Rumpukuivausta vierastetaan ja sitä kohtaan on paljon ennakkoluuloja. Kuivausrummusta kuitenkin saadaan pyykille melkeinpä ainoa kunnollinen kuivausympäristö, jossa se voi kuivua ilman ulkopuolisia haittatekijöitä ja puhdistua siihen kerääntyneestä nöyhdästä. Se helpottaa varsinkin allergisten ja ikääntyvien henkilöiden sekä pikkulapsiperheiden ja kiireisten käyttäjien pyykkihuoltoa.  

Automatiikka huolehtii hyvän lopputuloksen
Rumpukuivaus sopii erityisen hyvin frotee-, sametti- ja trikootekstiileille. Polyesteripuuvillaisista tekstiileistä, esimerkiksi paidoista ja paitapuseroista tulee sileitä kuivattaessa kerralla pieniä määriä. Villalle rumpukuivaus ei sovi ja pellavatekstiilit menettävät jäykkyytensä kuivausrummussa. Kosteuden tunnistavien ohjelmien ja lisävarusteiden ansiosta rumpukuivausmahdollisuutta kannattaa kokeilla varovasti ohjeiden mukaisesti kuivaten myös tekstiileille, joille sitä ei ole aikaisemmin suositeltu.

Kannattaa valita sellainen kuivausohjelma, jolla tekstiiliin jää luontainen jälkikosteus, toteaa TTS tutkimuksesta Anneli Reisbacka. Tällöin tekstiilin pehmeys ja mittapysyvyys säilyvät kuivauksen jälkeen. Materiaaleiltaan samanlaiset tekstiilit kannattaa kuivata keskenään, jotta automaattinen kuivausohjelma valitsee kuivausajan oikein. Rumpua ei kannatta ahtaa liian täyteen. Siliäviä tekstiilejä laitetaan rumpuun 1/3 sen enimmäistäyttömäärästä.

Rumpukuivaus mahdollistaa nopean pyykkihuollon
Kiireiselle käyttäjälle rumpukuivaus tuo mahdollisuuden selvitä pyykinkuivauksesta nopeasti. Esimerkiksi lapsiperheissä vaatteiden pesu saattaa toistua jopa monta kertaa päivässä. Lähitulevaisuudessa iäkkäiden vanhusten talouksissa pyykin hoitavat kiireiset omaiset tai kotityöpalvelu. Parhaimmillaan päivittäisen pyykin pesu ja kuivaus onnistuu parissa tunnissa. 

Kuivausrummulla tekstiilejä puhdistava vaikutus
Kuivausrumpua käytettäessä irtonainen tekstiilinöyhtä samoin kuin partikkelimaiset pesuaine- ja likasaostumat jäävät laitteen nukkasihtiin. Nukkasihtiin kertyneen nöyhdän perusteella on syntynyt vahva käsitys kuivausrummun pyykkiä kuluttavasta vaikutuksesta.

Anneli Reisbacka TTS tutkimuksesta toteaa, että suurin osa nukasta on kuitenkin muodostunut käytöstä ja pesusta ja kuivausrummun vaikutus on vain 10–15 %. Allergisille käyttäjille rumpukuivauksen tekstiilejä puhdistavalla ominaisuudella saattaa olla erittäin suuri merkitys.

Ainoastaan lämpöpumpputoiminen rumpu on energiatehokas erilaisissa olosuhteissa
Uudet lämpöpumpputekniikalla toimivat kuivausrummut tiivistävät pyykin kosteuden kylmäaineen avulla ja lämmittävät ympäröivää huonetilaa. Käyttöympäristön lämpeneminen ei vaikuta laitteen energiankulutukseen. Sen sijaan perinteinen kosteuden ilman avulla tiivistävä kuivausrumpu tarvitsee kondensointiprosessiin viileää korvausilmaa, muutoin kuivausaika pitenee ja sähkönkulutus kasvaa.  Vaatehuoltotilojen puutteellisuudesta johtuen ainoastaan lämpöpumpputoimisen kuivausrummun energiankulutusta voidaan hallita myös erilaisissa käyttöolosuhteissa.

Pyykinpesukoneelta kannattaa vaatia tehokasta linkousta. Näin pyykit kuivuvat mahdollisimman nopeasti ja energiataloudellisesti. Koneellisen kuivauksen kannalta pesukoneen linkouskierrosten vähimmäisvaatimus on 1000 r/min. ” Mielellään se saisi olla jopa 1400 r/min”, toteaa Anneli Reisbacka TTS tutkimuksesta.

Esimerkiksi puuvillaisen pyykkierän (3 kg) pesu 40 asteen lämpötilassa, linkous 1400 r/min ja kuivaus tällöin noin 50 prosentin jäännöskosteudesta lämpöpumpputoimisessa kuivausrummussa vie sähköä yhteensä 1,6-1,7 kWh ja vaatii aikaa lyhimmillään noin 2 tuntia. Perinteinen kosteuden ilman avulla tiivistävä kuivausrumpu vie helposti kaksinkertaisen määrän sähköä, kun se on sijoitettu kylpyhuoneeseen.

Vastaavasti narukuivauksessa sisällä kuivissa olosuhteissa lämpöenergiaa kuluu pyykkierää (3 kg) kohti noin 1,4 kWh. Käytännössä kuitenkin kylpyhuoneen olosuhteet ovat useimmiten kosteat suihkussa käyntien ja puutteellisen ilmanvaihdon vuoksi. Pyykki kostuu kesken kuivumisen ja kuivausaika pitenee jopa kaksinkertaiseksi ja vastaavasti nousee myös lämpöenergiankulutus.


LISÄTIETOJA
Projektipäällikkö
Anneli Reisbacka, TTS tutkimus
p. 050 5527 252
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200 | Tietosuojalausunto