Vuosina 2007−2010 toteutettavan metsä- ja puualan pienyrityksiin kohdistuneen tutkimus- ja kehittämisohjelman tulokset ovat valmiit. Ohjelman loppuraportti julkaistaan Metsäpäivien yhteydessä pidettävässä tiedotustilaisuudessa 26.11.2010.

Ohjelman teemana oli kasvu, ja sen toteuttivat Helsingin yliopiston Taloustieteen laitos, Metsäntutkimuslaitoksen Etelä- ja Itä-Suomen alueyksiköt, Itä-Suomen yliopisto ja TTS tutkimus, joka myös koordinoi ohjelmaa. Päärahoittaja oli Metsämiesten Säätiö. Tutkimusohjelman osahankkeet kattoivat seuraavat toimialat: puunkorjuuyritykset, kuljetusyritykset, metsuri- ja metsäpalveluyritykset, taimitarhat, puuenergiayritykset ja piensahat. Seuraavassa on yhteenveto päätuloksista. Tutkimusohjelman kuvaus ja välituloksia on esitetty ohjelman www-sivuilla: www.tts.fi/kasvunevaat.

Suuret metsäyhtiöt keskittävät palveluiden oston pienemmälle joukolle. Tämä muuttaa puunkorjuu- ja puunkuljetusalojen rakennetta. Molemmilla toimialoilla on useampia suuria yrityksiä. Pienet toimijat siirtyvät usein näiden kasvuyritysten alihankkijoiksi.

Puunkorjuuyritysten vuosittainen kasvu oli 2001–2006 noin 12 prosenttia. Alihankinta on voimistunut vastaten lähes neljännestä kasvusta. Kasvun kannattavuudelle alihankinnan käytöllä näyttäisi puunkorjuualalla olevan positiivinen vaikutus. Kasvu näyttäisi korostavan vallitsevaa taloudellista tilannetta. Hyvän taloudellisen tilanteen omaavat yritykset onnistuivat kasvamaan kannattavasti ja heikon kannattamattomasti.

Puunkuljetusyritykset kasvoivat noin 10 prosenttia vuosittain 2001–2006. Pienille, alle miljoonan euron liikevaihdon yrityksille kasvu tuo selvästi etua eli kannattavuus paranee. Tilanne näyttäisi kuitenkin muuttuvan yrityksen saavuttaessa 1 – 1,5 miljoonan euron liikevaihdon. Tässä koossa yritys toimii hyvin tehokkaasti, ja sitä pienempi tai suurempi koko heikentää kannattavuutta. Toisaalta hyvin suurten yritysten kannattavuus näyttäisi taas nousevan liikevaihdon kasvaessa riittävän suureksi. Tämä viittaa toimialan polarisoitumiseen. Alihankinta on vastannut hieman alle viidenneksestä puunkuljetusyritysten kasvusta, ja sen osuus näyttää kasvavan. Puunkuljetusalalla sen ei huomattu lisäävän kannattavuutta.

Selvänä suuntana sekä puunkorjuu- että puunkuljetusalalla on laajentuminen uudelle toimialalle. Erityisesti energiapuun korjuu ja kuljetus kiinnostavat.

Metsäpalveluyritysten kasvumahdollisuudet näyttävät tehtyjen selvitysten perusteella hyviltä. Metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajien näkemyksen mukaan metsäpalveluyritysten osuus tulee kasvamaan sekä palvelun tuottajana että toteuttajana. Merkittävä osa kasvusta syntyy metsänhoitoyhdistysten ulkoistaessa omaa metsäpalvelutuotantoaan. Samansuuntaista kehitystä tapahtuu myös kunnissa, seurakunnissa ja yhteismetsissä. Kaikki kolme yrityksen tutkimus- ja kehittämistyötä käsittelivät kannattavaa kasvua omaa toimintaa tehostamalla.

Metsäenergia on osa liiketoimintaa 500 koneyrittäjällä. Metsäenergiantuotannossa olennainen osa yrittäjänä menestymistä on hankintakanavien ja yhteistyöverkostojen luominen. Sosiaalisten verkostojensa kautta yrittäjät ovat saaneet tietoa sopivista työkohteista ja pystyvät koordinoimaan yhteistyötä metsäenergian korjuussa. Metsäenergialiiketoiminta rakentuu uudenlaisista osaamiseen ja verkostoitumiseen perustuvista aineettomista tuotannontekijöistä.

Tärkein metsäenergiayrittäjien strateginen valinta, jolla vastattiin kilpailutilanteeseen, oli yhteisyritysten muodostaminen. Tämä on mahdollistanut kevyen organisaatiorakenteen, tehokkaan ja joustavan tuotantoketjujen ja raaka-aineen hankinnan hallinnan, konekapasiteetin riittävyyteen perustuvien skaalaetujen aikaansaamisen sekä toimitusten luotettavuuden. Yhteisyritykset ovat tapa koordinoida monien prosessien muodostamaa pitkää tuotantoketjua. Kustannustehokkuutta saavutetaan myös osakasyrittäjien jakaessa keskenään parhaisiin käytäntöihin liittyvän tietonsa energiapuun korjuusta ja muista tuotantoketjun prosesseista.

Lämpöyrittäjillä on kiinnostusta laajentaa toimintaa pientaloluokkaan, jos lämmityskapasiteettia on riittävästi, kuten pientaloalueilla, rivitaloissa tai -alueissa sekä kerrostaloissa. Harvat lämpöyrittäjät pitivät yksittäisiä pientaloja kiinnostavina kohteina. Kiinnostus lämpöyrittäjän toimittamaan kaukolämpöön oli pientaloasukkaiden keskuudessa merkittävä, mutta maksuhalukkuus rajoittui korkeintaan nykyisten lämmityskulujen suuruuteen.

Taloudellinen kaukolämpöverkko vaatii melko tiheän yhdyskuntarakenteen. Näin ollen kaava-alueen lähes kaikki rakennukset tulisi voida liittää kaukolämpöön. Lämpöyrittäjän kannalta tilanne olisi paras, jos kaukolämpöverkko voitaisiin rakentaa kerralla valmiiksi.

Piensahauksen toimintaympäristö on muuttunut viime vuosikymmenien aikana, ja piensahat ovat vähentyneet. Tehdyn postikyselyn perusteella kasvutavoitteisiin pyritään piensaha-alalla maltillisesti. Suurimmalla osalla myös kasvustrategia oli harkitseva: voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä oli vähän ja yritykset pyrkivät joko kasvamaan mahdollisuuksien mukaan tai säilyttämään asemansa markkinoilla.

Myös valtaosa piensaha-alan haastatteluun osallistuneista yrityksistä kuvasi kasvutavoitteitaan realistisiksi ja maltillisiksi. Tärkein liiketoiminnan tavoite piensahojen kasvuyrityksillä oli kannattavuuden ja pääoman tuottoasteen parantaminen. Seuraavaksi tärkeimpiä olivat tyytyväiset asiakkaat ja omistajan kohtuullinen toimeentulo. Nämä tavoitteet nousivat kasvutavoitteita tärkeämmiksi.

Yritysten kasvun mittareilla tarkasteltuna metsä- ja puutuotealan pienyritykset eivät juuri poikkea muista toimialoista. Varsinaisia kasvuhakuisia yrityksiä on vähän. Tärkeää on kehittää yrittäjyyden ja yritystoiminnan osaamista. Tähän tarvitaan yrittäjien oman innostuksen lisäksi yhteiskunnan kasvuyrittäjyyttä edistäviä yritysten näkökulmasta räätälöityjä kehittämistoimia.

Lisätietoja:

Kaarlo Rieppo
Ohjelman koordinaattori
TTS tutkimus (Työtehoseura)
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
GSM 044 7143 686

www.tts.fi/kasvunevaat

 

TTS Työtehoseura | PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki | asiakaspalvelu@tts.fi This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. | (09) 2904 1200 | Tietosuojalausunto