TTS tutkimuksessa aloitetussa hankkeessa kartoitetaan käytössä olevat taimikonhoidon koneellistamisvaihtoehtoja sekä niillä tehtyyn työhön liittyvää kokemusperäistä tietoa. Kevyitä koneellistamisvaihtoehtoja eli laitteita, joissa peruskoneena voidaan käyttää maataloustraktoria, pientraktoria, tai pientä metsäkonetta selvitetään tarkemmin taimikoiden varhaishoidoissa tehtävillä työntutkimuksilla.

Kerättyjen tietojen perusteella arvioidaan koneiden ja laitteiden soveltuvuutta ja edelleen kehittämismahdollisuuksia. Tutkimusta rahoittaa MMM ja se kuuluu osana Tapion koordinoimaan Taimikon varhaishoidon edistäminen hankkeeseen.

Taimikoiden kunto huolestuttavan heikko
Valtakunnan metsien inventointitietojen mukaan laadultaan hyvien taimikoiden osuus on pienentynyt 39 %:sta 30 %:iin ja vastaavasti tyydyttävien ja välttävien osuus on kasvanut 56 %:sta 65 %:iin. Hoitamattomuus on laadun alennuksen syynä 420 000 hehtaarilla taimikoista.

Tilastotietojen mukaan taimikonhoitotyön reaaliset yksikkökustannukset ovat kaksinkertaistuneen 1990 -luvun alusta. Puunkorjuun yksikkökustannukset ovat samana aikana puolittuneet. Taimikonhoitotyöt tehdään tänä päivänä lähes kaikki metsurityönä - puunkorjuu koneilla.

On todennäköistä, että metsänomistajakunnassa tapahtuvan muutoksen myötä omassa metsässä tehtävän työn määrä tulee seuraavan vuosikymmenen aikana vähenemään jyrkästi. Tämä johtaa ostettavien metsänhoitopalvelujen suurempaan käyttöön, jos työmäärät pysyvät nykyisellään.

Koneellistamisvaihtoehtojen kilpailukykyä tarkasteltaessa on luonnollista sen vertaaminen metsurin tekemään raivaussahatyöhön. Pitemmällä aikajaksolla vertailtaessa täytyy ottaa huomioon myös eri vaihtoehtojen saatavuus. Todennäköisesti metsurityövoiman saatavuus heikkenee.

Koneellinen taimikonhoito tulossa
Taimikonhoidon koneellistamisessa on useita työn kustannustasoon ja laatuun liittyvää kysymystä ratkaistavana. Kiinnostusta järeiden taimikonhoidon erikoiskoneiden kehittämiseen vähentää pieni konetarve. Metsäteho on laskenut tarpeeksi 150-220 konetta koneellistamisasteen ollessa 80 prosenttia ja työn tuottavuuden 2-3 ha/päivä. Käyttämällä puunkorjuukoneita myös metsänhoitotöiden peruskoneena saadaan niiden käyttöastetta nostetuksi ja siten koneiden tuntikustannuksia laskettua.

Puunkorjuun yleiskoneita pienempien koneiden käyttö taimikonhoidossa edellyttää peruskoneelta riittävää maastokulkukelpoisuutta ja työmenetelmää, jossa ei tarvita kauas ylettävää nosturia. Pienen koneen vahvuuksina ovat järeää konetta pienemmät tuntikustannukset ja siitä johtuva alhaisempi tuottavuusvaatimus. Peruskoneen pieni koko mahdollistaa varttuneemmassakin taimikossa liikkumisen ilman varsinaisia ajouria.

Kustannustehokkaiden menetelmien lisäksi on toimintaympäristön ja työmaiden ketjutuksen merkitys koneellisen työn kilpailukyvylle tärkeää. Olennaisessa asemassa ovat myös yrittäjät sekä ammattitaitoiset kuljettajat.

Metsänhoitomenetelmien koneellistaminen edellyttää kaikkien olemassa olevien vaihtoehtojen ennakkoluulotonta tarkastelua sekä uusia innovaatioita.


LISÄTIETOJA

TTS tutkimus
Arto Mutikainen 050 5630 170
Vesa Tanttu 044 7143676
Sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200 | Tietosuojalausunto