Mökkeily on perinteisesti ekotehokasta. Kuivakäymälät tai ulkohuussit, polttopuut, yksinkertainen elämän tapa ja luonnon hyödyntäminen ovat ympäristöystävällisiä toimintatapoja, jotka mökeillä ovat yleisesti käytössä. Varustelutaso kuitenkin mökeilläkin kasvaa ja se asettaa haasteita mökkeilyn ekotehokkuudelle. Onneksi teknisillä ja erilaisilla toimintaparatkaisuilla pystytään kakkoskodin tapaisessakin mökissä parantamaan ekotehokkuutta jopa viidenneksen.

Lämmitystaparatkaisut avainasemassa
Ekotehokasta mökkiä lämmitetään ainoastaan silloin, kun siellä oleskellaan. Tämä onnistuu mainiosti mökeillä, joilla varustelutaso rajoittuu esimerkiksi jääkaappiin ja televisioon ja ympärivuotinen käyttö on vähäistä. Varustelutason kasvaessa niin sanottu peruslämpö on mökeillä kasvattanut suosiotaan pääasiassa vettä käyttävien laitteiden takia. Peruslämpö on helppo, mutta kallis ratkaisu huolehtia vettä käyttävien laitteiden pakkasen kestosta. Ekotehokkaampi vaihtoehto on huolehtia esimerkiksi pesukoneiden veden tyhjennyksestä talven ajaksi. Vesijohdoista ja varaajista veden saa poistettua helposti, mutta kaikista kodinkoneista tai vaikkapa hanoista veden täydellinen poistaminen on jokseenkin mahdotonta. Tällöin on syytä mahdollisuuksien mukaan siirtää laite pakkasettomaan tilaan tai pitää kodinkone sulana vaikkapa sähkövastuksen avulla, joka kuluttaa energiaa huomattavasti vähemmin kuin koko mökin lämmittäminen.

Kuivanapitolämmitys on ekotehokas lämmitysvaihtoehto. Tämä lämmitystapa pitää mökin muutaman asteen lämpimämpänä kuin ulkoilman lämpötila. Käytännössä lämpötila mökissä kovilla pakkasilla menee siis pakkasen puolelle, jolloin vesijärjestelmien pakkasen kestävyydestä on huolehdittava erikseen. Kuivanapitolämmitys kuitenkin nimensä mukaisesti estää kosteuden kertymisen mökin sisälle ja näin lisää huomattavasti mökin käyttömukavuutta. Vuodevaatteet ja tekstiilit ovat huomattavasti kuivempia kuin, jos mökkiä ei lämmitettäisi ollenkaan. Tämä lämmitysjärjestelmä estää myös homeiden kasvua.

Mökkien ekotehokkaassa lämmityksessä on hyödynnettävissä paljon erilaisia teknisiä ratkaisuja kuten etäohjausta. Mökkeilijät ovat myös innokkaasti asentaneet vapaa-ajan asunnoilleen ilmalämpöpumppuja. Myös aurinkopaneelit kasvattavat koko ajan suosiotaan osana mökkien tai käyttöveden lämmityksessä.

Kimppakyydillä mökille?
Mökille mennään perinteisesti omalla autolla, ja ainakin kaikkina kesäviikonloppuina. Mökkiliikenne on lämmitysratkaisujen lisäksi toinen ekotehokkuutta rasittava tekijä. Oman auton käyttö mökkimatkoilla on ymmärrettävästi monen valinta jo siksikin, että julkista liikennettä mökin lähimailla ei yksinkertaisesti ole olemassa. Mökeille myös usein viedään asuinpaikkakunnalta paljon tavaraa, jolloin oma auto on kätevä vaihtoehto. Silti on syytä miettiä vaihtoehtoisia mökkimatkustustapoja. Voisikohan tulevaisuudessa lisääntyä vaikkapa yhteiskuljetukset maaseutukirkonkylien keskustoista mökkialueille tai onnistuisiko kimppakyytijärjestelmät vaikkapa Facebookissa? Jollain lailla toimivia mallejahan on jo kokeiltu ja olemassakin.

Etäpäivät mökillä on sanottu olevan yksi ekotehokkuutta lisäävä tekijä. Etäpäiväjaksojen tulee olla kuitenkin melkoisen pitkiä, jotta ne vähentäisivät mökkiliikennettä. Pidennetty viikonloppu kun ei poista yhtään mökkimatkaa.

Tutkimusta ja teknisiä ratkaisuja tarvitaan
Mökkien käytön lisääntyminen ympärivuotiseksi ja mukavuuden halun tai vaikkapa paljon etätyötä mökillä tekevän tarpeet lisäävät tasaisesti mökkien varustelutasoa. Täysin varusteltuja kakkoskotimökkejä tehdään kokoajan enemmän.

Mökeille on kehitettävä omia teknisiä ratkaisuja, jotka huomioivat muun muassa pakkasen, mökkien käytön epätasaisuuden, kosteuden ja lämpötilan vaihtelut. Ilman tällaisia ratkaisuja mökkejä rakennetaan kuin omakotitaloja ja se ei ole kovin ekotehokasta. Vielä tarvitaan kuitenkin paljon tutkimusta ja tuotekehitystä, joilla saadaan uusia toimintatapoja ja teknisiä vaihtoehtoja mökeille. Yleisesti ottaen suomalaisille tyypillinen perinteinen mökkeily on ekotehokas vapaa-ajan viettotapa, mutta varustelutason ja käytön lisääntyessä ekotehokkuus ei enää ole itsestäänselvyys.


TTS TUTKIMUS
Anna-Maija Kirkkari
tutkimusjohtaja
Gsm 040 730 4667
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

VAPET-HANKE
Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus (Vapet) oli seitsemän tutkimusorganisaation (Helsingin yliopisto/HY, Suomen ympäristökeskus/SYKE, Tampereen tekninen yliopisto/TTY, Tilastokeskus, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus/VATT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus/VTT ja TTS tutkimus/Työtehoseura) yhteishanke, jonka yleisenä tarkoituksena oli vapaa-ajan asumisen ekotehokkuuden edistäminen. Tutkimuksessa tarkasteltiin vapaa-ajan asumista kestävän kulutuksen ja ekotehokkuuden kannalta. Kohteina olivat vaihtoehtoiset teknologiat, erityisesti lämmityksen ja pakkasen kestävän vesihuollon osalta, ja niiden hyväksyttävyys vapaa-ajan asukkaiden keskuudessa, palvelujen käyttö ja tulevaisuuden tarve, mökkiliikenne sekä näiden asioiden kansantaloudellisen vaikutus aikajaksolla 2010–2025. Hanke päättyi keväällä 2010 ja sen loppuraportti ja loppuseminaarin materiaalit on saatavilla TTS:n www-sivuilla.

TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200 | Tietosuojalausunto