Ikääntyvien asumisratkaisut ovat nousemassa merkittäväksi yhteiskunnalliseksi ja yksilötason haasteeksi. Työtehoseuran Ekotehokas seniorikoti (ESKO) -tutkimushankkeessa on tavoitteena kehittää ikäihmisten asumiseen ja lähiympäristöön konkreettisia ratkaisuja tukemaan fyysistä, psyykkistä ja henkistä hyvinvointia. TTS:n uusissa senioriasumisen tiedotteissa kerrotaan näistä ratkaisuista. Ikääntymisen tuomat haasteet asumiselle käsittelee hyvän senioriasunnon tärkeimpiä suunnitteluperiaatteita ja lähtökohtia. Senioriasumisen suunnitteluohje antaa tarkempia ohjeita asunnon tilojen ja pihan suunnitteluun.

Tämän päivän seniorit elävät aktiivista elämää ja ikääntyneiden joukko on hyvin moninainen. Asumisen ratkaisuilla on keskeinen merkitys sille, miten ikääntyneet selviytyvät ja viihtyvät jokapäiväisessä elämässään ja elinympäristössään. Kun asunto suunnitellaan alusta lähtien esteettömäksi ja muuntojoustavaksi, sopii se monissa erilaisissa elämänvaiheissa oleville ihmisille.

Ikääntyminen omassa kodissa on luonteva ja yhteiskunnallekin edullinen vaihtoehto. Tutkimukset ovat osoittaneet, että mikäli ikääntynyt kykenee asumaan omassa kodissaan pitempään, tunne oman elämän kontrollista pitää toimintatarmoa ja henkistä hyvinvointia yllä.

Peruslähtökohtia senioriasunnon suunnittelussa ovat esteettömyys, turvallisuus, helppohoitoisuus, moniaistittavuus sekä ekotoimivuus, millä tarkoitetaan asumisen ekologisuuden ja toiminnallisuuden yhdistymistä. Esteetön asunto soveltuu kaikille asukkaille: nuorille, lapsiperheille tai ikääntyneille. Ensiarvoisen tärkeää esteettömyys on liikkumis- ja toimintaesteiselle, jollainen ihmisen on arvioitu olevan jopa 40 prosenttia elinajastaan.

Moni seniori muuttaa senioriasuntoon tai palvelutaloon turvallisuuden vuoksi. Turvallisuudentunnetta luovat hyvä ja helppokäyttöinen asunto, missä asunnon tila- ja varusteratkaisuilla ja materiaalivalinnoilla on pyritty ehkäisemään onnettomuuksia, tieto mahdollisuudesta saada tarvittaessa apua tai seuraa naapurustosta ja turvallinen lähiympäristö, jossa on hyvä liikkua myös iltaisin. Ennaltaehkäisevä turvallisuus edistää huoletonta ja aktiivista elämää. Oikea mitoitus on myös avainasemassa ja ergonominen kalustemitoitus lisää turvallisuutta.

Tutkija Heli Mäntylän mukaan asunnon suunnittelussa tärkeimpiä huomioonotettavia kohtia ovat keittiön ja pesutilojen mitoitus. Tärkeää on myös toimivuus, sillä seniorikeittiö suunnitellaan toimimaan normaalisti arjessa. Keittiösuunnittelun lähtökohtana ovat ihmisen omat mitat ja ulottuvuus. Iäkkään ihmisen ulottuvuusalue on pienempi kuin nuoremman ja myös kumartuminen on usein hankalaa. Liikuntarajoitteisten lisäksi myös esimerkiksi näkövammaisten, muistihäiriöisten ja heikkokätisten omatoimista selviytymistä voidaan helpottaa oikeilla suunnitteluratkaisuilla sekä ruokahuoltoon liittyvien koneiden ja laitteiden oikeilla valinnoilla ja sijoittamisella.

Kunnostettaessa olevaa keittiötä iäkkään käyttäjän tarpeisiin ei ole aina tarpeen uusia koko keittiötä vaan pienilläkin muutoksilla voidaan saada jo helpotusta arkipäivän askareisiin. Markkinoilla on myös useita säädettäviä keittiöitä, jotka soveltuvat luontevasti kaiken ikäisille, pituisille, ja erilaisen liikuntakyvyn omaaville.

Pesutiloissa kiinnitetään huomiota riittävään mitoitukseen, tarpeellisiin tukikahvoihin sekä lattiamateriaalin turvalliseen karheuteen. On myös muistettava, että koti voi olla työpaikka. Oikeilla ja helppohoitoisilla materiaalivalinnnoilla ja esteettömillä ratkaisuilla helpotetaan kotipalvelujen työntekijöiden jaksamista.

Vuoteessa vietettävän ajan määrä on pitkäaikaissairailla ja liikuntarajoitteisilla suuri. Sänky on monen ikääntyneen tai sairaan tärkein elämänpiiri. Makuuhuoneessa on vältettävä laitosmaisuutta, vaikka kalusteet olisivatkin säädeltäviä ja ylösnousuun tarvittaisiin apuvälineitä, korostaa tutkija Minna Kuusela. Näkymät ulos ovat tärkeitä, ne ylläpitävät ajantajua ja luonnon ja ympäristön seuraaminen ikkunastakin on virkistävää. Senioriasunnon eteistilat ovat usein liian ahtaat – eteiseen aina muistettava varata tilaa rollaattorin tai pyörätuolin kanssa kääntymiselle ja niiden säilytykselle, sekäistuimelle. Ikääntynyt tarvitsee myös riittävästi säilytystilaa, sillä säilytettävien tavaroiden määrä ei tavallisesti vähene iän myötä. Seniorikin voi harrastaa mitä moninaisimpia asioita, joten myös harrastusvälineille varataan tilaa.

Senioriasuntoihin kannattaa suunnitella lasiterasseja ulkotilojen ja sisätilojen välille. Terasseilla voidaan lisätä uskallusta ja kiinnostusta ulkoilla. Lasitukset pidentävät terassin käyttöaikaa ja siten lisäävät niiden käytettävyyttä. Pihan ja muiden ulkoalueiden merkitys on suuri. Tavallinen ulkoilu on merkittävä hyvinvointiin ja elämän laatuun vaikuttava tekijä.

Ikäihmisten itsenäistä ulkoilua voidaan tukea ympäristön esteettömyydellä ja viihtyisyydellä. Mielenkiintoinen toiminta ja vaihtelevat näkymät houkuttavat pois sisätiloista.Tutkimusten mukaan puutarhanhoidon harrastaminen vähensi riskiä sairastua dementoiviin sairauksiin. Vaikka muisti olisi jo heikentynyt, puutarha ja siihen liittyvät toimet voivat tuottaa paljon iloa ja tukea toimintakykyä.

TTS:n tiedotteet 1/2011(657) Ikääntymisen tuomat haasteet asumiselle ja 2/2011 (658) Senioriasumisen suunnitteluohje, Heli Mäntylä ja Minna Kuusela, TTS, Matti Kuittinen, Kombi Arkkitehdit ja Erja Rappe, Marttaliitto. Julkaisut voi hankkia osoitteesta www.ttskauppa.fi.

Lisätietoja:

Heli Mäntylä, toimialapäällikkö
Asuminen ja ympäristö
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
044 714 3697

TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200 | Tietosuojalausunto