Suomen kustannuskilpailukyky on viime vuosina heikentynyt. Jotta pystymme vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ja mahdolliseen tilauskannan kasvuun, on korkea aika kehittää työn tuottavuutta. Tuottavuuden lisäämisen lisäksi yrityksen tulee kiinnittää huomiota myös työurien pidentämiseen koko työuralla, sillä nyt ja tulevaisuudessa kilpaillaan osaavasta työvoimasta ja heidän ajastaan.


KILPAILUKYVYN PARANTAMISEKSI VAADITAAN PANOSTUSTEN KAUTTA KOHDENTAMISTA

Euroopan keskuspankin kustannuskilpailukykymittariston mukaan Suomi on viime vuosina menettänyt kustannuskilpailukykyään euromaiden välisessä vertailussa. ”Keskeisenä syynä tähän on muun muassa työvoimakustannusten nousu tuottavuutta nopeammin. Esimerkiksi Saksassa, jossa kustannuskilpailukyky parantunut, on keskitytty tuottavuuden lisäämiseen sekä tehty paljon joustavia yrityskohtaisia työaikajärjestelyjä. Työajat ovat joustaneet kysyntätilanteen mukaan, jolloin yrityksen tilauskanta ja kapasiteetti ovat olleet tasapainossa”, kertoo Jukka Tiihonen Teknologiateollisuudesta.

Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää tuottavuuden johdonmukaista parantamista sekä tuotekehitykseen, osaamiseen ja innovaatioihin panostamista. Aikaisemmin lisäarvo syntyi pääosin tavaroiden valmistamisesta, jota tutkimus ja kehitys, tuotannonsuunnittelu sekä muut toiminnot tukivat. Nyt asiat ovat kääntyneet toisin päin. Arvonlisäys syntyy pääosin tutkimuksessa ja tuotekehityksessä.

”Useissa maissa on käytössä suoraan tuotekehitykseen suunnattuja verokannustimia, jolloin yhteiskunnan tuki tuotekehitykselle kohdistuu suoraan yrityksille. Tämä on järkevää, sillä yritykset tuntevat markkinat ja osaavat parhaiten arvioida, millaisiin ratkaisuihin innovaatiotoiminta tulisi suunnata. Tämän tyyppiset ratkaisut tuotekehityksen tueksi ovat usein tehokkaampia ja vähemmän byrokraattisia kuin esimerkiksi hankerahoitus”, Jukka Tiihonen korostaa.

HYVÄ TYÖ – PIDEMPI TYÖURA

Jotta suomalaisten yritysten kilpailukyky säilyisi nyt ja tulevaisuudessa, tulee työn tuottavuuden lisäksi kehittää työn sisällön mielekkyyttä, vaihtelevuutta ja kehittyvyyttä. Työsuhteita pitää koko yhteiskunnassa pystyä pidentämään alusta, keskeltä ja lopusta. ”Kilpailu ihmisten ajan käytöstä työelämän ja vapaa-ajan välillä on alkanut. Työurien pidentäminen alusta edellyttää oppilaitosten ja yrityselämän tiivistä yhteistyötä sekä osaamisen vaihtoa sekä lyhyempiä valmistumisaikoja, jotta nuoria saadaan työelämään entistä aikaisemmin. Työurien pidentäminen keskeltä ja lopusta edellyttää erityistä panostamista työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen sekä joustavia työaikajärjestelyjä eri elämäntilanteisiin sopivaksi”, Jukka Tiihonen toteaa.

”Työaikajärjestelyt on yksi keino kehittää tuottavuutta ja kilpailukykyä. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa joustavia työaikaratkaisuja käytetään paljon, ainoana rajoituksena toimivat lepoajat. Parhaimpina ratkaisuina voidaan nähdä työaikapankit, joissa yhdistyvät sekä työnantajan että työntekijöiden tarpeet”, Jukka Tiihonen jatkaa.

Työelämä ja sen vaatimukset sekä asiakkaiden tarpeet muuttuvat koko ajan. Suurimmat haasteet toimintatapojen muuttumisessa liittyvät yritysten väliseen yhteistoimintaan, henkilöstön mukaan saamiseen muutostilanteissa sekä konkreettisten muutosten aikaansaamiseen. Yhteistoiminta yrityksessä on erittäin tärkeä asia, joka vaikuttaa työhyvinvointiin ja sitä kautta myös tuottavuuteen.

”Muutostilanteissa kannattaa henkilöstön kanssa lähteä pienin askelen liikkeelle, sillä kaikkea ei pystytä muuttamaan heti. Henkilöstöllä on mielipiteitä, ja asioita pitäisi pystyä perustelemaan yhdessä. Yksi konkreettinen väylä henkilöstön mukaan saamiseen on eri työpisteiden ja ergonomian kehittäminen ja parantaminen. Näin laajempi tuottavuuden kehittämisohjelma näkyy henkilöstölle konkreettisina toimenpiteinä ja on väylä kehittää yhteistoimintaa yrityksessä”, Jukka Tiihonen toteaa.  

YLÄTASON KÄSITTEET HALLINNASSA, MUTTA LATTIATASON TEHOKKUUS HÄMÄRTYMÄSSÄ

Teknologiateollisuus on järjestänyt yrityksille koulutusohjelman, joissa annetaan konkreettisia työkaluja lattiatason tuottavuuden kehittämiseen. Tarve tuottavuuskoulutuksille syntyi, kun havaittiin peruskäsitteiden ja työkalujen tehokkaaseen tekemiseen liittyen olevan monessa yrityksissä hukassa. LEAN ja muut niin sanotut ylätason käsitteet olivat hallinnassa, mutta lattiatason tehokkuus näytti olevan hämärtymässä. Mistä tämä ilmiö johtuu?

”Ilmiön takana on monia tekijöitä. Yksi syy on se, että työnjohtokoulutusta ei teknologiateollisuudessa ole ollut pitkään aikaan. Nyt se on aloitettu kokeilun kautta, mikä on hyvä asia. Koulutuksen lopettaminen aikoinaan johti siihen, että esimiestehtäviin tulevilla oli liian teoreettinen tausta eikä välttämättä tarpeeksi valmiutta käytännön esimiestehtäviin. Toisaalta taas käytännön tehtävistä esimiestehtäviin siirtyvillä ei ollut tarpeeksi teoreettista taustaa. Lisäksi monille esimiestehtävä on ollut välietappi, jossa ollaan muutama vuosi. Yhtenä ongelmakohtana voidaan nähdä myös tiimit, jotka itseohjautuvasti huolehtivat tehokkuudesta, mutta joille ei ole asetettu tarpeeksi selkeitä tavoitteita. Esimiehet tarvitsevat työssään niin sanottua konepajajärkeä. Pitää yksinkertaisesti havaita ja poistaa niitä epäkohtia, jotka häiritsevät työn tekemistä. Tuottavuuskoulutuksen sisältö pitäisi olla jokaisella esimiehellä ja kehittäjällä selkärangassa”, Jukka Tiihonen toteaa.

HAVAINNOINTITUTKIMUKSEN KAUTTA NYKYTILA SELVÄKSI

Teknologiateollisuuden järjestämien koulutuspäivien anti osallistujille on ollut se, että he ovat saaneet uusia ajatuksia ja konkreettisia työkaluja kehittämisestä. Hyvä menetelmä tuottavuuden kehittämisessä on havainnointitutkimus.

”Havainnointitutkimuksen tarkoituksena on nimensä mukaisesti havaita työyhteisön tapahtumien ja toimintatapojen vaikutuksia tuotteiden valmistuksessa”, kertoo Jari Laine TTS:stä. ”Havainnointitutkimus ei ole vain ajankäytön mittaamista vaan havainnoinnilla selvitetään työpisteiden toimivuus, siisteystaso, materiaalien ja työvälineiden sijainti ja käytettävyys, työmenetelmien ergonomisuus ja tehokkuus sekä turhan työn määrä kokonaistyöajasta. Havainnoimalla saadaan selvitettyä erilaiset häiriölähteet ja odottelujen vaikutukset virtautetussa tuotannossa. Jokaiselle aihealueelle on käytettävissä omat tutkimustyökalut ja -menetelmät, joita harjoitellaan koulutusohjelman aikana”

”Kysyntä tuottavuuden koulutuksista ja konsultoinnista tulee kasvamaan talouden elpyessä. Teknologiateollisuus jatkaa samantyyppisten tuottavuuden täsmäkoulutusten toteuttamista. Yritys voi täydentää osaamistaan myös yrityskohtaisille koulutuksilla ja konsultoinnilla”, Jukka Tiihonen toteaa lopuksi.


Lisätietoja:

Tuottavuuden osaamiskeskus

Jari Laine
asiakkuuspäällikkö
Puh. 044 7143 787

Veli-Matti Tuure
osaamiskeskusjohtaja
Puh. 044 7143 675

TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200 | Tietosuojalausunto