- koneellistamisessa korostuvat kustannukset ja työnjälki

Taimikonhoito voitaisiin Työtehoseuran ja Tapion selvityksen mukaan koneellistaa yhdeksällä kohteella kymmenestä. Koneellisen työn osuus jää tällä hetkellä noin prosenttiin hoitoalasta, sillä taimikonhoito on erityisen vaikea koneellistaa työlle asetettavien laatu- ja kustannusvaatimusten vuoksi. Koneellistaminen olisi kuitenkin mahdollista jo nykyisellä tekniikalla

Taimikon varhaishoito on yksi tehokkaimmista keinoista puuntuotannon kannattavuuden parantamiseen. Hoitotyö jää tästä huolimatta tekemättä vuosittain tuhansilla hehtaareilla, joten koneellistamiselle on kysyntää. Tekniset valmiudet laajamittaiseen koneelliseen taimikonhoitoon ovat olemassa jo nykyisin käytössä olevalla tekniikalla. Koneita ja laitteita kehitettäessä on olennaista parantaa kustannustehokkuutta. Koneellisen taimikonhoitotyön kilpailukyky raivaussahatyöhön verrattuna on nykymenetelmillä sitä parempi mitä järeämpää ja tiheämpää taimikko on.

TTS selvitti käytössä olevia vaihtoehtoja taimikonhoidon koneellistamiseen Taimikon varhaishoidon edistäminen -hankkeessa, josta vastasi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Työssä kartoitettiin kokemuksia koneista ja laitteista. Lisäksi arvioitiin koneiden käyttöpotentiaalia ja mahdollisuuksia kehittää taimikon varhaishoitoa.

Uusia innovaatioita kehitteillä
Koneellisen taimikonhoidon osuuden kasvattaminen sekä työnjäljen pitäminen hyväksyttävällä tasolla vaativat kuljettajatyön hallinnan lisäksi uusia innovaatioita. Kapeat koneet mahdollistavat työtavan, jossa kone liikkuessaan niittää vesoja kulkureitiltään. Myös koneen runkoon kiinnitetyn raivauslaitteen ja nosturiin kytketyn raivauspään yhdistelmä voisi tuoda uusia mahdollisuuksia. Kone- ja miestyön yhdistäminen olisi kokeilunarvoinen menetelmä lisätä kustannustehokkuutta niin järeitä kuin kevyitäkin peruskoneita käytettäessä.

Niin sanotun kitkevän menetelmän jatkokehittämiselle näyttäisi olevan hyvät edellytykset. Koneellinen kitkentä estää kantovesojen nopean uudelleen muodostumisen varhaishoidon jälkeen. Tällöin varsinainen taimikonhoito voidaan usein välttää kokonaan.

Huono julkisuuskuva hidastaa koneellistamista
Taimikonhoitokoneiden ja raivauslaitteiden valmistajat pitivät taimikonhoidon hitaan koneellistamiskehityksen osasyinä ennen kaikkea koneellisen työn heikkoa markkinointia, huonoa julkisuuskuvaa sekä yrittäjien ja osaavien kuljettajien pientä määrää. Nykytekniikan potentiaalia, kustannustehokkuutta ja työnjälkeä konevalmistajat pitivät jo hyvinä, kunhan kuljettaja on ammattitaitoinen ja kohdevalinnat on tehty oikein.

Varhaishoito on tärkeä osa puuntuotantoketjua, joten taimikonhoitomäärien saaminen tavoitetasolle vaatii myös pelkkiä työmenetelmiä kokonaisvaltaisempaa tarkastelua. Metsänomistajien neuvonta, omatoimisten metsänomistajien aktivointi, työntekijöiden saatavuus sekä metsänhoitopalveluiden tarjonta ja konseptointi ovat edelleen keskeisiä kysymyksiä työrästien purkamisessa.

Lue hankkeen raportti Tapion verkkojulkaisuna: http://www.tapio.fi/verkkojulkaisut

 Lisätietoja:
Vesa Tanttu, TTS, toimialajohtaja, 044 7143 676, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Arto Mutikainen, TTS, tutkija 050 5630 170, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Arto Koistinen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, puuntuotannon asiantuntija,
020 772 9045, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200 | Tietosuojalausunto