Etelä-Pohjanmaalla tänä keväänä käynnistyneessä ”Automaattilypsy - Navetan toiminnallisuus” –tutkimus- ja kehittämishankkeessa keskitytään vahvasti automaattilypsyn erityiskysymyksiin. Hankkeessa pyritään saamaan lisää tietoa lehmäliikenteeseen vaikuttavista tekijöistä sekä parantamaan tietotekniikan hyväksikäyttöä tuotannonohjauksessa. Tuottaja voi käyttää työajastaan suuremman osan tuotannon seurantaan ja kehittämiseen, kun lehmäliikenne toimii ja osataan hyödyntää tietotekniikan mahdollisuuksia.

 

Lehmäliikenteen osalta hankkeessa tutkitaan keskeisenä osana ruokinnan ja erityisesti säilörehun laadun merkitystä lehmien liikkumiseen lypsyrobotille. Eri rehujen vaikutuksista lehmäliikenteeseen automaattilypsyssä ei ole juurikaan tutkittua tietoa. Yleisesti huomio kiinnitetään vain viljan ja väkirehujen määrään, mutta käytännön havaintojen mukaan myös säilörehun säilönnällisen laadun heikkeneminen voi vaikuttaa merkittävästikin lehmien aktiivisuutta vähentävästi. Hankkeessa seurataan käytännön tiloilla ruokintaa, rehunjakoa, säilörehun laatua ja lehmien liikkumista robotilla. Hankkeeseen osallistuu 12 automaattilypsytilaa, joista puolella tehdään vuoden ajan tarkempaa seurantaa lehmäliikenteen, ruokintakäytäntöjen, rehujen käytön ja laadun sekä työnkäytön osalta.

 

Lisäksi tiloilta haetaan tietoa toiminnallisista ratkaisuista hyvän lehmäliikenteen aikaansaamiseksi rakennussuunnitteluun muun muassa navetan ilmanvaihdon, lypsypaikan, lypsyrobotin sijainnin, parsien ja lantakäytävien mitoituksen suhteen. Hankkeeseen osallistuvilla tiloilla selvitetään lypsylle haettavien lehmien ajamiseen ja ohjaamiseen kuluvaa aikaa ja työn sujuvuutta.   

 

Lehmäliikenteen ohella selvitetään tietotekniikan hyödyntämistä: mitä tietoja eri laitteiden tietojärjestelmiin tallentuu, mitä ja miten tietoja hyödynnetään, ja mitä tietoja kannattaisi hyödyntää enemmän tuotannon ohjauksessa ja tilan kehittämisessä. Hankkeessa kartoitetaan tilojen kokemuksia laitteiden käytettävyydestä sekä kehittämistarpeita: minkälaisia raportteja järjestelmien tulisi tuottaa, jotta tieto olisi paremmin erilaisten käyttäjien ymmärrettävissä ja hyödynnettävissä. Pelkästään laitteiden tuottamien perustietojen seuranta vaatii paneutumista. Lisäksi järjestelmiin voidaan liittää monia tiedonkeruulaitteita ja antureita, esim. solunseurantalaite, märehtimispannat, eläinvaa’at, joista saatava tieto ei voida käyttää sellaisenaan vaan edellyttää kokonaisuuden hallintaa ja tulkintaa.

 

Navetan toiminnallisuus ja tietotekniikan hyödyntäminen ovat tärkeitä tekijöitä maitotilan työmäärän hallinnassa. Toiminnallisuus parantaa todennäköisimmin myös taloudellista tulosta. Laadukkaiden prosessien kautta työ tehostuu ja työn tuottavuus paranee.        

 

Hanketta toteuttavat TTS Työtehoseura ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Hankkeen päärahoittajana toimii Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, jonka myöntämä rahoitus tulee EU:n maaseuturahaston osarahoittamasta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Yksityisrahoittajina hankkeessa ovat mukana Maatalouden Laskentakeskus Oy sekä Oy DeLaval. Ab. Yhteistyökumppaneina ovat myös mm. Valio Oy ja MTT Maitokoneet –yksikkö. 

 

Lisätietoa

Lea Puumala, TTS - Työtehoseura, gsm 044 7143 677/ Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 

Johanna Mäntyharju ProAgria Etelä-Pohjanmaa, gsm 040 5121 901/ Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200 | Tietosuojalausunto