Julkisuudessa käydään aktiivista keskustelua työn tuottavuuden parantamisen keinoista. On esitetty vaatimus 5 % tuottavuushypystä, jota maamme tarvitsee, jotta saisimme tuottavuudessa kiinni kilpailijamaamme. Yksi konkreettinen ehdotus tuottavuuden parantamisessa on ollut työajan pidennys sadalla tunnilla vuodessa.

Työajan pidennys voikin olla yksi keino tuottavuushypyn tekemiseen. Tosin se ei takaa, että tuottavuus paranisi, sillä työajan pidennys ei välttämättä varmista, että tehollinen työaika lisääntyisi. Työn tuottavuuden kohottaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että samalla työllä saadaan aikaisempaa enemmän aikaiseksi tai sama tulos saadaan aikaiseksi vähemmällä työllä. Tähän päästään tekemällä asioita fiksummin ja parantamalla työn suoritusedellytyksiä.

Työtehoseuran tutkimuksen mukaan toimihenkilöiden työajasta jopa neljännes kuluu erilaisiin keskeytyksiin. Tosin osa näistä keskeytyksistä on hyödyllisiä ja työn tekemistä edistäviä. Sen sijaan 14 % toimihenkilöiden työajasta kuluu häiriöihin, jotka suoraan vähentävät tehokasta työaikaa. Jos työaika on 7,5 tuntia päivässä, 14 % tarkoittaa 63 minuuttia. Käytännössä häiriöt puolittamalla on mahdollista lisätä tehollista työaikaa saman verran kuin lisäämällä kokonaistyöaikaa puolella tunnilla päivässä.

Työn tehokkuuden tutkimisessa tunnistetaan asiakkaalle arvoa tuottavat toiminnot työkokonaisuudesta. Arvoa tuottamattoman toiminnan poistaminen ei itsessään kasvata työn tuottavuutta vaan tämän tilalle pitää luoda toimintaa, joka tuottaa lisäarvoa asiakkaalle ja täten tulosta yritykselle. Kun yritysten prosesseja tarkastellaan esimerkiksi VSM- (arvovirtakuvaus-) menetelmällä, joka kuvaa koko toimintoketjua tilauksesta asiakkaalle, asiakkaalle arvoa tuottavan toiminnan osuus on yleensä alle 5 % prosessin kokonaiskestosta. Kyseinen tarkastelu paljastaa prosessista tehottomuutta aiheuttavat vaiheet, jotka liittyvät seuraaviin asioihin: ylituotanto, odotukset, yliprosessointi, varastointi, virheet, uudelleen tekeminen ja resurssien heikko hyödyntäminen.

Työtehoseuran tekemissä kehittämishankkeissa on päästy erinomaisiin tuloksiin työn tuottavuuden kehittämisessä, kun ne tehdään yhteistyössä eri henkilöstöryhmien kanssa esimerkiksi perehtymällä yhdessä muun muassa työn tekemisen edellytyksiin, työn sisältöön, työtapoihin, ergonomiaan ja työturvallisuuteen. Tunnistettuihin kehittämiskohteisiin suunnitellaan ratkaisut yhdessä ja standardisoidaan ne toimintatavoiksi. Kyseisellä tavalla sekä työn tuottavuus että henkilöstön tyytyväisyys yrityksissä paranee. Työmenetelmistä on saatu muun muassa sujuvampia, turvallisempia ja vähemmän kuormittavia. Lisäksi henkilöstön mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa tapahtuviin muutoksiin luo hyvinvointia ja sitoutumista työhön. Työmenetelmiä on pystytty kehittämään siten, että joissain tapauksissa työkohtainen tuottavuuden kasvu on ollut jopa 50 %. Yleisesti voi sanoa että 10–30 % tuottavuuden kasvu on saavutettavissa ilman investointeja tekemällä asiat ainoastaan järkevämmin.

Keinoja työn tehokkuuden lisäämiseen on lukuisia. Tehokas ja tuottava työ on tehottoman ja tuottamattoman työn vastakohta. Tehoton työ on ponnistelua ilman tuloksia eli resurssien tuhlausta. Työn tuottavuuden parantamisen keskiössä pitäisikin olla työn sujuvuus ja sisältö ja mittareina tulisi olla työn tulokset, ei aika.

Lisätietoja: Asiantuntija Keijo Vesilahti, TTS Työtehoseura, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 050 3879 518
TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200 | Tietosuojalausunto