Pienikokoisen puuston hakkuussa kone ei ole edullisimmillaan – ei ainespuun hakkuussa eikä energiapuunkaan hakkuussa. Vaikka koneella hakkuu tehtäisiin hyödyntäen joukkokäsittelyä, on sen toiminta aina osittain kuitenkin puukohtaista.Jokaiselle puulle kun hakkuulaite on siirrettävä lähes yksilöllisesti. Joskus, kun puut kasvavat lähekkäin toisiaan, voidaan saada kerralla otettua kaksi tai useampikin pieni puu.

Konehakkuun tuntihinta on 2-3-kertainen metsurin kustannukseen verrattuna. Pienen energiapuun hakkuussa, kun metsuri tekee hakkuun ja puiden kasauksen siirtelykaatomenetelmällä, on hakkuun tuottavuus kuitenkin vain hieman pienempi – 10–15 % – kuin koneellisen hakkuun. Tämä todettiin TTS:n tekemissä kahdessa energiapuun korjuun koesarjassa, jossa kohteet olivat koivuvaltaisia nuoren metsän kunnostuskohteita. Noista koneen ja metsurin tuntihinta- ja tuottavuuseroista onkin helppo päätellä, että pienikokoisten energiapuiden kokopuuna hakkuussa metsurihakkuun yksikkökustannus on jopa kymmeniä prosentteja alhaisempi kuin konehakkuun. Eikö siis kannattaisi hyödyntää metsureita tällaisilla kohteilla? Siirtelykaatomenetelmän perustekniikan ammattitaitoinen metsuri oppii muutamassa päivässä ja voisipa menetelmää hyödyntää omatoiminen metsänomistajakin, joka on tottunut moottorisahan käyttöön ja kunnostautunut vaikka raivaustöissä. Ammattilaisen on kuitenkin aina annettava opastus siirtelykaatomenetelmään.

Koneet ja koneelliset korjuumenetelmät kehittyvät –töitä sen eteen on tehtävä kuitenkin nykyistäkin laajemmalla rintamalla – ja siten kuronevat kiinni tuota koneen ja metsurin kustannuskuilua. Tähän kuromiseen menee ainakin vuosia tai todennäköisemmin vielä vuosikymmen. Tänä ajanjaksona olisi edullista käyttää pienen energiapuun korjuussa menetelmää, jossa kone tekee sille soveltuvinta ja tuottoisinta työtä eli avaa ajourat. Ajourilta korjattavien puiden koko kun on keskimäärin selvästi suurempi kuin ajourien välialueen. Lisäksi ne ovat koneen nosturityöskentelyn kannalta helpommin poimittavissa, kun muiden puiden välissä ei tarvitse nosturilla puikkelehtia. Riski puuston korjuuvaurioihin näin pienenee. Metsurin kontolle jätetään sitten tuo pienempipuustoisen välialueen hakkuu siirtelykaatomenetelmällä. Lopuksi sama kone – korjuri, joka teki hakkuun, kerää myös metsurin hakkaamat puut ja kuljettaa ne tienvarsivarastolle. TTS:n kokeissa tälläkin menetelmällä kustannussäästöt olivat pelkkään konekorjuuseen verrattuna parhaimmillaan 38 prosenttia ja huonoimmillaankin vielä 23 prosenttia.

Etuna tällaisessa kone-miestyömenetelmässä on myös sen joustavuus. Kumpikin tekee sitä, missä on parhaimmillaan ja tarvittaessa, jos kone-miestyön tasapainossapito vaatii, siirtyy auttamaan toista.

Kone-miestyömenetelmä tarjoaa yhden vaihtoehdon tehostaa energiapuun korjuuta. Samalla metsureiden työ monipuolistuu ja ympärivuotinen työllistyminen helpottuu.

Tutkimus kuului Metka – Metsäenergiaa kannattavasti hankkeeseen (www.mhy.fi/metka).

Tarkempia tuloksia: TTS:n tiedote 1/2011 (746), www.ttskauppa.fi

Lisätietoja:
Kaarlo Rieppo, TTS, p. 044 7143 686
Arto Mutikainen, TTS, p. 050 5630 170

 

TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200 | Tietosuojalausunto