TTS tutkimuksessa on käynnistynyt Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen apurahan turvin tutkimushanke maataloustyökoneen kuljettajan fyysisestä työkuormituksesta ja kuormituksen vähentämisestä. Tarkastelun kohteina ovat erityisesti työasennot ja tärinä sekä ajettavien työkoneiden ajotuntimäärät. Tavoitteena on lisäksi koota tietoa erilaisista teknisistä ratkaisuista ja ajotekniikoista, joilla haitallista kuormitusta voidaan vähentää. Tiedot kerätään sekä kirjallisuudesta että maatiloilla toteutettavien mittausten avulla. Tutkimus valmistuu syksyllä 2011.

Traktorilla ajetaan sesonkiaikoina jopa 16 tuntia päivässä
Tilojen laajentamisen seurauksena pidentyneet työpäivät, lisääntynyt koneiden käyttö ja ainakin osittain yksipuolistunut työ muuttavat työntekijän kuormitusta. Myös urakointipalvelujen tarjonta on lisääntynyt. Traktorilla saatetaan ajaa sesonkiaikoina jopa 16 tuntia päivässä. Traktoreiden rinnalle maatiloilla ovat yleistyneet muut ajettavat työkoneet, kuten erilaiset pienkuormaimet, erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Niiden pääkäyttäjiä ovat lypsykarjatilat, joista vuonna 2006 jo joka seitsemännellä oli käytössä pienkuormain, nykyisin todennäköisesti vielä useammallakin. Huomattavaa on, että kuormaimen hankinta ei useimmilla tiloilla ole vähentänyt traktorin käyttötunteja; entistä useampi työ tehdään siis ajettavan työkoneen päällä. Niinpä lisääntyvä koneiden käyttö ja siihen liittyvä tuki- ja liikuntaelinten yksipuolinen kuormitus ja tärinäongelmat tulevat olemaan merkittävimpiä työsuojelun haasteita maatilataloudessa lähivuosina.

Selän huonot asennot ja tärinä riskitekijöinä
Kuljettajan kuormittuminen työkonetta ajettaessa ei johdu pelkästään yksipuolisen istumatyön haitoista. Kuljettajan seuratessa työkoneen toimintaa niskan ja selän kiertyneet ja taipuneet asennot ovat yleisiä. Selän on osallistuttava katseen seurantaan, kun kohde on vähänkin sivussa saati sitten ajokoneen takana. Keskeinen kuormitustekijä on myös istuimen kautta kehoon välittyvä tärinä. Sen on todettu voimakkaasti liittyvän selkäoireisiin. Lisäksi tärinän vaikutuksesta hallintalaitteiden käsittely vaikeutuu, reaktionopeus hidastuu ja työteho alenee. Tärinän voimakkuus kasvaa ajonopeuden ja pinnan epätasaisuuden kasvaessa mutta pienenee ajoneuvon massan suurentuessa.

Tavoitteena fyysisen kuormituksen kokonaisvaltainen tarkastelu
Testiradoilla tehtyjen mittausten lisäksi tarvitaan yhä tietoa kokonaisvaltaisesta kuormitustilanteesta todellisissa olosuhteissa maatiloilla. Tavoitteena nyt alkaneessa hankkeessa on yhdistää samaan tarkasteluun sekä tärinä, selän asennot että altistumisajat ja että tarkastelu laajennetaan isojen ajettavien koneiden lisäksi maatiloilla yleistyneisiin ajettaviin pienkoneisiin.

Tietoa tarvitaan koneiden hankinnan suunnitteluun ja koneiden varusteluun
Hankkeen tulokset suunnataan etenkin maatalousyrittäjille koneiden hankinnan suunnitteluun ja koneiden varustelemiseksi ja toisaalta myös työn suunnittelemiseksi selkää säästäväksi. Erityisesti näitä tietoja tarvitsevat työnantajina työskentelevät maatalousyrittäjät työnantajalle sälytettyjen velvollisuuksien hoitamiseksi – työn ja työympäristön kuormitustekijöiden hallitsemiseksi.


LISÄTIETOJA

TTS tutkimus (Työtehoseura)

Veli-Matti Tuure, työntutkimuksen päällikkö              
Gsm 044 7143 675                                                     
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
                                                                                    

Markku Lätti, tutkija
Gsm 044 7143 691
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200 | Tietosuojalausunto