTUTKIMUKSET ALKOIVAT 1930-LUVULLA

1930-luvulla ryhdyttiin perusteelliseen kaikkien töiden työajankäyttötutkimukseen erikokoisilla maatiloilla. Työntutkimuksen eräs tavoite on aina ollut ihmistyön keventäminen. Muun muassa viikoittainen työajan käyttö ja työajan tasoittamismahdollisuudet kuuluivat osina tähän tutkimukseen. Maatilan töihin liittyivät usein metsätyötkin, mikä vaikutti myös TTS:n toiminnan laajentumiseen. Ensimmäiset kotitalouden työntutkimukset tehtiin jo 30-luvulla. Samoihin aikoihin TTS aloitti koulutustoiminnan järjestämällä maatalouden työtehokursseja Tampereella yhdessä maatalousseurojen kanssa.

Toiminnan laajentumien vuoksi Maatalouden Työtehoseura muutettiin virallisesti Työtehoseuraksi vuonna 1937. Paavo Erkon jälkeen uudeksi toiminnanjohtajaksi valittiin Martti Sipilä (1936–1975). Martti Sipilän aikana toiminnanjohtajan nimike muutettiin toimitusjohtajaksi. Sipilää seurasivat toimitusjohtajina Mikko Kantola (1975–1981), Erkki H. Oksanen (1981–30.11.1993) ja vt. toimitusjohtajana Jouko Mäkelä (1.-31.12.1993). Nykyinen TTS:n toimitusjohtaja Tarmo Luoma on toiminut tehtävässään 1.1.1994 alkaen.

RATIONALISOINTI KUNNIAAN 1940-LUVULLA

Sota-ajan oloissa alkanut 1940-luku nosti rationalisoinnin kunniaan. Etupäässä naistyövoiman hoitamalla maataloudella samoin kuin ammattityövoimaansa menettäneellä metsätaloudella ei ollut varaa tuhlata työtä.

Tiivistä yhteistyötä puolustusvoimien kanssa jatkettiin edelleen. Sota-aika toi traktorien ja puukaasuttimien kehittämisen, jakelun ja asentamisen. Noin 85 prosenttia traktoreista kävi puukaasuttimilla ja TTS koulutti noin 2 500 kuljettajaa näiden traktoreiden käyttäjiksi.

Metsäosasto perustettiin 1942 ja kotitalousosasto 1943. Valtiovalta ja puunjalostusteollisuus ymmärsivät hyvin metsätöiden tehostamisen merkityksen, sillä puutavaran hankintaan tarvittavat työmiehet olivat pääosin sodassa. Metsätyövälineiden kunnostamiseen ja käyttöön kiinnitetty huomio johti tulokselliseen välinekehittelyyn. Esimerkkeinä metsätöihin sopiva sahankehitysmalli (Aukusti) sekä hakkuu- ja halkaisukirveet. Metsäosastolla oli jo tuolloin tutkimuksen lisäksi myös laajaa kurssitoimintaa. Kursseilla koulutettiin muun muassa hakkuumiehiä.

ASTIANKUIVAUSKAAPPI LAAJAAN TEOLLISEEN VALMISTUKSEEN

Kotitalousosastolla ryhdyttiin tutkimaan astianpesutyön rationalisointia vuonna 1944 ja Maiju Gebhardin johdolla kotitalousosasto kehitti astiankuivauskaapin. Seuraavana vuonna kuivauskaappeja ja muita puisia työhuonekaluja ryhdyttiin valmistamaan myyntiä varten TTS:n työpajassa. Neljä vuotta myöhemmin Enso Gutzeit osakeyhtiö aloitti astiankuivauskaapin laajan teollisen valmistuksen TTS:n laatimien piirustusten pohjalta.

Kun TTS oli esitellyt Työtehonäyttelyssä vuonna 1949 ensimmäisen sähkökäyttöisen pyykinpesukoneen, yleistyivät seuraavalla vuosikymmenellä pulsaattoripesukoneet suomalaisiin talouksiin. Kun kodin teknisiä apuvälineitä alkoi markkinoille tulla lisää, alettiin niiden käyttötuloksia kysellä TTS:stä. Näin asiakkaiden tarpeista lähti käyntiin TTS:n testaustoiminta.

RAKENTAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN OSAKSI TOIMINTAA

Koska kaikkien maatalouden rationalisointikysymysten todettiin liittyvän rakennuksiin ja rakentamiseen tuli rakentaminen toimintaan mukaan kuin itsestään. Rakentamisen osalta pidettiin tärkeänä selvittää maatalouden rakentamiseen liittyviä kysymyksiä ja lähteä kehittämään ja kokeilemaan käytännön ihmistyötä helpottavia ratkaisuja.

Sodan jälkeen TTS koulutti maaltapaon ehkäisemiseksi ammattitaidotonta työväkeä käytettäväksi maataloustöissä. Kyseessä oli erittäin mittavan koulutustoiminnan järjestäminen ja samalla yleisen rationalisointiajattelun levittäminen.

KONEOPETUSKESKUS VIHITTIIN KÄYTTÖÖN VUONNA 1955

1950-luvulla TTS pyrki määrätietoisesti ja ennakkoluulottomasti kurssitoiminnan lisäämiseen ja sen vakinaistamiseen. Toiminta keskittyi Rajamäelle, jonne rakennettiin koemaatilan yhteyteen kiinteät tutkimus- ja opetustilat. Koneopetuskeskus vihittiin käyttöön 8.6.1955 ja maatalouskoneteknikko-, maatalouskonekorjaaja- ja traktoriasentajakurssit käynnistivät koulumuotoisen opetustoiminnan. Alkuvuosien toiminta kattoi jo lähes koko Suomen, sillä maatalouskoneihin ei koulutusta muualla Suomessa ollut ja opiskelijoita tuli näin ympäri maata. Tällöin puhuttiin jo epävirallisesti Suomen ensimmäisestä kurssikeskuksesta.

Maatalouskoneet edustivat 60-luvulle tultaessa uutta teknologiaa, jonka yhteydessä aloitti vuonna 1954 dieselasentajien koulutus ja vuonna 1960 aloitettiin maarakennuskoneiden asentajien koulutus, sekä telaketjutraktorikuljettaja- ja kaivukoneenkäyttäjäkurssit. Nämä loivat pohjaa autoalan ja maarakennusalan koulutuksille.

TIIVIS YHTEISTYÖ TEOLLISUUDEN KANSSA

Työvälineiden ja koneiden kehittäminen yhdessä teollisuuden kanssa on kuulunut TTS:n tehtäviin sen historian alkuajoista lähtien. Traktorin käyttöön liittyvien tutkimusten yhteydessä kehitettiin muun muassa puoliperävaunu, traktorikärry, pyörätraktorin kitkaketju ja pinopuutavaran kuorimakone. Varsinainen metsäkoneiden kehittäminen alkoi 1960-luvun alussa. Esimerkiksi vuonna 1961 TTS:ssä kehitettiin 1–2 metrisen paperipuun kuorintakone, joka annettiin seuraavana vuonna sarjavalmistukseen.

KOULUTUSTOIMINTA LAAJENTUU

Koneopetuskeskuksesta tuli vuonna 1963 Tutkimus- ja opetuskeskus. Virallinen kurssikeskustoiminta alkoi Suomessa vuonna 1971. Tätä ennen oli hyväksytty laki työllisyyskoulutuksesta ja AKH (ammattikasvatushallitus) ryhtyi perustamaan ammatillisia kurssikeskuksia, jotka toimivat lähinnä työllisyyttä edistävinä keskuksina. Kurssikeskukset toimivat kuntien ja kuntaliittojen alaisina. 1.8.1971 Työtehoseuran kurssikeskus aloitti toimintansa omana hallinnollisena yksikkönään Työtehoseura ry:n alaisuudessa. Samalla se oli ainoa yhdistystaustainen kurssikeskus maassa.

Auto- ja pienkonealan koulutustoiminta kasvoi tasaisesti 70-luvulta lähtien. Laaja asentajakoulutus käsitti henkilö- ja raskaan kaluston lisäksi myös pienkoneasentajakoulutuksen. Autoalan koulutuksen yhteyteen syntynyt metallialan koulutus päättyi 70-luvulla ja tilalle tuli kuljetusala. Aluksi puhuttiin rekkamiesten kouluttamisesta, sillä ensimmäiset koulutukset vuonna 1971 olivat kuorma-autonkuljettajakoulutuksia.

Maarakennusosasto koulutti sekä asentajia että kuljettajia alalle. 70-luvulla koulutus tehostui, sillä opetuskalustoa pystyttiin ajanmukaistamaan valtionavustusten turvin. Aluksi opiskelijat valmistuivat joko telaketjutraktorin kuljettajan tai kaivukoneen käyttäjiksi, myöhemmin nämä yhdistettiin maarakennuskoneenkäyttäjäkurssiksi. Puualan koulusta toteutettiin vuodesta 1971 alkaen, aluksi yhden opettajan voimin. 70-luvun puolivälissä toiminta laajeni ja aloitettiin pintakäsittelijöiden koulutus.

KRIISIN MYÖTÄ ENERGIATUTKIMUS NOUSI TÄRKEÄÄN ROOLIIN

Energiakriisi 1970-luvulla poiki TTS:lle tutkimuksia maatilojen energiaomavaraisuudesta ja esimerkiksi oljen käytöstä energialähteenä. Myös metsäosaston toimintaa laajennettiin 1970-luvun lopulla energiatutkimuksiin. Kotitalouden tutkimusohjelmassa korostuivat jo tuolloin voimakkaasti ympäristöasiat. Tuolloin rakennettiin myös lämpökoeasema, joka täytti viime vuonna 25 vuotta. Määrätietoisempi työturvallisuustutkimus maatalousosastolla käynnistyi 1980-luvun puolessavälissä maatilarakentamisen työturvallisuuskampanjalla. Tuolloin valitut teemat ovat edelleen tänä päivänä tärkeitä tutkimuskohteita kaikilla TTS:n tutkimusalueilla.

KURSSIKESKUKSESTA AIKUISKOULUTUSKESKUKSEKSI

Puutarha-alan koulutus aloitettiin vuonna 1982 puutarhatyöntekijäkoulutuksella. 80-luvulla järjestettiin runsaasti maatalousalan kursseja, kuten lomittajakoulutusta, perunan- ja viljanviljelykursseja. Näiden kysyntä loppui 90-luvulle tultaessa ja toiminnan painopiste suuntautui puutarha-alaan.

Vuonna 1991 AKH:n hallinnointikausi päättyi ja kurssikeskuksista muodostettiin aikuiskoulutuskeskuksia. 1.11.1990 viralliseksi nimeksi vahvistettiin Työtehoseuran ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, josta myöhemmin otettiin käyttöön lyhyempi versio Työtehoseuran aikuiskoulutuskeskus ja vuonna 2007 oppilaitoksen nimeksi tuli TTS koulutus.

Auto- ja pienkonealan koulutus laajeni 90-luvun alussa käsittämään myös varaosamyyjien koulutuksen. 90- luvulla siirryttiin Suomessa tutkintotavoitteeseen koulutukseen ja auto- ja pienkoneala teki pioneerityötä laatimalla autoalan koulutuksiin valtakunnalliset tutkinnon perusteet. Vuonna 1995 auto- ja pienkonealan koulutuslinjalla suoritettiin Suomen ensimmäiset autoalan näyttötutkinnot, automyyjän ammattitutkinnoissa.

Kuljettajakoulutusten kysyntä alkoi 90-luvulla kasvaa räjähdysmäisesti. Vuonna 1990 aloitettiin ensimmäiset invataksinkuljettajakoulutukset ja vuosikymmenen lopulla kehitettiin henkilöliikennettä palvelemaan uusi koulutustuote, citybussinkuljettaja. Kuljetusyritysten kanssa oli yhteistyötä ja vaarallisten aineiden ajolupakoulutus kasvoi. Kuljetusala kasvoi 90-luvulla TTS:n suurimmaksi koulutusalaksi ja samalla siitä kehittyi koko Suomen laaja-alaisin kuljetusalan kouluttaja.

TTS koulutuksen toiminta laajeni 90-luvulla Rajamäen ulkopuolelle. Kuljetus- ja maarakennusalan koulutusten käyttöön hankittiin ajoharjoittelualue Vihdistä. Kuljettajakoulutuksen painopisteen siirtyessä pääkaupunkiseudulle ja yritysyhteistyön lisääntyessä, hankittiin sivutoimipiste Vantaalta.

1.1.1997 Opetusministeriö luovutti Sammatissa sijaitsevan Lönnrot Opiston ylläpidon TTS:lle kiinteistöjen jäädessä Valtion kiinteistölaitoksen omistukseen. Oppilaitoksen kiinteistöt ja maa-alueet luovutettiin TTS:lle joulukuussa 1999. Vuoden 1998 alussa oppilaitoksen koulutusala muuttui ravitsemis- ja talousalasta matkailu-, ravitsemis- ja talousalaksi. Tammikuussa alkoi hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan perustutkinto. Syksyllä 2000 aloitti mittainen matkailualan perustutkintolinja.

PULA AMMATTITAITOISISTA OSAAJISTA

2000-luku toi pulan ammattitaitoisista osaajista. Yrityksissä tarvittiin erityisosaajia erikoistehtäviin ja oppilaitokset muuntautuvat entistä enemmän palveluorganisaatioiksi. Myös kansainvälisyys ja monikulttuurisuus painottuivat monella tavalla sekä koulutuksen että tutkimuksen toiminnassa, sillä monet yhteistyöyrityksistä olivat kansainvälisiä yrityksiä, jotka toimivat globaaleilla markkinoilla. Monikulttuurisuus näkyi myös arkipäivässä maahanmuuttajataustaisen opiskelijoiden kautta.

EUROOPAN ENSIMMÄINEN BUSSISIMULAATTORI KÄYTTÖÖN VUONNA 2004

Vuonna 2004 TTS teki kansainvälisestikin merkittävän päänavauksen ottamalla käyttöön Euroopan ensimmäisen bussisimulaattorin. Toukokuussa 2006 TTS avasi Vantaalle huippumodernin raskaan liikenteen simulaattorikoulutuskeskuksen. Simulaattoritoiminnan lisäksi TTS perusti koriakatemian vuonna 2004, joka on erikoistunut tuottamaan uutta tietoa ja osaamista nykyaikaisten autojen turvakorirakenteiden korjaamisesta

TYÖNTUTKIMUS, ENERGIATEHOKKUUS, KUSTANNUSTEHOKKUUS JA TEKNOLOGIA
T&K-TOIMINNAN KÄRKITEEMOJA

Tutkimuspuolella kansainvälisyys näkyi useiden kansainvälisten tutkimushankkeiden kautta sekä lisäksi tutkijoiden aktiivisena osallistumisena kansainvälisiin kongresseihin, työryhmiin ja eri järjestöjen toimintaan. Tutkimustyössä korostuivat erityisesti työntutkimuksen, energiatehokkuuden, kustannustehokkuuden ja teknologian -teemat kaikilla toimialueilla.

2000-luvun aikana TTS:n koulutus- ja tutkimustoiminta on pyrkinyt entistä enemmän hyödyntämään yhteistä osaamistaan asiakkaiden hyväksi. Hyvänä esimerkkinä toimii vuonna 2008 alkanut metsäkoneenkuljettajien tehokoulutus, jossa TTS tutkimuksen vahvaa metsäalan osaamista hyödynnettiin koulutustoiminnasta.

 

 

 

 

TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200 | Tietosuojalausunto