TTS (Työtehoseura) selvitti yhteistyössä alan liittojen ja yritysten kanssa syksyllä 2009, miten kuljetus ja infra-alan koulutus ja työelämän vaatimukset vastaavat toisiaan sekä miten koulutusta pitäisi kehittää vastaamaan työelämän tarpeita. Selvityksen rahoitti Opetushallitus.

Tulosten mukaan kyseisten alojen koulutus vastaa tällä hetkellä keskeisimpien työtehtäviin sisältyvien tutkinnon osa-alueiden osalta varsin hyvin työelämän tarpeita. Kasvavat ammattitaitovaatimukset ja työelämän tarpeet asettavat kuitenkin haasteita koulutuksen toteuttamiseen, jotta lisääntyvä koulutus koetaan tarpeelliseksi ja mielekkääksi.

Kuljetusalan tuloksia:

HYVÄT ARVOSANAT TYÖELÄMÄVASTAAVUUDESTA

Yleisimmissä kuljetusalan työtehtäviin sisältyvissä tutkinnon osa-alueissa työntekijöiden antamat vastaavuusarviot olivat vähintään tyydyttävää–hyvää tasoa. Sekä henkilö- että tavaraliikenteessä koulutuksen heikoin työelämävastaavuus arvioitiin olevan ulkomaanliikenteen kuljettajan tehtävissä ja kuljetusyrittäjävalmiuksissa. Kansainvälisyyteen varautuminen ja yrittäjyyteen kannustaminen puoltaisivat lisäksi näiden alueiden vahvistamista koulutuksessa. Urakehitysmahdollisuusnäkymien vahvistaminen koulutuksen avulla saattaisi myös houkutella alalle lisää opiskelijoita.

KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ KOULUTUSTA
Kuljettajien toimenkuvat vaihtelevat suuresti, samoin arviot koulutuksen ja työelämän vastaavuudesta. Koulutuksen olisi oltava lähelle käytäntöä eli räätälöitävä työtehtävän mukaan. Sen olisi myös oltava ajan tasalla. Kuljetusalan liittojen edustajien mielestä linja-autonkuljettajan koulutus ei vielä täysin vastaa työelämän tarpeita, sillä opetussuunnitelma lähtee pitkälti tavaraliikenteen tarpeista. Alan yritykset ovat tyytyväisiä koulutuspalveluihin ja pitävät niiden saatavuutta tyydyttävänä–hyvänä.

TURVALLISUUDEN EDISTÄMISTÄ TOIVOTTIIN TÄRKEÄKSI KEHITTÄMISALUEEKSI
Kuljetusalalla turvallisuuden edistäminen olisi otettava nykyistä voimakkaammin esille koulutuksen ja alan yritysten kehittämisessä; tätä puoltavat liittojen edustajat sekä työtapaturmatilastot. Kuljettajat eivät sen sijaan koe työturvallisuutta tärkeäksi kehittämisen alueeksi, joten koulutuksella olisi vaikutettava asenneilmastoon ja turvallisuus olisi liitettävä ammatilliseen koulutukseen läpäisyperiaatteella.

MONIKULTTUURISUUS OTETTAVA AIKAISEMPAA USEAMMIN HUOMIOON
Työvoimapulan vaivaamilla aloilla monikulttuurisuus lisääntyy, kun maahanmuuttajia ohjataan kouluttautumaan näihin tehtäviin ja osaajia houkutellaan maan rajojen ulkopuolelta. Eri kulttuuritaustat ja tavat onkin otettava koulutuksessa aikaisempaa useammin huomioon. Maahanmuuttajien koulutuksessa olisikin harkittava suomalaisen työkulttuurin opettamista sekä kieliopintojen lisäämistä.

ESIMIESTEN TARVE LISÄÄNTYY
Kuljettajakoulutuksen kehittämisessä on otettava huomioon lainsäädännön lisäksi alan yritysten tarpeet sekä ajoneuvotekniikan ja infrastruktuurin kehittyminen. Kuljetusalalla esimiesten tarve lisääntyy suuriin ikäluokkiin kuuluvien esimiesten jäädessä eläkkeelle. Kuljetusalalla on selkeästi lisäkoulutuksen tarvetta; koulutustarpeen yleisin syy on ammattipätevyyskoulutus, jonka vaatimukset kiristyvät sekä alan ammattiin pääsemisessä että ammatin jatkuvassa harjoittamisessa. Säännönmukaisesti toistuva ammattipätevyyskoulutus on yksi esimerkki

elinikäistä oppimista painottavasta kehityssuunnasta. Kun lisäksi kyselyn mukaan kuljetusalan työntekijöistä vain 59 prosentilla on ammatillisia opintoja ja koulutuksessa on vähemmän opiskelijoita kuin alalta eläköitymisen myötä poistuu, alalle tarvitaan lisää koulutettavia henkilöitä.

Infra-alan tuloksia:

YLEISEMMISSÄ OSA-ALUEISSA VASTAAVUUSARVIOT OLIVAT HYVIÄ
Yleisimmissä infra-alan työtehtäviin sisältyvissä tutkinnon osa-alueissa työntekijöiden antamat koulutuksen ja työelämävaatimusten vastaavuusarviot ovat tyydyttävää–hyvää tasoa. Tosin asfalttimassan valmistuksessa ja asfalttipäällysteen levityksessä koulutuksen epäillään jääneen jälkeen ja vieraantuneen käytännön työelämästä.

OSAAMISTARVE KASVAA INFRA-ALALLA
Infran ylläpidon ja hoidon korkeakoulu- ja amk-tason erikoiskoulutukset puuttuvat kokonaan ja työnjohtajatason koulutuskin lähes kokonaan. Kasvavissa kunnissa työvoimatarvetta on kuitenkin kaikentasoisissa infra-alan työtehtävissä ja osaamistarve kasvaa. Alalla on lisäkoulutuksen tarvetta; muodollisen pätevyyden täyttäminen (at, eat, direktiivikoulutukset) ja ammatillisten osaamisalueiden vahvistaminen edellyttävät koulutusta. Lisäksi sitä vaativat tehtävänmukaiset taidot, kuten esimiestaidot tai maarakennusprojektin kokonaisuuden hallinta. Infra-alan työntekijöistä 88 prosentilla on ammatillisia opintoja. Yksi koulutuksen haaste on tietojen ajan tasalla pitäminen.

LISÄTIETOA LOPPURAPORTISTA
Aiheesta saa lisää tietoa ”Työvoimatilanne kuljetus- ja infrarakentamisen aloilla” -loppuraportista, joka on luettavissa osoitteesta www.tts.fi > tutkimus > julkaisut > raportteja ja oppaita

Suora linkki raporttiin: http://www.tts.fi/images/stories/tts_julkaisut/tr44.pdf

Lisätietoja aiheesta antaa:

Keijo Vesilahti
TTS tutkimus
PL 5 (Kiljavantie 6)
05201 Rajamäki

Sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200 | Tietosuojalausunto